Etheenpäin, etheenpäin kohti postmodernia Tutkielma Rosa Liksomin romaanista Kreisland
TURUNEN, KAIJA (2002)
TURUNEN, KAIJA
2002
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10624
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10624
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Rosa Liksomin romaania Kreisland. Teos on postmoderni teos. Siinä ovat päähenkilöinä Impi Agafiina ja Juho Gabriel, jotka molemmat ovat syntyneet Pohjois-Suomessa 1920-luvulla. Nainen on seikkailija ja mies vanhan perinteen noudattaja. Heidän elämänkulkunsa on täysin erilainen, mutta teoksen lopussa heidän tiensä yhtyvät 1950-luvun lopulla.Tutkielman teoriana käytän karnevalismia, postmodernismia ja intertekstuaalisuutta, jotka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Teos on voimakkaasti jakautunut kahteen osaan. Impi Agafiina käyttäytyy postmodernin ajan seikkailijan tavoin hakiessaan paikkaansa maailmassa. Hän vaihtaa identiteettiä lakkaamatta ottamalla uuden roolin, kun vanha ei enää tyydytä. Teoriana käytän Impi Agafiinan seikkailuosuuteen enimmäkseen postmodernismia, mutta myös karnevalismia. Koska teoksen parodia syntyy osittain myös tekstistä, joka on täynnä erilaisia lainoja, niin intertekstuaalisuus on vahvasti mukana koko tutkielmassani. Juho Gabrielin maalaiselämää tulkitsen lähinnä Bahtinin karnevalismilla. Etsin myös yhteyksiä postmodernismiin. Kansanperinteen osuudessa peilailen teoksen kuvaamaa perinnettä Kalevalaan sekä erilaisiin lintu- ja eläinperinneteoksiin. Uskonnolla, erityisesti vanhoillislestadiolaisuudella ja korpelalaisuudella on ollut voimakas vaikutus Tornionjokilaaksossa elävien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Teoksessakin uskonto seuroineen, kristillisine juhlineen ja Raamattu-lainoineen on näyttävästi esillä. Sen vuoksi tutkielmani yksi luku käsittelee pelkästään uskontoa. Teoriana siinä käytän lähinnä karnevalismia, mutta myös postmodernismia ja intertekstuaalisuutta. Teos on
monimerkityksinen. Se on parodia, jossa mikään ei ole pyhää. Se parodioi monia asioita, esimerkiksi markkinataloutta, sosialismia, Suomen historiaa, naisten ja miesten rooleja, uskonnon tuomitsevuutta ja pappien ulkokultaisuutta. Kreislandissa parodioidaan kaikkea keinotekoista, joka on tullut ihmisen ja luonnon väliin. Romaanissa kunnioitetaan arkirealismia, joka koostuu työnteosta ja elämän jatkuvuudesta.
monimerkityksinen. Se on parodia, jossa mikään ei ole pyhää. Se parodioi monia asioita, esimerkiksi markkinataloutta, sosialismia, Suomen historiaa, naisten ja miesten rooleja, uskonnon tuomitsevuutta ja pappien ulkokultaisuutta. Kreislandissa parodioidaan kaikkea keinotekoista, joka on tullut ihmisen ja luonnon väliin. Romaanissa kunnioitetaan arkirealismia, joka koostuu työnteosta ja elämän jatkuvuudesta.