Das Problem der Verständlichkeit von Wirtschaftsnachrichten. Dargestellt am Beispiel von finnischer und deutscher Wirtschaftsberichterstattung im Fernsehen.
LAUTALA, TAINA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAUTALA, TAINA
2002
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-06Sisällysluettelo
1 Einleitung 3 2 Grundlagen der medienspezifischen Verständlichkeitsforschung 6 2.1 Textverständnis und Textverständlichkeit 6 2.1.1 Textoptimierung 7 2.1.2 Ansätze der Textverständlichkeitsforschung 9 2.1.3 Was bedeutet „Nachrichten verstehen"? 16 2.2 Text-Bild-Forschung 18 2.2.1 Bildverarbeitung und Bildrepräsentation 20 2.2.2 Verarbeitung von Text-Bild-Kombinationen 21 2.2.3 Verarbeitung von Texten und Bildern im Rahmen audiovisueller Kommunikation 23 2.3 Ansätze der Medienwirkungsforschung 27 2.4 Nachrichtenwert-Theorie 29 3 Zum Rundfunksystem und zu den Aufgaben der Nachrichtensender 31 3.1 Das Rundfunksystem aus deutscher Sicht 31 3.2 Die Deutsche Welle - der Auslandssender 32 3.3 Die finnische Fernsehlandschaft 33 4 Journalistische Darstellungsformen im Medium Fernsehen 35 4.1 Textsorten in Fernsehnachrichtensendungen 35 4.2 Nachrichtengenre und seine Eigenschaften 37 4.2.1 Nachrichtenauswahl und Aufbau einer Sendung 37 4.2.2 Nachrichtenformate 38 4.2.3 Nachrichtensprache 39 4.3 Wirtschaftsberichterstattung im Medium Fernsehen 41 4.3.1 Stand der Forschung 41 4.3.2 Wirtschaftsberichterstattung im deutschen Fernsehen 42 4.3.3 Wirtschaftsberichterstattung im finnischen Fernsehen 45 5 Ziele und Methode der kontrastiven Analyse 46 6 Analyse der Wirtschaftsnachrichtensendungen 48 6.1 Verständnis erschwerende Merkmale 50 6.1.1 Analyse der deutschen Nachrichten 50 6.1.2 Analyse der finnischen Nachrichten 59 6.2 Verständnis erleichternde Merkmale 66 6.2.1 Analyse der deutschen Nachrichten 66 6.2.2 Analyse der finnischen Nachrichten 78 6.3 Inhaltliche Verständnisprobleme 85 6.3.1 Analyse der deutschen Nachrichten 85 6.3.2 Analyse der finnischen Nachrichten 86 6.4 Vergleich 90 7 Diskussion der Ergebnisse 94 8 Schlussfolgerungen 96 Literaturverzeichnis 101 Anhänge 112
Tiivistelmä
Pro Gradu -työssä tutkitaan suomen- ja saksankielisten talousuutisten vaikeaselkoisuutta tarkoituksena selvittää,
eroavatko suomen- ja saksankieliset talousuutiset toisistaan sisältönsä tai uutisten esittämistavan puolesta erityisesti
ymmärrettävyyden näkökulmasta tarkasteltaessa. Erilaiset tekstin ymmärrettävyyden ja optimoinnin sekä
audiovisuaalisen havainnoinnin teoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Koska tutkittava media on tv,
perehdytään myös tv-uutisille asetettuihin journalistisiin velvoitteisiin sekä Suomen ja Saksan televisioiden
kanava- ja ohjelmatarjontaan, erityisesti talouteen liittyvien lähetysten osalta.
Työn hypoteesina toimivat Kleinin & Meißnerin esittämät tutkimustulokset (1999), joiden mukaan saksalaiset 17-27-vuotiaat
koululaiset ja opiskelijat ymmärtävät huolestuttavan heikosti tv:ssä esitettäviä talousuutisia. Tutkijat esittävät kolme pääsyytä
nuorten puutteellisille tiedoille:
1. Saksalaiset uutisstudiot eivät tee riittävän selkeäkielisiä ja ymmärrettäviä talousohjelmia.
2. Saksan koululaitos asennoituu vihamielisesti taloustiedon opetusta kohtaan.
3. Nuoret itse suhtautuvat talousteemoihin kielteisesti ja välinpitämättömästi.
Suomessa vallalla olevan käsityksen mukaan media on meillä katsojaystävällisempi kuin monessa muussa maassa.
Uutisankkurit pyrkivät käyttämään selkokieltä ja kertovat enemmän taustatietoja päivän uutistapahtumiin. Tutkimuksen
tarkoitus on selvittää, onko asia talousuutisten osalta todellakin näin, ja jos, niin missä määrin. Työn ensisijainen
tutkimusaineisto koostuu kolmesta MTV3:n ja kolmesta Deutsche Welle tv:n talouslähetyksestä. Ajassa mitattuna
aineiston laajuus on yhteensä n. 41 min, josta suomenkielisten lähetysten osuus on n. 20 min ja saksankielisten n. 21 min.
Videolle taltioidut lähetykset analysoitiin laadullisin menetelmin. Suomenkieliset lähetykset käännettiin lisäksi saksan
kielelle.
Itse analyysissä huomio kiinnittyy mm. seuraaviin seikkoihin: miten laajasti pörssipäivän tapahtumista kerrotaan, mikä on
kotimaan teemojen osuus, mikä ulkomaan, esiintyykö lähetyksissä paljon vieraskielisiä sanoja ja määritelläänkö vaikeat
käsitteet sekä selvitetäänkö talouspoliittisten päätösten vaikutus yksittäiseen kansalaiseen. Tutkimustuloksena voidaan
esittää mm. seuraavaa:
- Molemmat kanavat edellyttävät tiettyjen talouteen liittyvien perustietojen hallintaa.
- Uutisille tunnusomainen lyhyys voi osoittautua haitaksi, koska taustatiedot ja tapahtumien mahdolliset seuraukset
jäävät selvittämättä.
- Suomalaisissa talousuutisissa esiintyy vähemmän vieraskielisiä sanoja kuin saksalaisissa.
- Suomalaisissa talousuutisissa esiintyy enemmän tekstilajeja kuin saksalaisissa.
- Saksalaiset talousuutiset käyttävät usein pysäytettyä kuvaa, suomalaisissa talousuutisissa esiintyy enemmän uutisfilmejä.
- Saksalaiset talousuutiset esittävät asiat iskevämmin.
- Saksalaisten talousuutisten käyttämät uutisotsikot selkeyttävät.
- Makasiinityyppiset lähetykset pureutuvat myös tapahtumien taustoihin ja niistä aiheutuviin seurauksiin, myös yksittäisen
kansalaisen kannalta katsottuna.
Perusajatus, joka ilmenee kaikista lähetyksistä, kuuluu kuitenkin: koska talousuutisten tarkoitus ei ole tarjota viihdettä,
tulee jokaisen, niin katsojan kuin uutisten tekijöidenkin, nähdä vaivaa ajankohtaista tietoa hankkiessaan.
eroavatko suomen- ja saksankieliset talousuutiset toisistaan sisältönsä tai uutisten esittämistavan puolesta erityisesti
ymmärrettävyyden näkökulmasta tarkasteltaessa. Erilaiset tekstin ymmärrettävyyden ja optimoinnin sekä
audiovisuaalisen havainnoinnin teoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Koska tutkittava media on tv,
perehdytään myös tv-uutisille asetettuihin journalistisiin velvoitteisiin sekä Suomen ja Saksan televisioiden
kanava- ja ohjelmatarjontaan, erityisesti talouteen liittyvien lähetysten osalta.
Työn hypoteesina toimivat Kleinin & Meißnerin esittämät tutkimustulokset (1999), joiden mukaan saksalaiset 17-27-vuotiaat
koululaiset ja opiskelijat ymmärtävät huolestuttavan heikosti tv:ssä esitettäviä talousuutisia. Tutkijat esittävät kolme pääsyytä
nuorten puutteellisille tiedoille:
1. Saksalaiset uutisstudiot eivät tee riittävän selkeäkielisiä ja ymmärrettäviä talousohjelmia.
2. Saksan koululaitos asennoituu vihamielisesti taloustiedon opetusta kohtaan.
3. Nuoret itse suhtautuvat talousteemoihin kielteisesti ja välinpitämättömästi.
Suomessa vallalla olevan käsityksen mukaan media on meillä katsojaystävällisempi kuin monessa muussa maassa.
Uutisankkurit pyrkivät käyttämään selkokieltä ja kertovat enemmän taustatietoja päivän uutistapahtumiin. Tutkimuksen
tarkoitus on selvittää, onko asia talousuutisten osalta todellakin näin, ja jos, niin missä määrin. Työn ensisijainen
tutkimusaineisto koostuu kolmesta MTV3:n ja kolmesta Deutsche Welle tv:n talouslähetyksestä. Ajassa mitattuna
aineiston laajuus on yhteensä n. 41 min, josta suomenkielisten lähetysten osuus on n. 20 min ja saksankielisten n. 21 min.
Videolle taltioidut lähetykset analysoitiin laadullisin menetelmin. Suomenkieliset lähetykset käännettiin lisäksi saksan
kielelle.
Itse analyysissä huomio kiinnittyy mm. seuraaviin seikkoihin: miten laajasti pörssipäivän tapahtumista kerrotaan, mikä on
kotimaan teemojen osuus, mikä ulkomaan, esiintyykö lähetyksissä paljon vieraskielisiä sanoja ja määritelläänkö vaikeat
käsitteet sekä selvitetäänkö talouspoliittisten päätösten vaikutus yksittäiseen kansalaiseen. Tutkimustuloksena voidaan
esittää mm. seuraavaa:
- Molemmat kanavat edellyttävät tiettyjen talouteen liittyvien perustietojen hallintaa.
- Uutisille tunnusomainen lyhyys voi osoittautua haitaksi, koska taustatiedot ja tapahtumien mahdolliset seuraukset
jäävät selvittämättä.
- Suomalaisissa talousuutisissa esiintyy vähemmän vieraskielisiä sanoja kuin saksalaisissa.
- Suomalaisissa talousuutisissa esiintyy enemmän tekstilajeja kuin saksalaisissa.
- Saksalaiset talousuutiset käyttävät usein pysäytettyä kuvaa, suomalaisissa talousuutisissa esiintyy enemmän uutisfilmejä.
- Saksalaiset talousuutiset esittävät asiat iskevämmin.
- Saksalaisten talousuutisten käyttämät uutisotsikot selkeyttävät.
- Makasiinityyppiset lähetykset pureutuvat myös tapahtumien taustoihin ja niistä aiheutuviin seurauksiin, myös yksittäisen
kansalaisen kannalta katsottuna.
Perusajatus, joka ilmenee kaikista lähetyksistä, kuuluu kuitenkin: koska talousuutisten tarkoitus ei ole tarjota viihdettä,
tulee jokaisen, niin katsojan kuin uutisten tekijöidenkin, nähdä vaivaa ajankohtaista tietoa hankkiessaan.