Mieheyden ja kehonrakennuksen koettuja merkityksiä kehonrakennuksen ruumiinkulttuurisessa kontekstissa.
KINNUNEN, JENNI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KINNUNEN, JENNI
2002
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-04-17Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 6 1.1. Tutkimuksen tehtävät ja tavoitteet 6 1.2. Tutkimuksen sisältö ja rakenne 8 2. TUTKIMUKSEN TIETEENFILOSOFISET LÄHTÖKOHDAT, METODIT JA TUTKIMUKSEN KULKU 9 2.1. Tutkimuksen esitystavasta 9 2.2. Fenomenologisen tieteenfilosofian perusta ja holistinen ihmiskäsitys 11 2.3. Fenomenologian ja psykologian yhdistyminen ihmistieteissä: fenomenologinen tieteenkritiikki 14 2.4. Fenomenologisen psykologian perusteet ja Giorgin fenomenologisen psykologian metodi 17 2.5. Tutkimuksellisista ja metodologisista ratkaisuistani 22 2.5.1. Tutkijan ja tutkimuskohteen suhteesta: osallistuva liikunnanfilosofinen metodi 22 2.5.2. Tutkimusprosessi ja aineisto 27 3. KEHONRAKENNUS URHEILULAJINA JA ELÄMÄNTAPANA 35 3.1. Kehonrakennuksen perusteista 35 3.2. Kehonrakennus elämäntapana ja alakulttuurina 37 3.3. Kehonrakennus urheilulajina: muodon ja toiminnan dilemma 45 4. KEHONRAKENNUS JA MIEHEYDEN MERKITYKSET 49 4.1. Vallitsevat maskuliinisuuskäsitykset ja hegemoninen maskuliinisuus 49 4.1.1. Länsimainen mieheyden omaksuminen: ero äidistä ja suhde isään 54 4.1.2. Mieheyden ylläpito ja sen menettämisen pelko 57 4.2. Mieheyden kriisi ja hegemoninen maskuliinisuus kehonrakennuksen merkityksissä 60 4.3. Urheilu mieheyteen sosiaalistajana 67 4.4. Kehonrakentaja ja muut miehet: kilpailu, vertailu, motivaatio 69 5. KEHONRAKENNUS TOIMINTANA 76 5.1. Kehonrakennus tietoisena toimintana 76 5.2. Sisäisen motivaation merkityksiä kehonrakennuksessa 81 5.1.1. Dopingaineiden käytön merkitykset, lihasten menettäminen ja syyllisyys 88 5.1.2. Riippuvuus 94 6. ULKONÄÖN MERKITYS OSANA MIEHEYTTÄ 99 6.1. Kulttuuriset mallit miehen ruumiinkuvan muovaajina 99 6.2. Miehen ruumiinkuvan merkityksiä kulttuurisesta näkökulmasta 104 6.2.1. Ympäristön suhteesta kehonrakentajiin 108 6.2.2. Kehonrakentajan mielenterveys 110 6.2.2.1. Liikunnan ja ruumiinkuvan mielenterveysvaikutuksista 110 6.2.2.2. Kehonrakennus ja narsismi 118 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 123 LÄHTEET 129 LIITE 1. Lomakehaastatteluteemat
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen viiden kehonrakennuksen aktiiviharrastajan subjektiivisia kokemuksia mieheydestään ja itsestään kehonrakentajina. Tutkin kehonrakennusta yksilön kokemuksen kautta sekä sen ala- että valtakulttuurisissa konteksteissa. Tarkastelen myös kehonrakennuksen koettujen merkitysten kytkeymiä kulttuurisiin arvoihin ja mieheyden normeihin. Yhdistän tutkielmassa osallistuvan liikunnanfilosofisen näkemyksen aineiston analyysissä soveltamaani fenomenologisen psykologian metodiin.
Osa ulkonäön henkilökohtaisesta merkityksestä on peräisin ulkonäön kulttuuristen arvostusten, kuten kehonrakennuksen alakulttuuristen standardien, vaikutuksista. Näin kehonrakentajan maskuliinisuus rakentuu ainakin ruumiinkuvan osalta myös kollektiivisesti. Kehonrakentajan ruumiin ihannekuva näyttää muodostuneen pitkälti kehonrakennuksen kollektiivisesti rakentuneen ruumiinkuvan mukaiseksi. Kehonrakennus toimintana edustaa hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluvia toimintamalleja. Perinteisen, hegemonisen maskuliinisuuden vartaloihanteet on valittu fyysisen itsen esikuviksi, mutta mieheyden arvoissa ja subjektiivisesti koetussa mieheydessä maskuliinisuus sen sijaan näyttäytyy moninaisempana sisältäen feminiinisinäkin pidettyjä elementtejä. Tulkintani mukaan todelliset mieheyden merkitykset ovat jotain muuta kuin ulkoista, näkyvää mieheyttä. Maskuliinisuus näyttää siis määrittyvän vain osin ruumiillisesti. Kehonrakennuksen merkitys subjektiivisesti koetussa mieheydessä ei ole !
mieheyteen liitetyissä arvoissa, vaan vain ulkoisessa mieheyden esityksessä. Kehonrakennus voi tämän esityksen kautta helpottaa koetun ja esitetyn mieheyden yhteensovittamista ja tasapainottamista miehenä olemista.
Myös koetun itsen ja tähän sisältyvän koetun ruumiillisen itsen merkitys ilmenee kehonrakennuksen koetuissa merkityksissä. Kehonrakennuksen keskeisin tietoinen motivaatiotekijä on ulkonäkö, johon myös osa muista merkityksistä liittyy välillisesti. Suurin osa kehonrakennuksen muista arvoista ja merkityksistä liittyy sen positiivisiin vaikutuksiin muilla elämänalueilla ja henkilökohtaisessa elämänhallinnassa.
Kehonrakennuksen riippuvuustulkinnassa voidaan puhua positiivisesta riippuvuudesta. Kehonrakentajan psyykkinen eheys ei ole riippuvainen kehonrakennuksesta eikä rakennu sen kautta, vaikka sen avulla ehkä osin tätä ylläpidetäänkin. Yksilöllisyyden korostaminen näkyy kehonrakentajien kokemuksissa positiivisena narsismina: itseen keskittymistä pidetään hyväksyttävänä, ja se liitetään henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Yksi kehonrakennuksen merkityksistä on sen asema yksilöllisenä elämäntavallisena valintana, joka on tehty subjektiivisten mieltymysten mukaan.
Tutkielmani tuottaa kriittisen miestutkimuksen periaatteiden mukaisesti uutta ymmärrystä mieheydestä ja miehenä olemisesta. Tutkimus kohdistuu mieheyden ja elämäntavallisen valinnan subjektiivisiin merkityksiin, jotka ovat tässä tutkielmassa käsittelemäni ilmiön ohella tarkasteltavissa useista muistakin näkökulmista.
Osa ulkonäön henkilökohtaisesta merkityksestä on peräisin ulkonäön kulttuuristen arvostusten, kuten kehonrakennuksen alakulttuuristen standardien, vaikutuksista. Näin kehonrakentajan maskuliinisuus rakentuu ainakin ruumiinkuvan osalta myös kollektiivisesti. Kehonrakentajan ruumiin ihannekuva näyttää muodostuneen pitkälti kehonrakennuksen kollektiivisesti rakentuneen ruumiinkuvan mukaiseksi. Kehonrakennus toimintana edustaa hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluvia toimintamalleja. Perinteisen, hegemonisen maskuliinisuuden vartaloihanteet on valittu fyysisen itsen esikuviksi, mutta mieheyden arvoissa ja subjektiivisesti koetussa mieheydessä maskuliinisuus sen sijaan näyttäytyy moninaisempana sisältäen feminiinisinäkin pidettyjä elementtejä. Tulkintani mukaan todelliset mieheyden merkitykset ovat jotain muuta kuin ulkoista, näkyvää mieheyttä. Maskuliinisuus näyttää siis määrittyvän vain osin ruumiillisesti. Kehonrakennuksen merkitys subjektiivisesti koetussa mieheydessä ei ole !
mieheyteen liitetyissä arvoissa, vaan vain ulkoisessa mieheyden esityksessä. Kehonrakennus voi tämän esityksen kautta helpottaa koetun ja esitetyn mieheyden yhteensovittamista ja tasapainottamista miehenä olemista.
Myös koetun itsen ja tähän sisältyvän koetun ruumiillisen itsen merkitys ilmenee kehonrakennuksen koetuissa merkityksissä. Kehonrakennuksen keskeisin tietoinen motivaatiotekijä on ulkonäkö, johon myös osa muista merkityksistä liittyy välillisesti. Suurin osa kehonrakennuksen muista arvoista ja merkityksistä liittyy sen positiivisiin vaikutuksiin muilla elämänalueilla ja henkilökohtaisessa elämänhallinnassa.
Kehonrakennuksen riippuvuustulkinnassa voidaan puhua positiivisesta riippuvuudesta. Kehonrakentajan psyykkinen eheys ei ole riippuvainen kehonrakennuksesta eikä rakennu sen kautta, vaikka sen avulla ehkä osin tätä ylläpidetäänkin. Yksilöllisyyden korostaminen näkyy kehonrakentajien kokemuksissa positiivisena narsismina: itseen keskittymistä pidetään hyväksyttävänä, ja se liitetään henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Yksi kehonrakennuksen merkityksistä on sen asema yksilöllisenä elämäntavallisena valintana, joka on tehty subjektiivisten mieltymysten mukaan.
Tutkielmani tuottaa kriittisen miestutkimuksen periaatteiden mukaisesti uutta ymmärrystä mieheydestä ja miehenä olemisesta. Tutkimus kohdistuu mieheyden ja elämäntavallisen valinnan subjektiivisiin merkityksiin, jotka ovat tässä tutkielmassa käsittelemäni ilmiön ohella tarkasteltavissa useista muistakin näkökulmista.