Yksilöllisyyden pyörteissä - Esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelman perusteet ja toteutuminen koulun ja päiväkodin arjessa.
LAARI, HEIDI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAARI, HEIDI
2002
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-28Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 8 2.1. Esiopetus lapsen valmiuksien kehittäjänä 8 2.2. Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmanperusteet 13 2.3. Kasvatustavoitteet ja päämäärät 18 2.4. Lapsi on aktiivinen oppija 21 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 29 4. TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 31 4.1. Kvalitatiivinen tutkimus 31 4.2. Tapaustutkimus 38 4.4. Tutkimusmenetelmät ja aineiston kokoaminen 39 4.4.1. Kysely 39 4.4.2. Päiväkirja 41 4.4.3. Havainnointi 42 4.5. Analysointi ja tulkinta 44 5. ESIOPETUKSEN KOKEILUOPETUSSUUNNITELMANPERUSTEET 47 5.1. Annettu kuva lapsesta oppijana 47 5.2. Asetetut kasvatustavoitteet ja päämäärät 50 6. ESIOPETUKSEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ 55 6.1. Tuokiokuvia esiopetuksen arjesta 55 6.2. Esiopettajien suhtautuminen esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteisiin 61 6.3. Lapsi oppijana esiopetuksen arjessa 62 6.3.1. Esiopettajien tulkinnat esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden oppimiskäsityksestä 62 6.3.2. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja kiinnostuksen kohteet 63 6.3.3. Toiminnallinen ja aktiivinen oppimisprosessi 66 6.3.4. Leikki 69 6.3.5. Vuorovaikutus oppimisessa 71 6.3.6. Yksilöllistäminen 74 6.3.7. Oman oppimisen tiedostaminen 76 6.3.8. Esiopettajan rooli 78 6.4. Kasvatustavoitteiden ja päämäärien toteutuminen esiopetuksessa 80 6.4.1. Tavoitteet yhteiskunnan kuvastajana 80 6.4.2. Esiopetusryhmiin sisäistetyt tavoitteet 81 6.4.3. Kouluun valmistava tehtävä 82 6.4.4. Lähitavoitteet 84 6.4.5. Kokonaistavoitteet 86 6.4.6. Oppimisympäristöt tavoitteiden toteutumisen tukijana 87 6.4.7. Esiopettaja tavoitteiden toteuttajana ja toimeenpanijana 88 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 89 7.1. Konstruktivistisuus ohjenuorana 89 7.2. Lapsi oman oppimisensa aktiivisena rakentajana 90 7.3. Tavoitteet on luotu toteutumaan 94 7.4. Esiopetuksen toteutumisen reunaehdot 96 8. TUTKIMUKSEN KOKOAVA TARKASTELU 98 8.1. Luotettavuuden arviointi 98 8.1.1. Luotettavuus osana tutkimusprosessia 98 8.1.2. Tutkimuksen merkittävyys 102 8.1.3. Tutkijan subjektiviteetti 103 8.2. Diskussio 104 LÄHTEET 106 LIITTEET 110
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan esiopetuksen toteutumista esiopetuskokeilussa 2000-2001 käytettävien opetussuunnitelmanperusteiden luonnoksen pohjalta. Opetushallitus asetti vuonna 1999 kehittämisverkoston, jonka tarkoituksena on ollut kehittää esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteita. Tässä tutkimuksessa on keskitytty Hämeenlinnassa toteutuneeseen esiopetuskokeiluun. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat olleet Hämeenlinnan neljä koulun ja päiväkodin yksikköä: Hämeenlinnan Yhteiskoulu ja Hätilän päiväkoti, Nummen koulu ja päiväkoti, Ruununmyllyn koulu ja päiväkoti sekä Kirkonkulman koulu ja Solvikin päiväkoti.
Tutkimuksessa on paneuduttu esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden asiasisältöihin. Kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden sisällöistä on nostettu esille lapsen oppimisen kuvaukset sekä esiopetukselle asetetut kasvatustavoitteet ja päämäärät. Tutkimuksessa on tavoiteltu kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden laajaa analysointia sekä toteutumisen mahdollisuuksien tulkintaa. Tutkimuksen päätarkoitus on esiopetuksen toteutumisen arvioinnissa. Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin:
1. Millaisen kuvan esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteet antaa lapsesta oppijana?
2. Millaisia kasvatustavoitteita ja päämääriä esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteet nimeää esiopetukselle?
3. Esiopetuksen toteutuminen käytännössä
3.1 Kuinka esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden antama kuva lapsesta oppijana näkyy esiopetuksen arjessa?
3.2 Kuinka esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden nimeämät kasvatustavoitteet ja päämäärät toteutuvat käytännön esiopetuksessa?
Tutkimusongelmia on lähestytty kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimus toteutettiin kevätlukukaudella 2001, jolloin aineistoa kerättiin edellä mainittujen koulujen ja päiväkotien esiopetusryhmistä kyselyn, päiväkirjan ja havainnoinnin avulla. Pääasiallisena tiedonlähteenä ovat toimineet esiopetusryhmien esiopettajat. Aineistot analysoitiin teemoittelun periaatteita noudattaen. Teemoittelun lähtökohtana on toiminut esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden analysointi ja siitä esiinnousseet asiakokonaisuudet.
Konstruktivistisuus, lapsilähtöisyys, yksilöllisyys, leikki, toiminnallisuus ja joustavuus ovat käsitteitä, jotka pyörivät esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden ympärillä. Esiopetuksen arjessa näille käsitteille on muodostunut oma paikkansa. Tutkimuksen tulokset kuvaavat esiopetuksen tavoitteellisuutta ja pyrkimystä yksilöllistävään esiopetukseen. Lapsen oppimisen huomioinnissa korostuivat henkilökohtaisen opetussuunnitelman, lapsen oman toiminnan suunnittelun, monipuolisen oppimisympäristön sekä leikin merkitys. Esiopetuksen tavoitteiden toteutumisessa nousi esille kouluun valmistavaan tehtävään panostaminen ja sitä kautta esiopetuksen koulutuspoliittisen tehtävän toteutuminen. Sekä lapsen oppimisen huomioinnin että tavoitteiden toteutumisen kohdalla esiopetuksen ongelmakohdiksi osoittautuivat puutteelliset oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjen puutteiksi luettiin toimintatilojen vähyys, välineistön ja materiaalien puuttuminen, henkilökunnan puute ja suuret ryhmäkoot.
Avainsanat: esiopetus, opetussuunnitelmanperusteet, lapsi oppijana, kasvatustavoitteet, kasvatuspäämäärät, yksilöllisyys
Tutkimuksessa on paneuduttu esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden asiasisältöihin. Kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden sisällöistä on nostettu esille lapsen oppimisen kuvaukset sekä esiopetukselle asetetut kasvatustavoitteet ja päämäärät. Tutkimuksessa on tavoiteltu kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden laajaa analysointia sekä toteutumisen mahdollisuuksien tulkintaa. Tutkimuksen päätarkoitus on esiopetuksen toteutumisen arvioinnissa. Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin:
1. Millaisen kuvan esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteet antaa lapsesta oppijana?
2. Millaisia kasvatustavoitteita ja päämääriä esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteet nimeää esiopetukselle?
3. Esiopetuksen toteutuminen käytännössä
3.1 Kuinka esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden antama kuva lapsesta oppijana näkyy esiopetuksen arjessa?
3.2 Kuinka esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden nimeämät kasvatustavoitteet ja päämäärät toteutuvat käytännön esiopetuksessa?
Tutkimusongelmia on lähestytty kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimus toteutettiin kevätlukukaudella 2001, jolloin aineistoa kerättiin edellä mainittujen koulujen ja päiväkotien esiopetusryhmistä kyselyn, päiväkirjan ja havainnoinnin avulla. Pääasiallisena tiedonlähteenä ovat toimineet esiopetusryhmien esiopettajat. Aineistot analysoitiin teemoittelun periaatteita noudattaen. Teemoittelun lähtökohtana on toiminut esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden analysointi ja siitä esiinnousseet asiakokonaisuudet.
Konstruktivistisuus, lapsilähtöisyys, yksilöllisyys, leikki, toiminnallisuus ja joustavuus ovat käsitteitä, jotka pyörivät esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmanperusteiden ympärillä. Esiopetuksen arjessa näille käsitteille on muodostunut oma paikkansa. Tutkimuksen tulokset kuvaavat esiopetuksen tavoitteellisuutta ja pyrkimystä yksilöllistävään esiopetukseen. Lapsen oppimisen huomioinnissa korostuivat henkilökohtaisen opetussuunnitelman, lapsen oman toiminnan suunnittelun, monipuolisen oppimisympäristön sekä leikin merkitys. Esiopetuksen tavoitteiden toteutumisessa nousi esille kouluun valmistavaan tehtävään panostaminen ja sitä kautta esiopetuksen koulutuspoliittisen tehtävän toteutuminen. Sekä lapsen oppimisen huomioinnin että tavoitteiden toteutumisen kohdalla esiopetuksen ongelmakohdiksi osoittautuivat puutteelliset oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjen puutteiksi luettiin toimintatilojen vähyys, välineistön ja materiaalien puuttuminen, henkilökunnan puute ja suuret ryhmäkoot.
Avainsanat: esiopetus, opetussuunnitelmanperusteet, lapsi oppijana, kasvatustavoitteet, kasvatuspäämäärät, yksilöllisyys