Kunnat valtion asialla. Tapaustutkimus valtiolta kunnille siirtyneistä vastuista.

Abstract

Tutkimus käsittelee kuntia tilanteessa, jossa kunta ottaa hoitaakseen valtiolle kuuluvia tehtäviä. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kunta ottaa hoitaakseen valtiolle kuuluvia vastuita sekä miten kuntien hoitaakseen ottamat valtiolle kuuluvat tehtävät heijastavat kunnan ja valtion välisen hallintasuhteen muuttumista. Tähän liittyen tutkimuksessa on selvitetty mihin yhteiskunnallisiin trendeihin ilmiö liittyy, missä määrin ilmiössä on kysymys kunnan omaehtoisesta strategisesta kehittämisestä, mitä vaikutuksia ilmiöllä on kuntien välisiin suhteisiin sekä millainen kunnan ja valtion välinen vuorovaikutussuhde on.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimukseen valittiin 11 kuntaa, joissa tehtiin teemahaastattelut. Kunnat ovat: Kajaani, Kauhajoki, Kouvola, Kylmäkoski, Lahti, Laihia, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Parainen ja Sysmä. Haastateltavat olivat tapauskuntien kunnan-/kaupunginjohtajia tai apulaiskaupunginjohtajia.

Teoreettiselta perustaltaan tutkimus nojaa Saundersin kaksoisvaltioteesiin ja sen mukaiseen jakoon paikallisesti tapahtuvaan sosiaaliseen kulutuspolitiikkaan ja valtion tasolla tapahtuvaan sosiaaliseen investointipolitiikkaan. Kaksoisvaltioteesiä muokattiin uuden julkisjohtamisen avulla enemmän tämän päivän kunta-valtiosuhdetta kuvaavaksi.

Tutkimuksen tuloksena kunnat jaoteltiin menestyjiin, pärjääjiin ja häviäjiin sen mukaan, millaiseksi kunta koki oman kunta-valtiosuhteensa. Kunta-valtiosuhteen muodostumiseen vaikutti vahvasti mm. kunnan oma tahtotila, kunnan koko ja kyseessä olevan valtion toiminnon merkittävyys kunnan kannalta. Kunnan suhdetta valtioon analysoitiin viiden eri muuttujan avulla, jotka olivat: kunnan kriittisyys valtion toimia kohtaan, tyytymättömyys valtion toimien johdosta, kunnan oma aktiivisuus suhteessa valtioon, selviytymistahto ja kunta-valtiosuhteen kumppanuus. Tutkimuksessa käsiteltiin valtiolta kunnille siirtyneitä tehtäviä myös kehittämisnäkökulmasta. Kuntien kehittämisorientoituminen selittää vahvasti tehtävien siirtymistä valtiolta kunnille.

Tapauskuntien suhde valtioon noudatti Saundersin kaksoisvaltioteesin viitoittamia linjoja. Tutkimuksen tapausten valossa kuntien toimet valtion vastuiden hoitajina vahvistivat kaksoisvaltioteesin mukaisen kahtiajaon paikallistasolla tapahtuvaan sosiaaliseen kulutukseen ja valtion harrastamaan sosiaaliseen investointipolitiikkaan. Kuntien osalta tämä tarkoitti sitä, että kuntien toimet valtion vastuiden hoidossa pohjasivat kuntalaisten oikeuksiin ja kunnat ottivat valtion vastuita hoitaakseen vastatakseen kuntalaisten tarpeisiin.