Opiskelijavalinta bioanalyytikkokoulutuksessa, tutkimus opiskelijavalinnan yhteydessä opintomenestykseen.
KALALAHTI, KIRSTI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALALAHTI, KIRSTI
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-21Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 BIOANALYYTIKKOKOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINNAN LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Bioanalytiikan koulutusohjelma 4 2.2 Terveysalan opiskelijavalinta 7 2.2.1 Terveysalan valintaperusteet 9 2.2.2 Yhteisvalintaprosessi bioanalyytikkokoulutuksessa 10 2.2.3 Valintakoe 11 2.2.4 Bioanalyytikkokoulutuksen valintakokeen osat 14 2.2.5 Opiskelijavalintaan liittyviä tutkimuksia 16 3 AMMATINVALINTA JA KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN 18 3.1 Motivaatio 18 3.2 Uramotivaatio 19 3.3 Koulutukseen hakeutuminen 22 3.4 Ympäristön rooli koulutukseen hakeutumisessa 25 3.5 Opiskeluun ja menestymiseen liittyvät kyvyt 26 3.6 Tutkimusongelmat 29 4 OPISKELIJAVALINNAN YHTEYS OPINTOMENESTYKSEEN 31 4.1 Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut 31 4.2 Tutkimusaineisto 32 4.3 Tutkimusaineiston kuvailua 34 5 TUTKIMUSTULOKSET 39 5.1 Bioanalyytikkokoulutuksen valintakokeessa menestymisen yhteys valintapisteisiin ja opintomenestykseen 39 5.2 Opintomenestystä selittävät erot ryhmien välillä 40 5.3 Bioanalyytikkokoulutuksessa menestymistä selittävät opiskelijavalinnan tekijät 45 5.3.1 Valmistuneiden ja jatkavien opiskelijoiden opintomenestyksen selittäjät 45 5.3.2 Eronneiden opiskelijoiden opintomenestyksen selittäjät 48 5.4 Yhteenveto tutkimustuloksista 50 6 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 52 7 POHDINTA 56 LÄHTEET 61 LIITTEET 1 - 12 65
Tiivistelmä
Bioanalyytikkokoulutuksen opiskelijavalintaa käsittelevän tutkimuksen kohdejoukko on väliaikaisen ammattikorkeakoulun terveysalalle kolmeen ensimmäiseen bioanalyytikkoryhmään valitut hakijat. Opinnoissa menestymisen kohderyhmä muodostui kyseisessä va. ammattikorkeakoulussa valintakokeissa olleista opiskelijaksi valituista.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja tilastollisina tutkimusmenetelminä on käytetty korrelaatiotarkastelua, varianssi- ja regressioanalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiksi valittujen valintakoepisteistä ja bioanalyytikko-opintojen arvosanoista sekä yhteisvalintalistoilta poimituista tiedoista. Bioanalyytikko-opinnoissa eteneminen määritellään neljään ryhmään: valmistuneet, jatkavat, eronneet ja peruneet. Opinnoissa menestymistä kuvataan koulutuksessa saaduilla arvosanoilla. Tulokset kuvataan taulukoina ja kuvioina.
Valintakokeessa menestyminen korreloi valinnan yhteispisteiden ja bioanalyytikkokoulutuksen ammattiopintojen keskiarvon ja loppuvaiheen opintojen kanssa. Etenemistä kuvaavien opiskelijaryhmien (valmistuneet, jatkavat, eronneet, peruneet) välisiä eroja löytyi hyvin vähän, tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja ei ollut lainkaan. Valmistuneista enemmistöllä oli bioanalyytikkokoulutus ensimmäisenä hakutoiveena ja he olivat myös yleensä käteviä. Ryhmät erosivat bioanalyytikko-opintojen arvosanoissa siten, että valmistuneilla oli parhaimmat keskiarvot kaikissa opinnoissa, tilastollisesti merkitsevät erot olivat perusopintojen ja vapaasti valittavien opintojen keskiarvoissa. Ammattiopinnoissa menestyminen oli keskimäärin samanlaista kaikissa ryhmissä. Valmistuneiden ja jatkavien opintomenestystä selittivät pohjakoulutuksen keskiarvo, opiskelijan ikä ja soveltuvuusarvioinnin osa kielelliset edellytykset. Eronneiden opintomenestyksen selittäjiksi nousivat pohjakoulutuksen keski!
arvo, hakutoive ja huolellisuus.
Tutkimuksen yhteenvetona todetaan, että menestyneiden eli valmistuneiden opiskelijoiden enemmistöllä oli bioanalyytikkokoulutus ensimmäisenä hakutoiveena ja soveltuvuusarvioinnissa korkeat pisteet osista kätevyys ja kielelliset edellytykset. Pohjakoulutuksen keskiarvo ennustaa opintojen arvosanojen tasoa, mutta ei tutkinnon suorittamista. Valintakokeessa menestyminen ennustaa ammattiopinnoissa, erityisesti loppuvaiheen opinnoissa, menestymistä. Tulokset ovat saman suuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksessa nousi esille opiskelijoiden suuri eroamisprosentti. Erojen syistä olisi tarpeen tehdä jatkotutkimus opiskelijavalinnan kehittämisen tukemiseksi.
Asiasanat: opiskelijavalinta, valintakoe, opintomenestys, bioanalyytikko
Tutkimus on kvantitatiivinen ja tilastollisina tutkimusmenetelminä on käytetty korrelaatiotarkastelua, varianssi- ja regressioanalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiksi valittujen valintakoepisteistä ja bioanalyytikko-opintojen arvosanoista sekä yhteisvalintalistoilta poimituista tiedoista. Bioanalyytikko-opinnoissa eteneminen määritellään neljään ryhmään: valmistuneet, jatkavat, eronneet ja peruneet. Opinnoissa menestymistä kuvataan koulutuksessa saaduilla arvosanoilla. Tulokset kuvataan taulukoina ja kuvioina.
Valintakokeessa menestyminen korreloi valinnan yhteispisteiden ja bioanalyytikkokoulutuksen ammattiopintojen keskiarvon ja loppuvaiheen opintojen kanssa. Etenemistä kuvaavien opiskelijaryhmien (valmistuneet, jatkavat, eronneet, peruneet) välisiä eroja löytyi hyvin vähän, tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja ei ollut lainkaan. Valmistuneista enemmistöllä oli bioanalyytikkokoulutus ensimmäisenä hakutoiveena ja he olivat myös yleensä käteviä. Ryhmät erosivat bioanalyytikko-opintojen arvosanoissa siten, että valmistuneilla oli parhaimmat keskiarvot kaikissa opinnoissa, tilastollisesti merkitsevät erot olivat perusopintojen ja vapaasti valittavien opintojen keskiarvoissa. Ammattiopinnoissa menestyminen oli keskimäärin samanlaista kaikissa ryhmissä. Valmistuneiden ja jatkavien opintomenestystä selittivät pohjakoulutuksen keskiarvo, opiskelijan ikä ja soveltuvuusarvioinnin osa kielelliset edellytykset. Eronneiden opintomenestyksen selittäjiksi nousivat pohjakoulutuksen keski!
arvo, hakutoive ja huolellisuus.
Tutkimuksen yhteenvetona todetaan, että menestyneiden eli valmistuneiden opiskelijoiden enemmistöllä oli bioanalyytikkokoulutus ensimmäisenä hakutoiveena ja soveltuvuusarvioinnissa korkeat pisteet osista kätevyys ja kielelliset edellytykset. Pohjakoulutuksen keskiarvo ennustaa opintojen arvosanojen tasoa, mutta ei tutkinnon suorittamista. Valintakokeessa menestyminen ennustaa ammattiopinnoissa, erityisesti loppuvaiheen opinnoissa, menestymistä. Tulokset ovat saman suuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksessa nousi esille opiskelijoiden suuri eroamisprosentti. Erojen syistä olisi tarpeen tehdä jatkotutkimus opiskelijavalinnan kehittämisen tukemiseksi.
Asiasanat: opiskelijavalinta, valintakoe, opintomenestys, bioanalyytikko