Matkailujournalismi - avartaa vai kumartaa? Toisen esittäminen matka-aikakauslehden valokuvassa.
BRUUN, LARISSA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
BRUUN, LARISSA
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-07Sisällysluettelo
1 JOHDANTO............................................................2 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT.............................................5 2.1 Keskeiset termit..............................................5 2.1.1 Matkareportaasi, kuvareportaasi.........................5 2.1.2 Matkailija, matkailu, turisti ja turismi................8 2.2 Maailma avautuu historiaa...................................9 2.3 Matkailujournalismi aiemman tutkimuksen valossa..............11 3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET.............................................14 3.1 Tutkimusongelma..............................................14 3.2 Tutkimusmetodi...............................................15 3.2.1 Määrällinen analyysi...................................18 3.2.2 Sosiosemioottinen kuvan kielioppi......................18 3.2.2.1 Kuvan ideationaalinen funktio................19 3.2.2.2 Kuvan interpersonaalinen funktio.............20 3.2.2.3 Kuvan tekstuaalinen funktio..................21 3.2.2.4 Kuvan ja tekstin välisestä suhteesta.........22 4 TOISEN KOHTAAMINEN.................................................23 4.1 Todellisuus ja valokuva.....................................24 4.2 Toisen esittäminen ennen ja nyt.............................28 4.2.1 Toinen matkailukirjallisuudessa........................29 4.2.2 Toinen matkailukuvastossa..............................30 4.3 Matkailija semiootikkona.....................................32 5 MATKAILUJOURNALISMIA VAI MATKAILUMARKKINOINTIA?....................38 5.1 Tuotejournalismin ongelma...................................40 5.2 Matkailujournalisti ja ammatillisuus........................43 5.3 Muutosten paikka?...........................................47 6 KAHDENLAISIA MATKAREPORTAASEJA.....................................50 6.1 Matkailuntutkimus ja matkallelähdön motiivit................50 6.2 Määrällinen sisällönanalyysi................................52 6.3 Määrällisen analyysin tuloksia - matka-aikakauslehti vuonna 2000.................................55 6.3.1 Matka-aikakauslehden karttapallo.......................57 6.3.2 Matka-aikakauslehden kuvajournalismi...................58 7 MATKAREPORTAASIEN VALOKUVAT ANALYYSISSÄ............................60 7.1 Reportaasien valokuvat visuaalisen kieliopin silmin - esimerkkejä.....................................................61 7.2 Metodin pohdintaa...........................................87 8 YHTEENVETO.........................................................89 LÄHTEET..............................................................92 LIITTEET.............................................................98
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on matkailujournalismi ja erityisesti matkailujournalismin valokuvat. Tutkimusongelmana on kuvien esitys Toisesta ja matkailijan ja tuon Toisen kohtaamisesta. Tutkielmassa pohditaan myös matkailujournalismia tuotejournalismina eli journalismina, joka helposti saa matkailumarkkinoinnin piirteitä.
Tutkielman aineistona ovat Suomessa ilmestyvien kolmen matka-aikakauslehden, Matkalehti, Matkamedia ja Matkaopas, vuoden 2000 vuosikerrat.
Metodina kahdentoista matkareportaasin valokuva-analyysissä käytetään Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin sosiosemioottista visuaalista kielioppia, joka perustuu ajatukseen, että kuvallisella viestinnällä on oma kielioppinsa, kuten kielellisellä viestinnällä, ja että se on muotoutunut konventioksi kulttuurisen, sosiaalisen ja psykologisen historian saatossa.
Matka-aikakauslehtien matkareportaaseissa esitetään potentiaalista matkailijaa varten olemassa oleva Toiseus.
Reportaasien valokuvissa arkisena esitetty Toinen muuttuu nähtävyydeksi: Toinen esitetään usein romantisoituna, ajattomana, potentiaalisen matkailijan vastakohtana. Toiselle annetaan valokuvissa harvoin subjektin asema, paitsi jos Toinen on läntinen (esim. amerikkalainen).
Analysoidut matka-aikakauslehtien valokuvat vaikuttavat kohteiden mainospaloilta niiden tarjotessa positiivisen ja stereotyyppisen mielikuvan rakentamiseen soveltuvaa matkailukuvaa. Kuvatekstit lisäävät tällaista vaikutelmaa.
ASIASANAT: AIKAKAUSLEHTI, KUVAJOURNALISMI, KUVAREPORTAASI, MATKAILUJOURNALISMI, MATKAJUTTU, MATKAREPORTAASI, PIILOMAINONTA, TEKSTIMAINONTA, TOINEN, TOISEUS, VALOKUVA
Tutkielman aineistona ovat Suomessa ilmestyvien kolmen matka-aikakauslehden, Matkalehti, Matkamedia ja Matkaopas, vuoden 2000 vuosikerrat.
Metodina kahdentoista matkareportaasin valokuva-analyysissä käytetään Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin sosiosemioottista visuaalista kielioppia, joka perustuu ajatukseen, että kuvallisella viestinnällä on oma kielioppinsa, kuten kielellisellä viestinnällä, ja että se on muotoutunut konventioksi kulttuurisen, sosiaalisen ja psykologisen historian saatossa.
Matka-aikakauslehtien matkareportaaseissa esitetään potentiaalista matkailijaa varten olemassa oleva Toiseus.
Reportaasien valokuvissa arkisena esitetty Toinen muuttuu nähtävyydeksi: Toinen esitetään usein romantisoituna, ajattomana, potentiaalisen matkailijan vastakohtana. Toiselle annetaan valokuvissa harvoin subjektin asema, paitsi jos Toinen on läntinen (esim. amerikkalainen).
Analysoidut matka-aikakauslehtien valokuvat vaikuttavat kohteiden mainospaloilta niiden tarjotessa positiivisen ja stereotyyppisen mielikuvan rakentamiseen soveltuvaa matkailukuvaa. Kuvatekstit lisäävät tällaista vaikutelmaa.
ASIASANAT: AIKAKAUSLEHTI, KUVAJOURNALISMI, KUVAREPORTAASI, MATKAILUJOURNALISMI, MATKAJUTTU, MATKAREPORTAASI, PIILOMAINONTA, TEKSTIMAINONTA, TOINEN, TOISEUS, VALOKUVA