Ammatillisen aikuisopiskelijan profiili/ Profile of the vocational adult student
MUHONEN, HANNELE (2002)
MUHONEN, HANNELE
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10716
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10716
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 6 1.1 Sähköalan koulutus Amiedussa 8 1.2 Opiskelijavalinnat ja koulutuksen toteutus 9 2 AIKUINEN TOIMINTAANSA OHJAAVANA SUBJEKTINA 13 2.1 Minuuden järjestelmä ja minuuden rakentuminen 13 2.1.1 Psyykkinen itsesäätely 19 2.2 Persoonallisuus ja sen kehittyminen 23 2.2.1 Ammattipersoonallisuus 29 2.3 Tavoitteellinen toiminta 34 2.3.1 Sosio-ekonomiset taustatekijät 36 3 OPPIMINEN, MOTIVAATIO JA ITSEOHJAUTUVUUS 37 3.1 Oppiminen 37 3.1.1 Oppimisista rajoittavat tekijät 42 3.1.2 Oppimisstrategiat 43 3.1.3 Vuorovaikutus 44 3.1.4 Opiskelun mielekkyys 45 3.1.5 Oppimisen ristiriidat 46 3.2 Itseohjautuvuus 47 3.2.1 Itseohjautuvuuden määrittelyä 48 3.2.2 Itseohjattu oppiminen ja sen tukeminen 49 3.2.3 Itseohjautuvuuteen yhteydessä olevat tekijät 53 3.2.4 Itseohjautuvuuden tutkimus 54 3.3 Motivaatio 55 3.3.1 Peruskäsitteitä 56 3.3.2 Motivaatioteoriat 57 4 AIKUISOPISKELIJA 66 4.1 Aikuisopiskelijan lähtökohtia 67 4.2 Aikuinen oppijana 69 4.3 Opiskelun esteet 71 4.4 Uranvalinta 71 5 TUTKIMUSASETELMA, ONGELMAT JA MITTARIT 73 5.1 Tutkimusasetelma 73 5.2 Tutkimusongelmat 76 5.3 Tutkimuksen kohdejoukko ja tutkimusaineiston keruu 77 5.4 Tutkimuksen mittarien laatiminen 78 6 TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI 82 6.1 Opiskelijoiden taustamuuttujien kuvailu ja tiimien välisten erojen tarkastelu 82 6.2 Tutkimusaineiston tilastollinen analyysi 86 6.2.1 Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttaneiden syiden analysointi 87 6.2.2 Uranvalintaan vaikuttaneiden tekijöiden analysointi 89 6.2.3 Opintoesteiden analysointi 91 6.2.4 Opintokokemusten analysointi 92 6.2.5 Minäkäsitysmuuttujien analysointi 95 6.2.6 Itseohjautuvuusmuuttujien analysointi 97 6.2.7 Ammattipersoonallisuuden analysointi 99 6.3 Tulosten tarkastelu ja ryhmien välisten erojen analysointi 99 6.3.1 Koulutukseen hakeutumisen syyt 100 6.3.2 Uranvalinnan arviointi 102 6.3.3 Opintoesteiden tarkastelu 104 6.3.4 Opintokokemusten tarkastelu 106 6.3.5 Opiskelijoiden minäkäsitys 109 6.3.6 Opiskelijoiden itseohjautuvuus 113 6.3.7 Opiskelijoiden ammattipersoonallisuus 118 6.3.8 Opintomenestyksen tarkastelua 124 6.4 Vastaukset tutkimusongelmiin 130 6.4.1 Opiskelijoiden sosiodemografiset ja persoonalliset ominaisuudet 130 6.4.2 Millaisena sähköalan aikuisopiskelija kokee opiskeluprosessinsa? 132 6.4.3 Opintokokemusten eroja selittävät tekijät 133 6.4.4 Opintomenestykseen yhteydessä olevat tekijät 135 7 DISKUSSIO 137 7.1 Tutkimuksen luotettavuus 140 8 LÄHTEET 145 9 LIITTEET 151 Kyselylomake 152 Tutkimuksessa käytettyjen mittareiden faktoriratkaisut 163 Liitetaulukot 168
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ammatillista aikuisopiskelijaa ja hänen opiskeluprosessiaan ja selvittää hänen
opintomenestykseensä yhteydessä olevia tekijöitä. Ammatillista aikuisopiskelijaa kuvailtiin taustatekijöiden, itseohjautuvuusvalmiuden, minäkäsityksen ja ammattipersoonallisuuden avulla. Opiskeluprosessia kuvailtiin opiskelumotiivien, uranvalinnan arvioinnin,
opintoesteiden ja opintokokemusten avulla. Opintokokemusten kuvauksen yhteydessä selvitettiin sitä, onko opintokokemusten
erolla yhteyttä opiskeluympäristöön tai opiskelijan ammattipersoonallisuuteen. Lisäksi selvitettiin sitä, onko aikuisopiskelijan
henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai opiskeluprosessiin liittyvillä tekijöillä yhteyttä opintomenestykseen.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli Amiedun sähköalan ammatillisiin tutkintoihin valmistavien koulutusten opiskelijoita (N=86).
Tutkimusaineisto hankittiin opiskelijoille tehdyllä survey-tyyppisellä kyselyllä marras-joulukuussa 1997, jolloin he olivat olleet
koulutuksessa noin vuoden ajan. Kyselyaineistoja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksessa käytetyt mittarit laadittiin ammattipersoonallisuustestiä lukuun ottamatta muissa tutkimuksissa käytettyjen
mittareiden pohjalta. Hakeutumismotiivimittari ja opintoestemittari perustuivat Simpasen (1993) aikuiskoulutustutkimukseen.
Opintokokemusmittari perustui Luopajärven (1995) opetusta, opettajia ja luokan ilmapiiriä mittaavaan mittariin. Minäkäsitysmittari ja itseohjautuvuusmittari perustuivat Koron (1993) laatimiin mittareihin. Opiskelijoiden ammattipersoonallisuutta tutkittiin
Hollandin SDS-testiin perustuvalla ammatinvalintapeliohjelmalla.
Opiskelijoiden minäkäsitys ja itseohjautuvuusvalmius olivat hyviä. Opiskelijoissa oli eniten ammattipersoonallisuuden R-, I- ja
E-tyyppejä. Opiskelijat olivat hakeutuneet koulutukseen, koska he halusivat muutosta nykytilanteeseensa ja pyrkivät toisaalta
turvaamaan tulevaisuuden näkymiään opiskelun avulla. Uranvalintaa oli harkittu, ala oli toivottu ja opiskelijat pitivät uranvalintaansa
onnistuneena. Tähän liittyen opintoesteet koettiin vähäisinä ja opintokokemukset arvioitiin kohtuullisen tyydyttäviksi. Opiskelu
ympäristö ja opetuksen järjestelyt vaikuttivat opintokokemusten arviointiin, mikä näkyi eroina opetuksen ajanmukaisuuden ja
mielekkyyden, sekä opettajien kannustavuuden kokemisessa. Ammattipersoonallistyypin yhteys opintokokemuksiin tuli esille
ainoastaan opetuksen mielekkyyden arvioinnissa. Ammattipersoonallisuuden I- ja E-ulottuvuuksien painottuminen oli yhteydessä
opettajan kannustavuuden ja opiskelijan huomioinnin kokemiseen. Ainoastaan itseohjautuvuus ja uranvalinnan kokeminen
onnistuneeksi olivat yhteydessä opintomenestykseen. Opintoesteillä oli negatiivinen yhteys opintomenestykseen.
opintomenestykseensä yhteydessä olevia tekijöitä. Ammatillista aikuisopiskelijaa kuvailtiin taustatekijöiden, itseohjautuvuusvalmiuden, minäkäsityksen ja ammattipersoonallisuuden avulla. Opiskeluprosessia kuvailtiin opiskelumotiivien, uranvalinnan arvioinnin,
opintoesteiden ja opintokokemusten avulla. Opintokokemusten kuvauksen yhteydessä selvitettiin sitä, onko opintokokemusten
erolla yhteyttä opiskeluympäristöön tai opiskelijan ammattipersoonallisuuteen. Lisäksi selvitettiin sitä, onko aikuisopiskelijan
henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai opiskeluprosessiin liittyvillä tekijöillä yhteyttä opintomenestykseen.
Tutkimuksen kohdejoukkona oli Amiedun sähköalan ammatillisiin tutkintoihin valmistavien koulutusten opiskelijoita (N=86).
Tutkimusaineisto hankittiin opiskelijoille tehdyllä survey-tyyppisellä kyselyllä marras-joulukuussa 1997, jolloin he olivat olleet
koulutuksessa noin vuoden ajan. Kyselyaineistoja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksessa käytetyt mittarit laadittiin ammattipersoonallisuustestiä lukuun ottamatta muissa tutkimuksissa käytettyjen
mittareiden pohjalta. Hakeutumismotiivimittari ja opintoestemittari perustuivat Simpasen (1993) aikuiskoulutustutkimukseen.
Opintokokemusmittari perustui Luopajärven (1995) opetusta, opettajia ja luokan ilmapiiriä mittaavaan mittariin. Minäkäsitysmittari ja itseohjautuvuusmittari perustuivat Koron (1993) laatimiin mittareihin. Opiskelijoiden ammattipersoonallisuutta tutkittiin
Hollandin SDS-testiin perustuvalla ammatinvalintapeliohjelmalla.
Opiskelijoiden minäkäsitys ja itseohjautuvuusvalmius olivat hyviä. Opiskelijoissa oli eniten ammattipersoonallisuuden R-, I- ja
E-tyyppejä. Opiskelijat olivat hakeutuneet koulutukseen, koska he halusivat muutosta nykytilanteeseensa ja pyrkivät toisaalta
turvaamaan tulevaisuuden näkymiään opiskelun avulla. Uranvalintaa oli harkittu, ala oli toivottu ja opiskelijat pitivät uranvalintaansa
onnistuneena. Tähän liittyen opintoesteet koettiin vähäisinä ja opintokokemukset arvioitiin kohtuullisen tyydyttäviksi. Opiskelu
ympäristö ja opetuksen järjestelyt vaikuttivat opintokokemusten arviointiin, mikä näkyi eroina opetuksen ajanmukaisuuden ja
mielekkyyden, sekä opettajien kannustavuuden kokemisessa. Ammattipersoonallistyypin yhteys opintokokemuksiin tuli esille
ainoastaan opetuksen mielekkyyden arvioinnissa. Ammattipersoonallisuuden I- ja E-ulottuvuuksien painottuminen oli yhteydessä
opettajan kannustavuuden ja opiskelijan huomioinnin kokemiseen. Ainoastaan itseohjautuvuus ja uranvalinnan kokeminen
onnistuneeksi olivat yhteydessä opintomenestykseen. Opintoesteillä oli negatiivinen yhteys opintomenestykseen.