Työmarkkinaharjoitteluun hakeutumisen motiivit. The motives for training by labour market support.
JÄRVINEN, MIRVA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JÄRVINEN, MIRVA
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-21Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kankaanpään työvoimatoimiston alueella työmarkkinatukiharjoittelussa olevien henkilöiden motiivit osallistua harjoitteluun. Lisäksi halusin selvittää millaisia harjoitteluun osallistujat ovat taustoiltaan, mitkä olivat heidän lähiajan suunnitelmansa ja millaisia heidän harjoittelusta saamansa kokemukset olivat sekä miten heidän mielestään harjoittelua tulisi kehittää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kankaanpään työvoimatoimiston alueella 19.1.2001 työmarkkinatukiharjoittelussa olleet henkilöt.
Tutkimuksessa on sekä fenomenografian että kuvailevan ja vertailevan surveyn sekä tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineiston hankintamenetelminä käytin puolistrukturoitua kyselylomaketta sekä teemahaastattelua. Tässä tutkimuksessa olen valinnut taustalle jaon sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, koska vapaaehtoisuuteen perustuva työmarkkinatuki-harjoittelu on paljolti sisäisen motivaation seurausta. Tutkimukseni viitekehyksenä on Alderferin tarveteoria, koska hänen mallinsa käsittää kolme hierarkiatasoa, joiden avulla harjoitteluun osallistumisen motiiveja voidaan varsin monipuolisesti tarkastella.
Tämän tutkimuksen perusteella työmarkkinatuella tapahtuvaa harjoittelu-mahdollisuutta käyttävät alueellamme etupäässä nuoret alle 25-vuotiaat henkilöt. Harjoittelussa olevista vailla ammatillista koulutusta oli 74 prosenttia (peruskoulu 38% ja lukio36%). Ammatillinen tutkinto oli 26 prosentilla harjoittelijoista. Kyselyaineiston perusteella näyttää siltä, että harjoitteluun lähtemisen tärkeimpänä motiivina oli työkokemuksen saaminen. Lähes yhtä tärkeänä motiivina oli pisteiden hankkiminen koulutukseen hakeutumista varten. Taloudelliset motiivit eli raha oli harjoitteluun osallistumisen motiivina vasta neljännellä sijalla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sisäiset motiivit joko yksinään tai ulkoisten lisäksi olivat merkittävimmät harjoitteluun ohjaavat tekijät. Sisäisenä motiivina oli erityisesti omaan uravalintaan liittyvien suunnitelmien vahvistaminen ja eteenpäin vieminen. Myös elämäntilanteesta johtuvat seikat ja niihin vaikuttaminen motivoivat osallistumaan harjoitteluun. Ulkoisena motiivina tärkein oli raha. Harjoitteluun osallistumisen ensisijaisena motiivina näyttivät olevan kasvutarpeet, työkokemuksen hankkiminen tai pisteiden saaminen opiskelupaikan hakemista varten. Liittymistarpeet olivat toiseksi tärkein harjoitteluun hakeutumisen motiivi. Vastaajista kolmannes osallistui harjoitteluun, koska ei ollut päässyt työhön tai opiskelemaan tai ei halunnut olla toimettomana kotona. Toimeentulotarpeet olivat vasta kolmanneksi tärkein harjoitteluun osallistumisen motiivi. Harjoitteluun osallistumisen motiivit olivat saamieni tulosten valossa tarkasteltuina erittäin syvällisesti pohdittuja ja perusteltuja. Harjoittelun avulla toivottiin useimmiten työmarkkina-aseman paranemista ja omien uratoiveiden eteenpäin viemistä.
Avainsanat: motiivit, motivaatio, työmarkkinatukiharjoittelu
Tutkimuksessa on sekä fenomenografian että kuvailevan ja vertailevan surveyn sekä tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineiston hankintamenetelminä käytin puolistrukturoitua kyselylomaketta sekä teemahaastattelua. Tässä tutkimuksessa olen valinnut taustalle jaon sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, koska vapaaehtoisuuteen perustuva työmarkkinatuki-harjoittelu on paljolti sisäisen motivaation seurausta. Tutkimukseni viitekehyksenä on Alderferin tarveteoria, koska hänen mallinsa käsittää kolme hierarkiatasoa, joiden avulla harjoitteluun osallistumisen motiiveja voidaan varsin monipuolisesti tarkastella.
Tämän tutkimuksen perusteella työmarkkinatuella tapahtuvaa harjoittelu-mahdollisuutta käyttävät alueellamme etupäässä nuoret alle 25-vuotiaat henkilöt. Harjoittelussa olevista vailla ammatillista koulutusta oli 74 prosenttia (peruskoulu 38% ja lukio36%). Ammatillinen tutkinto oli 26 prosentilla harjoittelijoista. Kyselyaineiston perusteella näyttää siltä, että harjoitteluun lähtemisen tärkeimpänä motiivina oli työkokemuksen saaminen. Lähes yhtä tärkeänä motiivina oli pisteiden hankkiminen koulutukseen hakeutumista varten. Taloudelliset motiivit eli raha oli harjoitteluun osallistumisen motiivina vasta neljännellä sijalla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sisäiset motiivit joko yksinään tai ulkoisten lisäksi olivat merkittävimmät harjoitteluun ohjaavat tekijät. Sisäisenä motiivina oli erityisesti omaan uravalintaan liittyvien suunnitelmien vahvistaminen ja eteenpäin vieminen. Myös elämäntilanteesta johtuvat seikat ja niihin vaikuttaminen motivoivat osallistumaan harjoitteluun. Ulkoisena motiivina tärkein oli raha. Harjoitteluun osallistumisen ensisijaisena motiivina näyttivät olevan kasvutarpeet, työkokemuksen hankkiminen tai pisteiden saaminen opiskelupaikan hakemista varten. Liittymistarpeet olivat toiseksi tärkein harjoitteluun hakeutumisen motiivi. Vastaajista kolmannes osallistui harjoitteluun, koska ei ollut päässyt työhön tai opiskelemaan tai ei halunnut olla toimettomana kotona. Toimeentulotarpeet olivat vasta kolmanneksi tärkein harjoitteluun osallistumisen motiivi. Harjoitteluun osallistumisen motiivit olivat saamieni tulosten valossa tarkasteltuina erittäin syvällisesti pohdittuja ja perusteltuja. Harjoittelun avulla toivottiin useimmiten työmarkkina-aseman paranemista ja omien uratoiveiden eteenpäin viemistä.
Avainsanat: motiivit, motivaatio, työmarkkinatukiharjoittelu