Meidän ja muiden Hervanta. Miten tiedotusvälineet ovat vaikuttaneet Hervannan imagoon ja hervantalaiseen identiteettiin.
JÄÄLINOJA, RIITTA (2002)
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10402
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10402
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten tiedotusvälineet, erityisesti Aamulehti, ovat rakentaneet Hervannan imagoa ja ovatko ne jutuillaan muovanneet hervantalaista identiteettiä. Asiaa tarkastellaan hervantalaisten näkökulmasta: miten he kokevat Aamulehden ja muiden tiedotusvälineiden käsitelleen Hervantaa ja millaisen kuvan ne ovat heidän mielestään lähiöstä muodostaneet.
Tutkielman teoriaosuuden alku koostuu imago- ja identiteetti-käsitteiden määrittelystä erityisesti yhteisön ja paikallisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen tarkastellaan sitä, miten tiedotusvälineet rakentavat paikkaidentiteettejä ja imagoja. Teoriaosuuden jälkipuolella käsitellään ensin yleisesti lähiöitä ja sitten Hervantaa: alueen syntyä ja kehitysvaiheita sekä tutkimuksia siitä, miten Aamulehti on kirjoittanut Hervannasta.
Tutkielman empiriaosuudessa analysoidaan kvalitatiivisesti hervantalaisten puhetta Hervannasta ja Aamulehden Hervanta-kirjoittelusta. Tutkimusaineistona on 55 Hervannassa asuvan haastattelua. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla marras joulukuussa 1996. Empiriaosuuden aluksi tarkastellaan, minkälainen Hervanta-kuva haastateltavilla on ja mitä hervantalaisuus on. Sen jälkeen käsitellään sitä, miten haastateltava suhtautuvat Aamulehden Hervanta-kirjoitteluun, miten Aamulehti on heidän mielestään vaikuttanut Hervannan imagoon. Aineiston jäsentämiseksi ja tarkastelun avuksi haastateltavat on jaettu neljään eri tyyppiin sen perusteella, miten he suhtautuvat Hervantaan ja hervantalaisuuteen.
Valtaosa haastateltavista pitää Hervantaa ihan hyvänä asuinpaikkana, mutta kokee ulkopuolisten suhtautuvan lähiöön edelleen ennakkoluuloisesti. Tiedotusvälineillä on ollut osansa ennakkoluulojen muodostumisessa. Vaikka Aamulehti ei välttämättä nykyisin kirjoitakaan Hervannasta negatiivisesti, se on useiden haastateltavien mielestä ollut osaltaan rakentamassa Hervannalle negatiivista imagoa. Hervantalaisten kollektiivinen identiteetti näyttää aktivoituvan silloin, kun he joutuvat vastakkain ulkopuolisten ennakkoluulojen kanssa. Suuri osa haastateltavista on valmis liittymään yhteen toisten hervantalaisten kanssa, jos Hervantaa kohdellaan kohtuuttoman kriittisesti. Näin myös Aamulehden voidaan katsoa rakentaneen hervantalaista yhteisöllistä identiteettiä negaation kautta.
Tutkielman teoriaosuuden alku koostuu imago- ja identiteetti-käsitteiden määrittelystä erityisesti yhteisön ja paikallisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen tarkastellaan sitä, miten tiedotusvälineet rakentavat paikkaidentiteettejä ja imagoja. Teoriaosuuden jälkipuolella käsitellään ensin yleisesti lähiöitä ja sitten Hervantaa: alueen syntyä ja kehitysvaiheita sekä tutkimuksia siitä, miten Aamulehti on kirjoittanut Hervannasta.
Tutkielman empiriaosuudessa analysoidaan kvalitatiivisesti hervantalaisten puhetta Hervannasta ja Aamulehden Hervanta-kirjoittelusta. Tutkimusaineistona on 55 Hervannassa asuvan haastattelua. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla marras joulukuussa 1996. Empiriaosuuden aluksi tarkastellaan, minkälainen Hervanta-kuva haastateltavilla on ja mitä hervantalaisuus on. Sen jälkeen käsitellään sitä, miten haastateltava suhtautuvat Aamulehden Hervanta-kirjoitteluun, miten Aamulehti on heidän mielestään vaikuttanut Hervannan imagoon. Aineiston jäsentämiseksi ja tarkastelun avuksi haastateltavat on jaettu neljään eri tyyppiin sen perusteella, miten he suhtautuvat Hervantaan ja hervantalaisuuteen.
Valtaosa haastateltavista pitää Hervantaa ihan hyvänä asuinpaikkana, mutta kokee ulkopuolisten suhtautuvan lähiöön edelleen ennakkoluuloisesti. Tiedotusvälineillä on ollut osansa ennakkoluulojen muodostumisessa. Vaikka Aamulehti ei välttämättä nykyisin kirjoitakaan Hervannasta negatiivisesti, se on useiden haastateltavien mielestä ollut osaltaan rakentamassa Hervannalle negatiivista imagoa. Hervantalaisten kollektiivinen identiteetti näyttää aktivoituvan silloin, kun he joutuvat vastakkain ulkopuolisten ennakkoluulojen kanssa. Suuri osa haastateltavista on valmis liittymään yhteen toisten hervantalaisten kanssa, jos Hervantaa kohdellaan kohtuuttoman kriittisesti. Näin myös Aamulehden voidaan katsoa rakentaneen hervantalaista yhteisöllistä identiteettiä negaation kautta.