Terveysalan opiskelijoiden näkemys opettajatutoroinnista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä opettajatutoroinnista Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä sekä taustatekijöiden yhteyttä opiskelijoiden näkemyksiin. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin opiskelijoiden kehittämisehdotuksia ja odotuksia opettajatutorointiin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli hoitotieteellisen tiedon lisääminen sekä oppimisen laadun paraneminen terveysalan koulutuksessa.

Tutkimuksen aineiston hankinta tapahtui tätä tutkimusta varten laaditun kyselylomakkeen avulla. Mittari sisälsi likert -tyyppisten kysymysten lisäksi kaksi avointa kysymystä. Likert -tyyppiset kysymykset jaoteltiin neljään osa-alueeseen, joiden avulla selvitettiin opettajatutoroinnin tavoitteiden toteutumista, opettajatutorin työnkuvaa, opiskelijan ja opettajatutorin välisen yhteistyön luonnetta sekä opettajatutoroinnin toteuttamismuotoja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kaikki Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, jotka opiskelivat nuorten perustutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa eli sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, geronomi ja fysioterapeuttiopiskelijat (N=351). Kyselyyn vastasi yhteensä 268 opiskelijaa vastausprosentin ollessa 76. Määrällinen aineisto kuvailtiin kokonaisuudessaan frekvenssi- ja prosenttijakaumien avulla. Lisäksi aineiston analyysissa käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, t -testiä, varianssianalyysia sekä Post Hoc -testiä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön erittelyn avulla.

Yksikön opettajatutortoiminnan tavoitteista parhaiten toteutuivat opiskelijoiden kokonaisvaltainen tuki sekä opiskeluyhteisöön integroitumisessa tukeminen. Opettajatutorit olivat tulosten mukaan ensisijaisia yhteyshenkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Lisäksi he hoitivat käytännön asioita ja tiedottivat opiskeluun liittyvistä asioista ja seurasivat opiskelijoidensa opintojen etenemisestä. Opettajatutorit eivät antaneet opiskelijoilleen valmiita ratkaisuja, mutta auttoivat kuitenkin eteenpäin. Opiskelijan ja opettajatutorin välinen yhteistyö oli luonteeltaan avointa, molemminpuolista ja joustavaa sekä ammatillista. Opettajatutorointia toteutettiin yksikössä pääasiallisesti ryhmätutorointina. Myös yksilöohjaus oli keskeinen toteuttamismuoto. Tutkituista taustatekijöistä opiskelijoiden näkemyksiin olivat yhteydessä suuntautumisvaihtoehto sekä opiskelujen vaihe. Opettajatutortoiminnan kehittämishaasteena olivat resurssien lisääminen, avoimempi ja joustavampi sekä opiskelijalähtöisempi opettajatutortoiminta. Opiskelijat odottivat opettajatutoriltaan tutorointiin soveltuvuutta ja paneutumista, lisää resursseja, ajantasalla pitämistä sekä kokonaisvaltaista ohjaamista.

Avainsanat: tutorit, ohjaus, ammattikorkeakoulut, terveydenhuoltoala