Unohdetut juuremme - musiikkianalyyttinen katsaus suomalaisista riimillisistä laulusävelmistä.
KETTUNEN, JANI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KETTUNEN, JANI
2002
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-27Sisällysluettelo
1. JOHDANNOKSI 2 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS 7 2.1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE 7 2.2 TUTKIMUSMENETELMÄSTÄ 9 2.3 TUTKIMUSMATERIAALI 11 2.3.1 Lähdekritiikki 12 2.3.2 Maakunnat, heimot ja historia 14 2.3.3 Murteista, eroista ja kielitieteestä 18 2.3.4 Genetiikasta 20 3. TEOREETTISET PERUSTEET 22 3.1 LÄHTÖKOHTIA 22 3.2 ANHEMITONINEN PENTATONIIKKA 23 3.2.1 Yleisimmät anhemitoniset modaliteetit 24 3.2.1.1 Pièn-sävelistä 25 3.3 HEMITONINEN PENTATONIIKKA 28 3.3.1 Protoindoeurooppalainen pentatoniikka 28 3.3.2 Protoindoeurooppalaiset myöhäispentatoniset heksakordit 29 3.3.3 Pentakordi 31 3.4 KANTASLAAVILAISET JUURIASTEIKOT 32 4. ANALYYSI 34 4.1 KATSAUS KANSANSÄVELMIEN SÄVELIKÖIHIN 34 4.2 VARSINAIS-SUOMI 36 4.2.1 Myöhäispentatoniset protoindoeurooppalaiset sävelmät 37 4.2.2 Anhemitoniset sävelmät 40 4.2.3 Transpositiosävelmät 41 4.2.4 Modulaatiosävelmät 42 4.3 SATAKUNTA 47 4.3.1 Protoindoeurooppalaiset pentatoniset sävelmät 48 4.3.2 Myöhäispentatoniset protoindoeurooppalaiset sävelmät 48 4.3.3 Anhemitoniset sävelmät 51 4.3.4 Transpositiosävelmät 52 4.3.5 Modulaatiosävelmät 53 4.4 KAINUU 57 4.4.1 Protoindoeurooppalaiset pentatoniset sävelmät 58 4.4.2 Myöhäispentatoniset protoindoeurooppalaiset sävelmät 58 4.4.3 Anhemitoniset sävelmät 62 4.4.4 Transpositiosävelmät 63 4.4.5 Modulaatiosävelmät 65 4.5 LAPPI ELI PERÄPOHJOLA 70 5. TULOKSET 71 6. HUOMIOITA KOKO ANALYYSISTA 80 7. LOPUKSI 84 KIRJALLISUUS JA LÄHTEET: 87 Liite 1: Pitäjät ja kerääjät maakunnittain Liite 2: Sävelmien luokittelu ja modaliteettianalyysi Liite 3: Suomen kansankulttuurin kartta Liite 4: Kartta Suomen asuttamisesta Liite 5: Suomen murrekartasto
Tiivistelmä
Tutkielman ensisijaisena aiheena on Suomen kansan laulusävelmien modaliteettianalyysi. Tutkielma pyrkii tilastolliseen kuvauksen laulusävelmien eri modaliteeteista. Sävelmiä luokitellaan ja kuvaillaan musiikkianalyyttisesti. Musiikkianalyysissä havaittavia pentatonisia piirteitä vertaillaan maakuntakohtaisesti.
Tutkielmassa sovelletaan Gabor Lükõn vuonna 1964 esittelemää teorianmuodostusta, joka on ensimmäinen yritys luoda kattava selitys indoeurooppalaisen ja slaavilaisen musiikin suhteista sekä pentatonisista luonteista. Tässä tutkielmassa tehdään aluksi teoreettinen katsaus Lükõn teorianmuodostukseen ja erilaisiin pentatonisiin järjestelmiin.
Tutkielman sävelmäaineisto koostuu niistä Suomen kansan laulusävelmistä, jotka on kerätty Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kainuun tai Lapin maakunnista. Aineisto on ollut valmiina poimittavaksi Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta.
Sävelmien modaliteettianalyysi osoitti, että tutkimusaineistosta voidaan erottaa erilaisia pentatonisia kerrostumia, jotka eroavat tyyliltään sekä mahdollisesti ajallisesti toisistaan. Maakuntien välisessä vertailussa merkittäviä tilastollisia eroavaisuuksia ei löytynyt. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Suomessa on ollut muinoin pentatoninen traditio, joka on nähtävissä ja erotettavissa vanhoista kansansävelmistä. Väkevimmillään tämä oli nähtävissä Kainuun maakunnassa.
Tutkielman lopussa esitetään tulkinta, jonka mukaan erilaiset pentatoniset rakenteet läpäisevät laulusävelmistöämme. Anhemitoninen- ja hemitoninen pentatoniikka, erityisesti protoindoeurooppalainen myöhäispentatoniikka, kuuluvat osana arkaaiseen kansanlauluperinteeseemme. Tonaalisten sävelmien määrä viittaa siihen, että vanhassa kansanlaulukulttuurissamme on tapahtunut jossain vaiheessa murros, joka on muuttanut laulusävelmistömme modaalista luonnetta kohti tonaalisuutta.
________________________________________________________________________
Avainsanat: pentatoniikka, Gabor Lükõ, anhemitoninen ja hemitoninen pentatoniikka, kantaslaavilaiset asteikot, modaliteettianalyysi, laulusävelmä, protoindoeurooppalainen pentatoniikka, moodi, juuri.
Tutkielmassa sovelletaan Gabor Lükõn vuonna 1964 esittelemää teorianmuodostusta, joka on ensimmäinen yritys luoda kattava selitys indoeurooppalaisen ja slaavilaisen musiikin suhteista sekä pentatonisista luonteista. Tässä tutkielmassa tehdään aluksi teoreettinen katsaus Lükõn teorianmuodostukseen ja erilaisiin pentatonisiin järjestelmiin.
Tutkielman sävelmäaineisto koostuu niistä Suomen kansan laulusävelmistä, jotka on kerätty Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kainuun tai Lapin maakunnista. Aineisto on ollut valmiina poimittavaksi Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta.
Sävelmien modaliteettianalyysi osoitti, että tutkimusaineistosta voidaan erottaa erilaisia pentatonisia kerrostumia, jotka eroavat tyyliltään sekä mahdollisesti ajallisesti toisistaan. Maakuntien välisessä vertailussa merkittäviä tilastollisia eroavaisuuksia ei löytynyt. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Suomessa on ollut muinoin pentatoninen traditio, joka on nähtävissä ja erotettavissa vanhoista kansansävelmistä. Väkevimmillään tämä oli nähtävissä Kainuun maakunnassa.
Tutkielman lopussa esitetään tulkinta, jonka mukaan erilaiset pentatoniset rakenteet läpäisevät laulusävelmistöämme. Anhemitoninen- ja hemitoninen pentatoniikka, erityisesti protoindoeurooppalainen myöhäispentatoniikka, kuuluvat osana arkaaiseen kansanlauluperinteeseemme. Tonaalisten sävelmien määrä viittaa siihen, että vanhassa kansanlaulukulttuurissamme on tapahtunut jossain vaiheessa murros, joka on muuttanut laulusävelmistömme modaalista luonnetta kohti tonaalisuutta.
________________________________________________________________________
Avainsanat: pentatoniikka, Gabor Lükõ, anhemitoninen ja hemitoninen pentatoniikka, kantaslaavilaiset asteikot, modaliteettianalyysi, laulusävelmä, protoindoeurooppalainen pentatoniikka, moodi, juuri.