Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
KOSTIAINEN, ERVA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOSTIAINEN, ERVA
2002
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-04-08Sisällysluettelo
1. TUTKIMUKSEN AIHEESTA, TOTEUTUKSESTA JA TARKOITUKSESTA 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Ammatillisen tiedonhankinnan tutkimus 3 2.2. Tutkimuksen viitekehys 5 2.2.1. Ammatillisen tiedonhankinnan malli 5 2.2.2. Tutkitut alat 6 2.2.3. Työroolit ja tehtävät 9 2.2.4. Tiedontarpeen erityispiirteet 9 2.2.5. Tiedonhankintaan vaikuttavat tekijät 9 2.2.6. Lopputulos 10 2.3. Tiedonkäytön ympäristöt 10 2.4. Käsitteiden määrittelyä 11 2.4.1. Esitutkinta 11 2.4.2. Tiedonhankinnan erityispiirteet esitutkinnassa 14 2.4.2.1. Esitutkintaa säätelevät lait 16 2.4.2.2. Tieto esitutkinnassa 20 2.4.2.3. Tiedon lähteet esitutkinnassa 22 3. TUTKIMUSKYSYMYKSET, TUTKIMUSONGELMAT JA HYPOTEESIT 24 4. KOHTEEN KUVAUS 27 4.1. Kihlakunnan poliisilaitos 27 4.2. Rikostorjunnan yksiköt 27 5. MENETELMÄT 28 5.1. Esitutkinta tutkimuskohteena 28 5.2. Haastattelut 29 5.3. Havainnointi 32 5.4. Dokumenttiaineisto 33 5.5. Aineiston analyysi 34 6. TULOKSET 38 6.1. Työroolit ja tehtävät 41 6.1.1. Tutkinnanjohtaja 42 6.1.2. Ryhmänjohtaja 43 6.1.3. Tutkija 44 6.1.4. Tutkintasihteeri 45 6.2. Tiedontarpeen erityispiirteet 47 6.3. Tietoisuus olemassa olevasta tiedosta 50 6.4. Tiedon lähteet 51 6.4.1. Tietojärjestelmät 54 6.4.1.1. Poliisiasiain tietojärjestelmä 56 6.4.1.2. Muut tietojärjestelmät 59 6.4.2. Sidosryhmät 61 6.4.3. Virallislähteet 63 6.4.4. Henkilölähteet 66 6.4.5. Muut lähteet 70 6.5. Tiedonhankinnan ongelmat esitutkinnassa 73 6.5.1. Tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat 76 6.6. Tiedonhankinnan lopputulos ja palaute 80 6.7. Työn ja tiedonhankinnan arvottaminen 82 7. TARKASTELU 84 7.1. Tulosten tarkastelua 84 7.2. Tulosten yleistämisestä ja suhteesta aiempiin tutkimuksiin 90 7.3. Esitutkinnan jälkeen 92 8. LÄHTEET 95 9. LIITTEET 99 Liite 1. Poliisiasiain tietojärjestelmän osarekisterien kuvaukset 99 Liite 2. Teemahaastattelulomake, tutkijat 101 Liite 3. Teemahaastattelulomake, tutkintasihteerit 103 Liite 4. Teemahaastattelulomake, tietojärjestelmäasiantuntija 105 Liite 5. Esitutkintapöytäkirjan osat 106 Kansilehti 107 Ilmoitusjäljennös 108 Kuulustelupöytäkirja. Asianomistaja 110 Kuulustelupöytäkirja. Rikoksesta epäilty 111 Kuulustelupöytäkirja. Todistaja 112 Merkintälehti 113 Liite 6. Länsi-Suomen läänin poliisiosaston koulutus. Ohjelma 11.2.2002. 114 KUVIOT JA TAULUKOT Kuvio 1. Ammatillisen tiedonhankinnan malli 7 Kuvio 2. Täydellisen esitutkinnan vaiheet ja niissä suoritettavat toimenpiteet 13 Kuvio 3. Esitutkinnan tiedonhankinnassa esiintyvien komponenttien väliset suhteet 39 Kuvio 4. Tiedonhankintaan vaikuttavien kuuden komponentin esiintyminen esitutkinnassa Leckie et al. mallia mukaillen 41 Taulukko 1. Koodien esiintymisfrekvenssin muutokset koodiperheittäin analyysin eri vaiheissa 38 Taulukko 2. Haastatteluissa mainitut lähteet rikostyypeittäin 52 Taulukko 3. Tiedonhankinnan ongelmien ja komponenttien keskeisimpien ominaisuuksien esiintyminen rikostyypeittäin 86 Taulukko 4. Tiedonhankinnan ongelmien ja komponenttien keskeisimpien ominaisuuksien esiintyminen työrooleittain 87
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan poliisin suorittamaan esitutkintaan liittyvää tiedonhankintaa. Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedontarve- ja tiedonhankintatutkimuksen perinteeseen ja viitekehyksenä on käytetty Gloria Leckie, Karen Pettigrew & Christian Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan mallia vuodelta 1996. Mallin avulla esitutkinnan tiedonhankintaa on tarkasteltu prosessina, johon vaikuttavat seuraavat kuusi osatekijää: ammatinharjoittajan työrooli, siihen liittyvä tehtävä, tiedontarpeen erityispiirteet, ammatinharjoittajan tietoisuus olemassa olevasta tiedosta, valitut tiedonlähteet sekä lopputulos. Tiedonhankintaprosessissa ilmeneviä ongelmia ja prosessin työympäristösidonnaisuutta on tarkasteltu Robert S. Taylorin Information use environments eli tiedonkäytön ympäristöt-konseptin avulla.
Poliisin suorittaman esitutkinnan tarkoituksena on selvittää tapahtunut rikos, sen teko-olosuhteet ja asianosaiset syytteestä päättämistä ja oikeuskäsittelyä varten. Tiedonhankinta muotoutuu aina kulloisenkin rikostapauksen mukaan, lisäksi tiedollista prosessia muokkaavat rikostyyppi ja erityisesti esitutkintaa säätelevä lainsäädäntö. Rikostutkinta on ryhmätyötä ja kaikilla ryhmän jäsenillä on selkeästi erottuvat roolit. Rooleihin liittyy erilaisia tehtäviä ja myös erilaisia tiedontarpeita sekä eri tiedonlähteiden käyttöä.
Esitutkinnan tiedonhankintaa ei ole aiemmin tutkittu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen eikä myöskään poliisitoimen tutkimuksen kentässä. Lähimpinä tutkituista aloista ovat lainsäätäjät ja asianajajat. Näin ollen tutkimuskohteen alaan oli tutustuttava perinpohjaisesti, jotta alan tiedonhankintaan vaikuttavat piirteet olivat tunnistettavissa ja tarkasteltavissa ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen paradigman mukaisesti. Poliisitoimen näkökulmasta uutta oli tiedonhankinnan ymmärtäminen prosessina, ei vain suoritteena tai toimintana, kuten se on poliisialan kirjallisuudessa perinteisesti nähty.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli eteläsuomalainen poliisilaitos. Empiirinen aineisto koostui haastatteluista, havainnoinnista ja esitutkinnassa tuotetusta dokumenttiaineistosta. Aineisto käsiteltiin kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelma ATLAS.ti:llä. Empiirisen aineiston avulla pyrittiin kartoittamaan rikostutkinnan maailma mahdollisimman kattavasti, joten tutkintaa suorittavia henkilöitä haastateltiin eri tutkintayksiköistä, lisäksi havainnoitiin niitä yksiköitä, jotka olivat jääneet haastattelujen ulkopuolelle. Kokonaiskuvaa parannettiin vielä haastattelemalla poliisipäällystön ja tietohallinnon edustajia.
Tutkimus osoitti, että esitutkinta on vahvasti tiedollinen prosessi, jonka keskeisin toiminta on nimenomaan tiedonhankintaa. Esitutkinnan tiedonhankinta yleisesti on työrooli- ja tehtäväsidonnaista, tapauskohtaista, laeilla säädeltyä ja monia eri lähteitä vaativaa. Esitutkinnan sisällä tiedonhankinta vaihtelee vielä rikostyyppien ja organisaatiokulttuurin mukaan; nämä vaikuttavat erityisesti siihen, mitä rooleja tutkintaryhmä sisältää ja millaisia tehtäviä rooleihin liittyy.
Poliisin suorittaman esitutkinnan tarkoituksena on selvittää tapahtunut rikos, sen teko-olosuhteet ja asianosaiset syytteestä päättämistä ja oikeuskäsittelyä varten. Tiedonhankinta muotoutuu aina kulloisenkin rikostapauksen mukaan, lisäksi tiedollista prosessia muokkaavat rikostyyppi ja erityisesti esitutkintaa säätelevä lainsäädäntö. Rikostutkinta on ryhmätyötä ja kaikilla ryhmän jäsenillä on selkeästi erottuvat roolit. Rooleihin liittyy erilaisia tehtäviä ja myös erilaisia tiedontarpeita sekä eri tiedonlähteiden käyttöä.
Esitutkinnan tiedonhankintaa ei ole aiemmin tutkittu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen eikä myöskään poliisitoimen tutkimuksen kentässä. Lähimpinä tutkituista aloista ovat lainsäätäjät ja asianajajat. Näin ollen tutkimuskohteen alaan oli tutustuttava perinpohjaisesti, jotta alan tiedonhankintaan vaikuttavat piirteet olivat tunnistettavissa ja tarkasteltavissa ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen paradigman mukaisesti. Poliisitoimen näkökulmasta uutta oli tiedonhankinnan ymmärtäminen prosessina, ei vain suoritteena tai toimintana, kuten se on poliisialan kirjallisuudessa perinteisesti nähty.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli eteläsuomalainen poliisilaitos. Empiirinen aineisto koostui haastatteluista, havainnoinnista ja esitutkinnassa tuotetusta dokumenttiaineistosta. Aineisto käsiteltiin kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelma ATLAS.ti:llä. Empiirisen aineiston avulla pyrittiin kartoittamaan rikostutkinnan maailma mahdollisimman kattavasti, joten tutkintaa suorittavia henkilöitä haastateltiin eri tutkintayksiköistä, lisäksi havainnoitiin niitä yksiköitä, jotka olivat jääneet haastattelujen ulkopuolelle. Kokonaiskuvaa parannettiin vielä haastattelemalla poliisipäällystön ja tietohallinnon edustajia.
Tutkimus osoitti, että esitutkinta on vahvasti tiedollinen prosessi, jonka keskeisin toiminta on nimenomaan tiedonhankintaa. Esitutkinnan tiedonhankinta yleisesti on työrooli- ja tehtäväsidonnaista, tapauskohtaista, laeilla säädeltyä ja monia eri lähteitä vaativaa. Esitutkinnan sisällä tiedonhankinta vaihtelee vielä rikostyyppien ja organisaatiokulttuurin mukaan; nämä vaikuttavat erityisesti siihen, mitä rooleja tutkintaryhmä sisältää ja millaisia tehtäviä rooleihin liittyy.