Ympäristöpolitiikan reunaehdot Nicaraguassa
KAUPPILA, JENNI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAUPPILA, JENNI
2002
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-27Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 4 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 4 1.2 KÄSITTEELLINEN JA TEOREETTINEN TAUSTA 7 1.3.1 Haavoittuvuus 8 1.3.2 Institutionaalinen lähestymistapa 12 1.3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TYÖN RAKENNE 13 2 MATERIAALI JA METODIT 16 3 HISTORIALLINEN KONTEKSTI 18 3.1 "BANAANITASAVALLAN" SYNTY 1821-1939 18 3.2 SOMOZIEN DIKTATUURI 1939-1979 20 3.3 VALLANKUMOUKSELLINEN NICARAGUA 21 3.3.1 Sandinistien alkutaival 22 3.3.2 Contra-sota 24 3.3.3 Taloudellinen kriisi 26 3.4 SIIRTYMINEN RAUHAN JA RAKENNESOPEUTUSOHJELMIEN AIKAKAUTEEN 29 3.4.1 Kenellä valta vallanvaihdon jälkeen? 29 3.4.2 Talouden (ja politiikan) sopeutusohjelmat 31 3.5 LIBERAALIT VALTAAN VUOSIKYMMENTEN JÄLKEEN 33 3.5.1 Valtion modernisaatio 34 3.5.2 Politisoituminen lisääntyi Alemánin kaudella 36 3.5.3 Vuoden 2001 vaalit 37 4 YMPÄRISTÖHALLINNON MUODOSTUMINEN NICARAGUASSA 39 4.1 YMPÄRISTÖHALLINNON 'ENSIMMÄINEN KAUSI' 39 4.1.1 Sandinistien alkutaival ympäristösektorilla 39 4.1.2 Contra-sodan myötä prioriteetit muuttuivat, mutta projektit pysyivät ennallaan 40 4.1.3 Heikko hallintokapasiteetti ja instituution aseman alentaminen 42 4.2 UUSI YRITYS: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PERUSTAMINEN 44 4.2.1 Nicaraguasta Latinalaisen Amerikan ”ympäristöjohtaja”? 44 4.2.2 Ympäristöasiat jäävät taloussektorin jalkoihin 46 4.2.3 Tapaus Awas Tingni vastaan Nicaraguan hallitus 47 4.3 KANSAINVÄLISTEN RAHOITTAJIEN KESKEINEN ASEMA 50 4.3.1 Koordinaatio-ongelmia 50 4.3.2 Positiivisia kokemuksia 53 5 LUONNONKATASTROFIT HALLINNON KOETINKIVENÄ 56 5.1 PYÖRREMYRSKY MITCH 56 5.1.1 Tapahtumien kulku 56 5.1.2 Pyörremyrsky Mitch sanomalehdissä 59 5.1.3 Eri toimijoiden suhtautuminen kriisiin sen alkuvaiheessa 63 5.1.4 Kriisi siirtyy uuteen mittakaavaan, samoin kriittiikki 65 5.1.5 Avun kerääminen ja jakaminen sekä jatkosuunnitelmien tekeminen 69 5.1.6 Syyllinen? Kenties jumala! 72 5.1.7 Jälleenrakennus alkaa 74 5.1.8 Nicaraguan ympäristöhallinto Mitchin valossa 78 5.2 KUIVUUS JA TULVAT VUONNA 2001 80 5.2.1 Tapahtumien kulku 80 5.2.2 Mitchin uhrit uudelleen pulassa 81 5.2.3 Hallitus kiistää taas kriisin 83 5.2.4 Vihdoin apua -mutta kenen ehdoilla? 83 5.3 MITÄ KATASTROFIT KERTOVAT NICARAGUAN YMPÄRISTÖPOLITIIKASTA? 85 5.3.1 Perinteinen kehitysparadigma edelleen voimakas 85 5.3.2 Mitch lisäsi köyhimpien haavoittuvuutta 89 6 NICARAGUAN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN OMINAISPIIRTEITÄ 91 6.1 PUOLUEASETELMIIN JUUTTUMISEN HYÖDYTTÖMYYS 91 6.2 ULKOPUOLISTEN RAHOITTAJIEN KESKEINEN ROOLI 93 6.3 GÜEGÜENSE-ILMIÖ 95 6.4. NICARAGUAN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN REUNAEHDOT 96 7 MITÄ JATKOSSA? 98 7.1 YMPÄRISTÖHALLINNON DESENTRALISAATIO 98 7.2 KANSALAISJÄRJESTÖJEN MAHDOLLISUUDET 99 7.3 MONIKERROKSISTA YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN 101 8 LÄHTEET 105
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani käsittelee Nicaraguan ympäristöpolitiikan reunaehtoja. Reunaehdot määräävät ne puitteet, jossa ympäristöpolitiikkaa luodaan eli toisin sanoen sen, mikä nähdään ongelmana ja millaisia ratkaisuvaihtoehtoja siihen katsotaan olevan olemassa. Reunaehtojen määrittäminen on tiukasti sidoksissa historialliseen poliittiseen ja institutionaaliseen kontekstiin ja siksi taustoitankin työtäni historiakatsauksella. Jaan ympäristöhallinnon historian kolmeen jaksoon, joista viimeisimmän sijoitan alkamaan pyörremyrsky Mitchistä (1998). Mitchin aiheuttamien tuhojen jälkeen korostettiin yhteiskunnan uudelleenrakentamista vastakohtana sen jälleenrakentamiselle, mutta vuonna 2001 maata koetellut tulvien ja kuivuuden aiheuttama uusi kriisi osoitti sekä vanhojen käytäntöjen että ongelmien määrittämistapojen olevan edelleen vahvoilla.
Analysoin edellä mainittuja luonnonkatastrofeja aineistolähtöisesti El Nuevo Diariosta, La Prensasta ja La Guía Ambientalista keräämäni sanomalehtiaineiston perusteella. Keskeisin käyttämäni käsite on haavoittuvuus ja lähestyn ympäristöpolitiikan reunaehtoja institutionaalisesta näkökulmasta, pyrkien ymmärtämään monien eri tekijöiden välisten suhteiden toimintadynamiikkaa.
Tarkastelemani luonnonkatastrofit osoittavat, että katastrofien syiden puutteellinen ymmärtäminen osaltaan ylläpitää ekologista ja sosiaalista haavoittuvuutta. Ratkaisujen löytämiseksi olisi paneuduttava haavoittuvuuden yhteiskunnallisten syiden vähentämiseen.
Lopuksi analysoin ekologisen ja sosiaalisen haavoittuvuuden vähentämisen keinona usein esitettyä (ympäristö)hallinnon desentralisaatiota. Desentralisaatioon liitetyt ristiriitaiset odotukset ovat aiheuttaneet sen, että se on vaarassa jäädä tyhjäksi sanaksi. Tähän mennessä se on edennyt lähinnä vain vastuun jakamisena, mutta luonnonvarojen käyttöön liittyvät intressit ovat pidätelleet keskushallintoa jakamasta päätösvaltaa autonomisille alueille ja kunnille.
Avainsanat: Nicaragua, ympäristöhallinto, reunaehdot, desentralisaatio, Mitch, haavoittuvuus.
Analysoin edellä mainittuja luonnonkatastrofeja aineistolähtöisesti El Nuevo Diariosta, La Prensasta ja La Guía Ambientalista keräämäni sanomalehtiaineiston perusteella. Keskeisin käyttämäni käsite on haavoittuvuus ja lähestyn ympäristöpolitiikan reunaehtoja institutionaalisesta näkökulmasta, pyrkien ymmärtämään monien eri tekijöiden välisten suhteiden toimintadynamiikkaa.
Tarkastelemani luonnonkatastrofit osoittavat, että katastrofien syiden puutteellinen ymmärtäminen osaltaan ylläpitää ekologista ja sosiaalista haavoittuvuutta. Ratkaisujen löytämiseksi olisi paneuduttava haavoittuvuuden yhteiskunnallisten syiden vähentämiseen.
Lopuksi analysoin ekologisen ja sosiaalisen haavoittuvuuden vähentämisen keinona usein esitettyä (ympäristö)hallinnon desentralisaatiota. Desentralisaatioon liitetyt ristiriitaiset odotukset ovat aiheuttaneet sen, että se on vaarassa jäädä tyhjäksi sanaksi. Tähän mennessä se on edennyt lähinnä vain vastuun jakamisena, mutta luonnonvarojen käyttöön liittyvät intressit ovat pidätelleet keskushallintoa jakamasta päätösvaltaa autonomisille alueille ja kunnille.
Avainsanat: Nicaragua, ympäristöhallinto, reunaehdot, desentralisaatio, Mitch, haavoittuvuus.