Euroopan unionin perusoikeuskirja Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta
MUIKKU, HENNA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MUIKKU, HENNA
2002
Julkisoikeus - Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-21Tiivistelmä
Ehdotus Euroopan unionin perusoikeuskirjaksi hyväksyttiin Euroopan unionin neuvoston, parlamentin ja komission yhteisenä juhlallisena julistuksena 7.12.2000 pidetyssä Nizzan huippukokouksessa. Tämä tutkielma tarkastelee Euroopan perusoikeuskirjaa nykyisen eurooppalaisen oikeusturvan kulmakiven, Euroopan ihmisoikeussopimuksen, näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tarkastelu tapahtuu kolmella tasolla: sopimusten turvaamien oikeuksien suojan tasolla, sopimusten noudattamisen tasolla ja kansallisella tasolla.
Tutkimuksen näkökulma on relevantti, sillä Suomen kansallinen perusoikeusjärjestelmä on lähentynyt sisällöllisesti kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää: perusoikeusuudistuksen (1995) myötä perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien käsitteet ovat lähentyneet toisiaan. Tässä kansallisen perusoikeusjärjestelmän kansainvälistymisessä on erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksella ja sitä tulkitsevalla ihmisoikeustuomioistuimella ollut erityinen merkitys. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvatut oikeudet puolestaan perustuvat suurilta osin niihin perusoikeuksiin ja -vapauksiin, jotka tunnustetaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.
Perusoikeuskirjan laatiminen ei kuitenkaan ole ensimmäinen askel tai läpimurto unionin perusoikeuksien turvaamisessa vaan yksi askel pitkässä, jo 1960-luvulla alkaneessa kehityskaaressa, joka jatkuu edelleen. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös yhteisön oikeudessa sovellettavan perusoikeusnormin muotoutumista ennen perusoikeuskirjan hyväksymistä.
Perusoikeuskirjan normatiivista luonnetta on arvioitu sen valmistelun alkuvaiheista asti. Tämän tutkielman yhtenä tavoitteena on tarkastella keskustelussa esitettyjä vaihtoehtoja ja niiden merkitystä. Perusoikeuskirja on jo nykyisessä oikeudellisesti sitomattomassa muodossaan saanut oikeudellisia ja muita vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan tätä perusoikeuskirjan tosiasiallisena soveltamisena näkyvää kehitystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotusten valossa. Perusoikeuskirjan oikeudellinen merkitys liittyy myös tällä hetkellä käytävään keskusteluun Euroopan unionin perustamissopimusten uudelleen jäsentelystä, Euroopan unionin perustuslaista ja koko Euroopan unionin kehittämisestä. Joulukuun 14 ja 15 päivänä Belgian Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Laekenin julistuksen, joka luo pohjan Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän vuoden 2004 hallitustenvälisen konferenssin valmistelukunnan työlle.
Tutkimuksen näkökulma on relevantti, sillä Suomen kansallinen perusoikeusjärjestelmä on lähentynyt sisällöllisesti kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää: perusoikeusuudistuksen (1995) myötä perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien käsitteet ovat lähentyneet toisiaan. Tässä kansallisen perusoikeusjärjestelmän kansainvälistymisessä on erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksella ja sitä tulkitsevalla ihmisoikeustuomioistuimella ollut erityinen merkitys. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvatut oikeudet puolestaan perustuvat suurilta osin niihin perusoikeuksiin ja -vapauksiin, jotka tunnustetaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.
Perusoikeuskirjan laatiminen ei kuitenkaan ole ensimmäinen askel tai läpimurto unionin perusoikeuksien turvaamisessa vaan yksi askel pitkässä, jo 1960-luvulla alkaneessa kehityskaaressa, joka jatkuu edelleen. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös yhteisön oikeudessa sovellettavan perusoikeusnormin muotoutumista ennen perusoikeuskirjan hyväksymistä.
Perusoikeuskirjan normatiivista luonnetta on arvioitu sen valmistelun alkuvaiheista asti. Tämän tutkielman yhtenä tavoitteena on tarkastella keskustelussa esitettyjä vaihtoehtoja ja niiden merkitystä. Perusoikeuskirja on jo nykyisessä oikeudellisesti sitomattomassa muodossaan saanut oikeudellisia ja muita vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan tätä perusoikeuskirjan tosiasiallisena soveltamisena näkyvää kehitystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotusten valossa. Perusoikeuskirjan oikeudellinen merkitys liittyy myös tällä hetkellä käytävään keskusteluun Euroopan unionin perustamissopimusten uudelleen jäsentelystä, Euroopan unionin perustuslaista ja koko Euroopan unionin kehittämisestä. Joulukuun 14 ja 15 päivänä Belgian Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Laekenin julistuksen, joka luo pohjan Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän vuoden 2004 hallitustenvälisen konferenssin valmistelukunnan työlle.