Aikakauslehdet ja kääntäminen. Kurkistus suomalaisten yleisölehtien käännöstoiminnan laajuuteen ja luonteeseen.
MIESTAMO, HANNA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MIESTAMO, HANNA
2002
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-27Sisällysluettelo
Sisältö 1. Johdanto 1 2. Käännöstyö lehdistössä 4 2.1 Aiempi tutkimus: vähäistä ja hajanaista 4 2.1.1 Kohti funktionaalista lähestymistapaa 4 2.1.2 Uutiset kiinnostuksen keskiössä 6 2.1.3 Aikakauslehdet sivuosassa 7 2.2 Kääntämistä vai toimittamista? 9 3. Aikakauslehdistön laaja kenttä 15 3.1 Määriä ja määrittelyjä 15 3.2 Kirjavia jaotteluja 17 3.3 Viimeaikaisia kehitystrendejä: pirstaloitumisesta kansainvälistymiseen 20 4. Kansainvälistyvä aikakauslehdistö 22 4.1 Kansainvälistymisen monet muodot 22 4.1.1 Lehtivienti ja -tuonti 23 4.1.2 Aineistojen osto, vaihto ja välitys 24 4.1.3 Ulkomainen omistus 26 4.1.4 Uudet lehtityypit 27 4.2 Ulkomaiset Suomessa, suomalaiset ulkomailla 29 5. Tutkimusongelma ja -menetelmä 34 5.1 Tutkimuksen tavoitteet ja luonne 34 5.2 Tutkimuksen rajaus 35 5.3 Tutkimuksen valmistelu ja kyselylomakkeen laadinta 38 5.4 Kyselyn suorittaminen 40 6. Tulosten analysointia: suomalaisten yleisöaikakauslehtien käännöstoiminnan profiili 42 6.1 Lopullinen tutkimusaineisto ja analyysimenetelmät 42 6.1.1 Vastausprosentti, kato ja ulkoinen luotettavuus 42 6.1.2 Validiteetti, reliabiliteetti ja sisäinen luotettavuus 45 6.1.3 Aineiston käsittely ja analysointi 47 6.2 Taustatiedot: millaisia lehtiä? 52 6.3 Kuinka paljon aikakauslehdissä käännetään? 56 6.4 Mitä aikakauslehdissä käännetään? 67 6.5 Mistä käännösaineistoa hankitaan? 75 6.6 Minkämaalaista, minkäkielistä käännösaineistoa? 80 6.7 Miten aikakauslehdistössä käännetään? 89 6.7.1 Kuka on käännösten takana? 89 6.7.2 Millä periaatteilla käännöstyötä tehdään? 97 6.7.3 Kääntämistä... vai sittenkin toimittamista? 110 6.8 Aikakauslehdistö ja ulkomaiset tulokkaat 119 7. Päätelmät 128 Lähteet 134 Liitteet Liite 1. Aikakauslehtien liiton jäsenlehdet luokittain Liite 2. Kyselytutkimukseen valitut ALL:n jäsenlehdet Liite 3. Kyselylomake ja taustatietoselvitys Liite 4. Lehtien päätoimittajille lähetetty ennakkoilmoitus Liite 5. Kyselylomakkeen saatekirje Liite 6. Ensimmäinen muistutuskirje Liite 7. Toinen muistutuskirje Deutsche Kurzfassung
Tiivistelmä
Aikakauslehtien harjoittama käännöstoiminta on toistaiseksi jäänyt akateemisissa piireissä hyvin vähälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritään luomaan yleiskatsaus tuohon tavalliseen mutta pitkälti tuntemattomaan ilmiöön: sen laajuuteen, luonteeseen ja käytäntöihin. Samalla selvitetään, millaiseen rooliin kääntäminen asettuu Suomeen rantautuneissa tuontilehdissä ja miten kotimaiset lehdet suhtautuvat tällaisiin ulkomaisvaikutteisiin tulokkaisiin sekä käännösjuttuihin yleensä.
Tutkimuksen teoriapohjan luovat aiemmin esitetyt näkemykset kääntämisestä lehtikontekstissa lähinnä sanomalehdissä sekä suomalaisen aikakauslehdistön kansainvälistymisestä. Työtä ohjaa olettamus, jonka mukaan sanoma- ja aikakauslehtikääntämisellä olisi runsaasti yhteisiä piirteitä, kuten erilaisten käännösaineistotyyppien suuri määrä ja kohdetekstin ajoittain voimakaskin muokkaaminen. Lisäksi molemmissa välineissä oletettiin käytettävän runsaasti ulkomaista aineistoa myös omien juttujen taustana.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä tammikuussa 2000. Koska aikakauslehdistön koko kenttää ei voitu ottaa selvitykseen mukaan, kohdejoukoksi valikoituivat Aikakauslehtien liittoon kuuluvat yleisölehdet tietyin poikkeuksin. Tutkimusaineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisesti; täydentävää tietoa saatiin lomakkeeseen sisältyneillä avoimilla kysymyksillä.
Tulosten analyysi osoittaa aikakauslehtien käännöstoiminnan hyvin monimuotoiseksi ja laajaksi ilmiöksi. Käännösten määrä ja suomennettavien tekstien luonne vaihtelivat eri lehdissä paljon, mutta lähes kaikki hyödynsivät vierasperäistä materiaalia tavalla tai toisella. Selvästi yleisintä käännösjuttujen käyttö oli ulkomaistaustaisissa lehdissä, mutta myös useimmat kotimaiset nimikkeet julkaisivat suomennettua aineistoa rutiininomaisesti. Varsinaista kääntämistäkin yleisempää oli vieraskielisten tekstien käyttö omien juttujen taustamateriaalina. Myös vastaajien suhde käännöksiin ja toisaalta ulkomaistaustaisiin lehtiin oli varsin luonteva, mikä kertoo kansainvälisyyden jo vakiintuneesta asemasta lehdissämme.
Olettamus sanoma- ja aikakauslehtien käännöstoiminnan samankaltaisuudesta osoittautui analyysin perusteella oikeaksi. Lehtien vastauksista käy ilmi, että aikakauslehtikääntäminen noudattaa samoja journalistisen kääntämisen periaatteita kuin sanomalehtikääntäminenkin: työ ohjautuu ennen kaikkea journalismin konventioiden mukaisesti ja ehdottoman kohdetekstilähtöisesti, ja siten tekstien korkea muokkausaste nousee työn keskeiseksi tunnuspiirteeksi. Samalla huomataan aikakauslehdistön kuuluvan siihen rajamaastoon, jossa ei aina ole helppoa erottaa kääntämistä omaksi kokonaisuudekseen päinvastoin, se kietoutuu usein kiinteäksi osaksi toimitusprosessia ja alkaa siten lähetä journalistista työskentelyä.
Avainsanat: journalistinen kääntäminen, aikakauslehdistön käännöstoiminta, yleisölehdet
Tutkimuksen teoriapohjan luovat aiemmin esitetyt näkemykset kääntämisestä lehtikontekstissa lähinnä sanomalehdissä sekä suomalaisen aikakauslehdistön kansainvälistymisestä. Työtä ohjaa olettamus, jonka mukaan sanoma- ja aikakauslehtikääntämisellä olisi runsaasti yhteisiä piirteitä, kuten erilaisten käännösaineistotyyppien suuri määrä ja kohdetekstin ajoittain voimakaskin muokkaaminen. Lisäksi molemmissa välineissä oletettiin käytettävän runsaasti ulkomaista aineistoa myös omien juttujen taustana.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä tammikuussa 2000. Koska aikakauslehdistön koko kenttää ei voitu ottaa selvitykseen mukaan, kohdejoukoksi valikoituivat Aikakauslehtien liittoon kuuluvat yleisölehdet tietyin poikkeuksin. Tutkimusaineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisesti; täydentävää tietoa saatiin lomakkeeseen sisältyneillä avoimilla kysymyksillä.
Tulosten analyysi osoittaa aikakauslehtien käännöstoiminnan hyvin monimuotoiseksi ja laajaksi ilmiöksi. Käännösten määrä ja suomennettavien tekstien luonne vaihtelivat eri lehdissä paljon, mutta lähes kaikki hyödynsivät vierasperäistä materiaalia tavalla tai toisella. Selvästi yleisintä käännösjuttujen käyttö oli ulkomaistaustaisissa lehdissä, mutta myös useimmat kotimaiset nimikkeet julkaisivat suomennettua aineistoa rutiininomaisesti. Varsinaista kääntämistäkin yleisempää oli vieraskielisten tekstien käyttö omien juttujen taustamateriaalina. Myös vastaajien suhde käännöksiin ja toisaalta ulkomaistaustaisiin lehtiin oli varsin luonteva, mikä kertoo kansainvälisyyden jo vakiintuneesta asemasta lehdissämme.
Olettamus sanoma- ja aikakauslehtien käännöstoiminnan samankaltaisuudesta osoittautui analyysin perusteella oikeaksi. Lehtien vastauksista käy ilmi, että aikakauslehtikääntäminen noudattaa samoja journalistisen kääntämisen periaatteita kuin sanomalehtikääntäminenkin: työ ohjautuu ennen kaikkea journalismin konventioiden mukaisesti ja ehdottoman kohdetekstilähtöisesti, ja siten tekstien korkea muokkausaste nousee työn keskeiseksi tunnuspiirteeksi. Samalla huomataan aikakauslehdistön kuuluvan siihen rajamaastoon, jossa ei aina ole helppoa erottaa kääntämistä omaksi kokonaisuudekseen päinvastoin, se kietoutuu usein kiinteäksi osaksi toimitusprosessia ja alkaa siten lähetä journalistista työskentelyä.
Avainsanat: journalistinen kääntäminen, aikakauslehdistön käännöstoiminta, yleisölehdet