Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kulttuuri kehitysyhteistyöhankkeen asiantuntijadiskurssissa.

SEIKKULA, PÄIVI (2002)

 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



SEIKKULA, PÄIVI
2002

Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-27
Näytä kaikki kuvailutiedot

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ 3. TUTKIMUSAINEISTO 4. TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN VIITEKEHYS 4.1. Foucault'n tiedon arkeologia 4.1.1. Lausumat ja lausuman enunsiatiivinen funktio 4.1.2. Diskurssin objektit 4.1.3. Enunsiatiiviset modaliteetit 4.2. Foucault'n asiantuntijavallan kritiikki 4.2.1. Valta ja vastarinta 4.2.2. Foucault'n näkemys subjektista 4.2.3. Tutkimuksen suhde Foucault'n valta- ja subjektikäsitykseen 5. KULTTUURIN YMMÄRTÄMINEN JA SEN RAJAT 6. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 6. 1. Kulttuuri tutkimusta järjestävänä käsitteenä 6.1.1. Kulttuurin humboldtilainen perusta: subjekti kulttuurisena muodostelmana 6.1.2. Todellisuuden symbolinen representaatio: kulttuuri yksilön ja maailman välittäjänä 6.1.3. Kulttuurin antropologinen ja humanistinen taso 6.2. Kilpailevat kehitysdiskurssit 6.2.1. Modernisaatioteoriat 6.2.2. Kehityskriittiset suuntaukset 6.3. Kehitysdiskurssit kulttuurin näkökulmasta 7. KULTTUURI HANKEDISKURSSIN OBJEKTINA 7.1. Kehitys maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhankkeena Etiopiassa 7.2. Hankediskurssin enunsiatiivinen subjekti ja objekteja rajaavat auktoriteetit 7.3. Hankediskurssin esiintuleva kulttuuri 7.3.1. Kulttuurin esiintulon paikat 7.3.2. Kulttuurin rajat ja erontekojen järjestelmät 7.3.3. Kehityksen paikallisen subjektin tulkintarepertuaarit 7.4. Kulttuurin eri merkitykset ja suhde tutkimuksen teoreettiseen taustaan 8. PÄÄTELMÄT LÄHTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kulttuuri ymmärretään ja millainen rooli kulttuurille annetaan kehitysyhteistyön

käytännöissä. Lähtökohtana on kulttuuriagendaksi kutsuttu uusi kehityskeskustelu ja Suomen Kehitysmaapolitiikan

linjauksen toteamus, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyössä kulttuurinäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Tutkimus koostuu teoreettisesta osiosta, jossa pohditaan kulttuurin ja kehitysteorioiden suhdetta ja empiirisestä osiosta,

jossa analysoidaan kulttuurin roolia yhdessä kehitysyhteistyöhankkeessa. Tärkeimmän analyysiaineiston muodostavat

Etiopiassa toteutettavan Suomen kahdenvälisen maaseudun vesi- ja ympäristöhankkeen (RWSEP) dokumentit.

Tausta-aineistona on käytetty pääosin kotimaista keskustelua kulttuurista ja kehityksestä. Tutkimusmenetelmä perustuu

Michel Foucault'n diskurssiteoriaan, jonka mukaisesti aineistoa tarkastellaan objekteja tuottavana asiantuntijadiskurssina.

Tätä kehitysdiskurssin osaa kutsutaan hankediskurssiksi, jonka kulttuuriobjektin esiintuloa tarkastellaan.

Kulttuuri on tutkimuksessa lähtökohtaisesti ymmärretty paikallisuuden piirteiksi, yksilön ominaisuudeksi ja maailman kohtaamisen

tavaksi. Tähän kulttuurin hahmottamisen tapaan on otettu vaikutteita Wilhelm von Humboldtin Bildung-teoriasta ja Ernst Cassirerin

symbolisen representaation teoriasta. Kehitystä on tarkasteltu modernisaatiomallin ja kehityskritiikin valossa. Tutkimuksen teoreettisen

viitekehyksen muodostavat nämä kaksi kehityksen tulkintaa ja esitelty kulttuurikäsitys.

Tutkimuksen tuloksena todetaan, että kulttuuri hankediskurssin objektina syntyy legitimoimaan kehitysyhteistyöhanketta.

Kulttuurille on annettu kehitysponnisteluissa rooli vain hankkeen tavoitteiden ehdoilla. Kulttuuri on pääsääntöisesti ymmärretty

moderniin siirtymisen paikallisena hidasteena ja ihmistä ohjailevana käyttäytymisnormina, jota manipuloimalla kehitystä voidaan

nopeuttaa. Tutkimustulosten perusteella paikallista kulttuuria ei voi kutsua kehitysyhteistyön perustaksi. Tulosten perusteella

on päätelty, että kulttuuri edelleen ymmärretään modernisaatioteoreettisena konstruktiona ja että kehitysyhteistyön suorittamista

korostava luonne hylkii kulttuurin laajaa ymmärtämistä.

Tulokset ovat sekä yllättäviä että osin odotettuja. Yllättävää on kulttuurin varsin negatiivinen rooli kulttuurinäkökulmasta

esimerkillisenä pidetyssä hankkeessa ja kulttuurin käyttäminen kehitysyhteistyöhankkeen legitimaationa. Osin odotettua on

kulttuurin tulkinta paikallisuuden käytännöllisiksi piirteiksi, joita kehitysyhteistyössä pyritään muuttamaan. Jos kehitysyhteistyössä

pyritään aidosti paikallislähtöiseen kehitykseen, tulisi kulttuuri kuitenkin sisäistää myös henkisenä perintönä ja inhimillisenä uuden

luomisen kykynä.

Asiasanat: kehitysyhteistyö, kehitysdiskurssi, kulttuuri
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [34700]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste