Asuntopolitiikka kaupunkiseudun kehittämisvälineenä. Esimerkkeinä Jyväskylän ja Kuopion seudut.
TANHUA, JUKKA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TANHUA, JUKKA
2002
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-03-06Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten seudullisella asuntopolitiikalla edistetään kaupunkiseudun kehittämistä. Seudullista asuntopolitiikkaa arvioidaan niiden julkilausuttujen tavoitteiden avulla, joilla pyritään vaikuttamaan seudun asuinoloihin. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet asuntopolitiikan tavoitteissa, jotka ovat erilaistuneet viime vuosina niin väestöllisesti kuin alueellisestikin. Muutosten myötä asuntopolitiikassa on korostunut huono-osaisuuden näkökulma, jolloin keskeisiä tavoitteita ovat olleet sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen. Asuntomarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat eriyttäneet asuntopolitiikan tavoitteita myös alueellisesti. Kasvukeskuksissa ongelmia aiheuttavat erityisesti asuntopula, asumis- ja rakentamiskustannusten nousu ja asunnottomuus, kun taas asuntojen hintojen lasku ja tyhjäksi jääneet vuokra-asunnot ovat muodostumassa ongelmaksi taantuvilla alueilla.
Seudullisen asuntopolitiikan tehtävänä on vastata sosiaalisten ja alueellisten erojen kasvuun. Kun kaupunkiseutujen väliset kehityserot kasvavat, myös kaupunkiseutujen välinen kilpailu yrityksistä ja asukkaista kiristyy. Kaupunkipolitiikan näkökulmasta arvioituna asuntopolitiikka nähdään yksittäisten yhteistyöhankkeiden sijasta yhä enemmän seudun strategisena kysymyksenä, jolla on keskeinen merkitys koko seudun elinvoimaisuuden kehittämisessä. Tämän vuoksi myös asuntopolitiikan tavoitteissa on otettava huomioon asuinolojen kehittämisen moniulotteinen kokonaisuus, johon kuuluu useita asumiseen vaikuttavia fyysisiä, toiminnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. Asuntopolitiikan tehtävänä on edesauttaa asuinympäristön kehittämistä kaupunkiseudun kilpailueduksi, jonka avulla voidaan sekä estää seudulta poissuuntautuvaa muuttoa että houkutella seudulle uusia asukkaita. Asuntopolitiikalla voidaan myös ehkäistä segregoitumista ja syrjäytymistä sekä edistää eri kuntien ja asuinalueiden monipuolista asukasrakennetta.
Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan Jyväskylän ja Kuopion seutujen asuntopoliittisia tavoitteita. Jyväskylän seudun asuntopolitiikan suurimpana haasteena on vastata kasvavasta asuntokysynnästä aiheutuviin ongelmiin. Kuopion seudun asuntopolitiikassa puolestaan korostuu paitsi uusien asukkaiden houkuttelu myös seudulta poissuuntautuvan muuton pysäyttäminen.
Seudullisen asuntopolitiikan tehtävänä on vastata sosiaalisten ja alueellisten erojen kasvuun. Kun kaupunkiseutujen väliset kehityserot kasvavat, myös kaupunkiseutujen välinen kilpailu yrityksistä ja asukkaista kiristyy. Kaupunkipolitiikan näkökulmasta arvioituna asuntopolitiikka nähdään yksittäisten yhteistyöhankkeiden sijasta yhä enemmän seudun strategisena kysymyksenä, jolla on keskeinen merkitys koko seudun elinvoimaisuuden kehittämisessä. Tämän vuoksi myös asuntopolitiikan tavoitteissa on otettava huomioon asuinolojen kehittämisen moniulotteinen kokonaisuus, johon kuuluu useita asumiseen vaikuttavia fyysisiä, toiminnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. Asuntopolitiikan tehtävänä on edesauttaa asuinympäristön kehittämistä kaupunkiseudun kilpailueduksi, jonka avulla voidaan sekä estää seudulta poissuuntautuvaa muuttoa että houkutella seudulle uusia asukkaita. Asuntopolitiikalla voidaan myös ehkäistä segregoitumista ja syrjäytymistä sekä edistää eri kuntien ja asuinalueiden monipuolista asukasrakennetta.
Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan Jyväskylän ja Kuopion seutujen asuntopoliittisia tavoitteita. Jyväskylän seudun asuntopolitiikan suurimpana haasteena on vastata kasvavasta asuntokysynnästä aiheutuviin ongelmiin. Kuopion seudun asuntopolitiikassa puolestaan korostuu paitsi uusien asukkaiden houkuttelu myös seudulta poissuuntautuvan muuton pysäyttäminen.