Informaation sääntely Europolissa.
HOLMAN, KRISTIAN (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HOLMAN, KRISTIAN
2002
Julkisoikeus - Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-07Sisällysluettelo
LÄHTEET 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA RAKENNE 1.1 Tutkimuksen idea 1.2 Tutkimusasetelma 2. POLIISIYHTEISTYÖN YLEISPIIRTEET 2.1 Kansainvälinen poliisiyhteistyö 2.2 Suomen osallistuminen poliisiyhteistyöhön 3. EUROOPPALAISEN POLIISIYHTEISTYÖN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET 3.1 Poliisiyhteistyötä koskeva sääntely 3.2 Perus- ja ihmisoikeudet poliisiyhteistyössä kansallisesta näkökulmasta 3.3 Perus- ja ihmisoikeudet Euroopan unionissa 3.4 Kansallisen julkisuus- ja salassapitolainsäädännön vaikutus poliisiyhteistyöhön 3.5 Julkisuus Euroopan unionissa 3.6 Kansallinen henkilötietolainsäädäntö 3.7 Henkilötietoja koskevasta sääntelystä Euroopan unionissa 4. EUROPOL - EUROOPPALAISEN POLIISIYHTEISTYÖN KEHITTYNEIN MUOTO 4.1 Eurooppalaisen poliisiyhteistyön vaiheita 4.2 Europolin tavoite ja toimivalta 4.3 Europolin organisaatio 4.4 Unionin toimielinten asema sekä sääntelyinstrumentit poliisiyhteistyössä 4.5 Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta poliisiyhteistyössä 4.6 Euroopan oikeusasiamiehen toimivalta poliisiyhteistyössä 5. EUROPOLIN ATK-TIETOJÄRJESTELMÄ 5.1 Atk-tietojärjestelmän rakenne 5.2 Yleinen tietojärjestelmä 5.3 Analyysitietokannat 5.4 Hakemistojärjestelmä 5.5 Europolin atk-tietojärjestelmä kansallisesta näkökulmasta 5.6 Vertailunäkökohtia: Schengenin ja Interpolin atk-tietojärjestelmät 6. EUROPOLIN ATK-TIETOJÄRJESTELMÄN VALVONTA 6.1 Tietosuoja 6.2 Kansallinen valvontaviranomainen 6.3 Yhteinen valvontaviranomainen 6.4 Rekisteröidyn tarkastusoikeus ja muutoksenhaku 6.5 Tulevaisuuden näkymiä: Euroopan tietosuojavaltuutettu 7. TULEVAISUUS EUROOPPALAISESSA POLIISIYHTEISTYÖSSÄ 7.1 Europolin operatiivinen toiminta 7.2 Europolin yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden sekä kolmansien valtioiden kanssa 7.3 Eurojust 7.4 Euroopan poliisiakatemia 7.5 Poliisipäälliköiden toimintaryhmä 8. KOKOAVIA PÄÄTELMIÄ 8.1 Yksityisyyden suoja eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä 8.2 Yhteistyöfoorumien päällekkäisyys 8.3 Valtion suvereniteetti poliisiyhteistyön kehityksen esteenä
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena ovat eurooppalaisen poliisiyhteistyön muodot, erityisesti Euroopan poliisiviraston eli Europolin toiminta.
Tutkimusongelma käsittelee Europolin atk-tietojärjestelmään rikostutkinnassa tallennettavan tiedon suhdetta perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan.
Tutkimusongelman käsittelemiseksi on pyritty selvittämään, minkälaista tietoa Europolin atk-järjestelmään voidaan tallentaa ja mitkä ovat tämän tiedon tallentamisen oikeudelliset edellytykset.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, tärkeimpänä lähdemateriaalina on käytetty Europol-yleissopimusta, jota on pyritty tulkitsemaan ja systematisoimaan. Tarkoituksena on ollut antaa yleissopimuksen säännöksille sisällöllinen merkitys.
Tutkielman perusteella on pääteltävissä, että tallentamiskynnys Europolin atk-tietojärjestelmään on hyvin matala, mikä voi vaarantaa rekisteröitävän yksityisyyden suojan. Toisaalta yksityisyyden suojan takeet on pyritty varmistamaan edellyttämällä tietojärjestelmältä tietty tietoturvan taso sekä organisoimalla tietojärjestelmän valvonta kaksiportaiseksi: kansallisen tietoturvaviranomaisen sekä erikseen perustetun Europolin yhteisen valvontaviranomaisen tehtäväksi.
Olemassa olevat poliisiyhteistyön muodot (Europol, Interpol, Schengen) ovat toiminnoiltaan osittain päällekkäisiä. On perusteltua tutkia, voisiko näitä yhteistyömuotoja kehittää edelleen siten, että niiden kesken ei ilmenisi päällekkäisyyttä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan ovatkin yhteistyöfoorumeiden keskinäiset yhteistyösopimukset.
Tutkimusongelma käsittelee Europolin atk-tietojärjestelmään rikostutkinnassa tallennettavan tiedon suhdetta perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan.
Tutkimusongelman käsittelemiseksi on pyritty selvittämään, minkälaista tietoa Europolin atk-järjestelmään voidaan tallentaa ja mitkä ovat tämän tiedon tallentamisen oikeudelliset edellytykset.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen, tärkeimpänä lähdemateriaalina on käytetty Europol-yleissopimusta, jota on pyritty tulkitsemaan ja systematisoimaan. Tarkoituksena on ollut antaa yleissopimuksen säännöksille sisällöllinen merkitys.
Tutkielman perusteella on pääteltävissä, että tallentamiskynnys Europolin atk-tietojärjestelmään on hyvin matala, mikä voi vaarantaa rekisteröitävän yksityisyyden suojan. Toisaalta yksityisyyden suojan takeet on pyritty varmistamaan edellyttämällä tietojärjestelmältä tietty tietoturvan taso sekä organisoimalla tietojärjestelmän valvonta kaksiportaiseksi: kansallisen tietoturvaviranomaisen sekä erikseen perustetun Europolin yhteisen valvontaviranomaisen tehtäväksi.
Olemassa olevat poliisiyhteistyön muodot (Europol, Interpol, Schengen) ovat toiminnoiltaan osittain päällekkäisiä. On perusteltua tutkia, voisiko näitä yhteistyömuotoja kehittää edelleen siten, että niiden kesken ei ilmenisi päällekkäisyyttä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan ovatkin yhteistyöfoorumeiden keskinäiset yhteistyösopimukset.