Ympäristöraportointi ja sidosryhmät - esimerkkitarkastelu kemianteollisuuden yritysten sidosryhmistä
PALOSAARI, MARIKA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PALOSAARI, MARIKA
2002
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-12Tiivistelmä
Ympäristöraportointi ja sidosryhmät - esimerkkitarkastelu kemianteollisuuden yrityksistä -pro gradu -tutkielma käsittelee kemianteollisuuden yritysten sidosryhmien käsityksiä ympäristöraportoinnista. Tutkielman lähtökohtana ovat ympäristöraportoinnin mahdollisuudet ympäristöpolitiikan vaikutuskeinona ja sidosryhmien rooli yritysten ympäristönsuojelun tason edistämisessä. Tutkielmassa kuvaillaan, miten eri sidosryhmien edustajat käyttävät raportteja, mitä he odottavat ympäristöraporteilta, ja millaisen merkityksen he antavat niille.
Tutkielman aineisto koostuu yritysten ympäristöpäälliköille ja sidosryhmien edustajille tehdyistä teemahaastatteluista sekä taustakirjallisuudesta. Kirjallisuuden avulla esitellään ympäristöjohtamista, ympäristöraportointia ja sidosryhmäajattelua. Teemahaastatteluita tehtiin yhteensä 20. Haastatteluaineistoa on analysoitu etsimällä yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia sidosryhmien edustajien esittämistä ajatuksista ympäristöraportointia koskien sekä jäsentämällä aineistoa teemoihin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ympäristöraportointi koetaan positiivisena asiana, joka kertoo yrityksen vastuullisuudesta ja kilpailukykyisyydestä, mutta se ei sinällään lisää vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Haastattelujen perusteella ympäristöraporttien sisältö avautuu lähinnä asiantuntijoille, mutta maallikoille raportilla on merkitystä osoituksena siitä sisäisestä prosessista, joka yrityksessä on tapahtunut ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Ympäristöraportteja käytetään lähinnä taustatietona. Haastattelujen perusteella ympäristöraportit ovat ympäristöasioihin perehtymättömän kannalta liian vaikeaselkoisina. Ympäristöraporteilta odotetaan parempaa ymmärrettävyyttä ja vertailtavuutta sekä käytännönläheisempää otetta. Eri sidosryhmien edustajien odotukset ympäristöraporttien sisällöltä vaihtelevat paljon; toisille riittää yleistajuinen raportti perusasioista, kun taas toiset odottavat yksityiskohtaisia tietoja ympäristövaikutuksista ja -politiikasta tai yrityksen kilpailukyvystä. Ympäristöraportointi ei yksinään riitä synnyttämään keskustelua ympäristönsuojelun tasosta yrityksen ja sen sidosryhmien välillä; sidosryhmäyhteistyön on oltava monipuolisempaa. Ympäristöraportoinnin kehittämisen tulisi lähteä siitä, että raportteja tarkastellaan yrityksessä tapahtuneen ympäristönsuojeluun tähtäävän prosessin ilmentyminä. Ympäristöraportin avulla tulisi kyetä arvioimaan yrityksen ympäristönsuojelun parantamisprosessin laatua; sen perusteellisuutta ja syvyyttä.
Tutkielman aineisto koostuu yritysten ympäristöpäälliköille ja sidosryhmien edustajille tehdyistä teemahaastatteluista sekä taustakirjallisuudesta. Kirjallisuuden avulla esitellään ympäristöjohtamista, ympäristöraportointia ja sidosryhmäajattelua. Teemahaastatteluita tehtiin yhteensä 20. Haastatteluaineistoa on analysoitu etsimällä yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia sidosryhmien edustajien esittämistä ajatuksista ympäristöraportointia koskien sekä jäsentämällä aineistoa teemoihin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ympäristöraportointi koetaan positiivisena asiana, joka kertoo yrityksen vastuullisuudesta ja kilpailukykyisyydestä, mutta se ei sinällään lisää vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Haastattelujen perusteella ympäristöraporttien sisältö avautuu lähinnä asiantuntijoille, mutta maallikoille raportilla on merkitystä osoituksena siitä sisäisestä prosessista, joka yrityksessä on tapahtunut ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. Ympäristöraportteja käytetään lähinnä taustatietona. Haastattelujen perusteella ympäristöraportit ovat ympäristöasioihin perehtymättömän kannalta liian vaikeaselkoisina. Ympäristöraporteilta odotetaan parempaa ymmärrettävyyttä ja vertailtavuutta sekä käytännönläheisempää otetta. Eri sidosryhmien edustajien odotukset ympäristöraporttien sisällöltä vaihtelevat paljon; toisille riittää yleistajuinen raportti perusasioista, kun taas toiset odottavat yksityiskohtaisia tietoja ympäristövaikutuksista ja -politiikasta tai yrityksen kilpailukyvystä. Ympäristöraportointi ei yksinään riitä synnyttämään keskustelua ympäristönsuojelun tasosta yrityksen ja sen sidosryhmien välillä; sidosryhmäyhteistyön on oltava monipuolisempaa. Ympäristöraportoinnin kehittämisen tulisi lähteä siitä, että raportteja tarkastellaan yrityksessä tapahtuneen ympäristönsuojeluun tähtäävän prosessin ilmentyminä. Ympäristöraportin avulla tulisi kyetä arvioimaan yrityksen ympäristönsuojelun parantamisprosessin laatua; sen perusteellisuutta ja syvyyttä.