Indeksoidut joukkovelkakirjalainat.
TOIVAKAINEN, VILLE (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TOIVAKAINEN, VILLE
2002
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-23Tiivistelmä
Indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen historia on teoriatasolla hyvinkin pitkä. Ensimmäiset ajatukset velan indeksoinnista on esitetty jo 300 vuotta sitten. Käytännössä indeksoituja lainoja on kuitenkin ollut liikkeellä vasta toisen maailmansodan jälkeisen ajan ja laajempi yleistyminen on tapahtunut vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Tälläkin hetkellä vain noin kymmenen valtiota aktiivisesti käyttää indeksoituja joukkovelkakirjalainoja velanottonsa apuvälineenä. Merkittävimpiä indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoita ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Ranska ja Ruotsi.
Tutkielman tavoitteena on selvittää indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen yleinen toimintaperiaate sekä eroavaisuudet yleisempiin, nimellistuottoisiin joukkovelkakirjalainoihin. Perusajatus indeksoiduissa joukkovelkakirjoissa pohjautuu Fisher-yhtälön muodostamaan nimellis- ja reaalikoron ja inflaation väliseen yhteyteen. Indeksoidut joukkolainat tarjoavat reaalisen tuoton, kun nimellistuottoiset joukkolainat tarjoavat nimellisen tuoton, jonka reaaliarvo on epävarma. Tämä epävarmuus johtuu inflaation aiheuttamasta ostovoiman ”eroosiosta”.
Tutkielman empiirinen osa tarkastelee Ruotsin valtion indeksoitujen joukkovelkakirjamarkkinoiden kehitystä vuosina 1994-2001. Tarkastelussa havaitaan, kuinka vaikea prosessi uuden sijoitusinstrumentin tuominen markkinoille oikeastaan onkaan. Ruotsin valtio on kokeillut useita erilaisia tapoja laskea liikkeelle uusia indeksoituja joukkovelkakirjalainoja. Tällä hetkellä Ruotsin valtio käyttää hyvin kansainvälistä käytäntöä hinnoittelumenetelmissä ja huutokaupparatkaisuissa.
Tutkielmassa tutkitaan myös Markowitzin portfolioteorian avulla indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen tarjoamaa hyötyä sijoitusportfoliossa. Aineistona käytetään indeksejä Ruotsin valtion indeksoiduista joukkolainoista, nimellistuottoisista joukkolainoista ja valtion velkasitoumuksista sekä Tukholman pörssin AFGX-yleisindeksiä. Tarkastelujakso on 1995-2001. Portfolioteorian avulla tarkasteltuna indeksoidut joukkovelkakirjalainat pienentävät hajautettavissa olevaa riskiä jopa enemmän kuin osakkeiden lisääminen portfolioon.
Kokonaisuudessaan indeksoidut joukkovelkakirjalainat tarjoavat valtiolle mielenkiintoisen vaihtoehdon lainanottoon. Toisaalta ne tarjoavat sijoittajalle uuden sijoitusinstrumentin, joka takaa reaalisen tuoton inflaatiosta riippumatta.
Tutkielman tavoitteena on selvittää indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen yleinen toimintaperiaate sekä eroavaisuudet yleisempiin, nimellistuottoisiin joukkovelkakirjalainoihin. Perusajatus indeksoiduissa joukkovelkakirjoissa pohjautuu Fisher-yhtälön muodostamaan nimellis- ja reaalikoron ja inflaation väliseen yhteyteen. Indeksoidut joukkolainat tarjoavat reaalisen tuoton, kun nimellistuottoiset joukkolainat tarjoavat nimellisen tuoton, jonka reaaliarvo on epävarma. Tämä epävarmuus johtuu inflaation aiheuttamasta ostovoiman ”eroosiosta”.
Tutkielman empiirinen osa tarkastelee Ruotsin valtion indeksoitujen joukkovelkakirjamarkkinoiden kehitystä vuosina 1994-2001. Tarkastelussa havaitaan, kuinka vaikea prosessi uuden sijoitusinstrumentin tuominen markkinoille oikeastaan onkaan. Ruotsin valtio on kokeillut useita erilaisia tapoja laskea liikkeelle uusia indeksoituja joukkovelkakirjalainoja. Tällä hetkellä Ruotsin valtio käyttää hyvin kansainvälistä käytäntöä hinnoittelumenetelmissä ja huutokaupparatkaisuissa.
Tutkielmassa tutkitaan myös Markowitzin portfolioteorian avulla indeksoitujen joukkovelkakirjalainojen tarjoamaa hyötyä sijoitusportfoliossa. Aineistona käytetään indeksejä Ruotsin valtion indeksoiduista joukkolainoista, nimellistuottoisista joukkolainoista ja valtion velkasitoumuksista sekä Tukholman pörssin AFGX-yleisindeksiä. Tarkastelujakso on 1995-2001. Portfolioteorian avulla tarkasteltuna indeksoidut joukkovelkakirjalainat pienentävät hajautettavissa olevaa riskiä jopa enemmän kuin osakkeiden lisääminen portfolioon.
Kokonaisuudessaan indeksoidut joukkovelkakirjalainat tarjoavat valtiolle mielenkiintoisen vaihtoehdon lainanottoon. Toisaalta ne tarjoavat sijoittajalle uuden sijoitusinstrumentin, joka takaa reaalisen tuoton inflaatiosta riippumatta.