Maahanmuuttajat ja me. Miten televisiouutinen representoi meitä ja heitä.
AHOLA, EEVA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AHOLA, EEVA
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-02-07Sisällysluettelo
I JOHDANTOA AIHEPIIRIIN 1. Tutkielman tausta ja tarkoitus …………… 4 2. Käsitteiden määrittelyä ……………………………… 7 2.1. Turvapaikanhakija, pakolainen, maahanmuuttaja …..7 2.2. Rasismi, uusrasismi ……………….7 2.3. Toiseus …………………………..9 3. Maahanmuuttajat Suomessa …………………………… 10 4. Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt suomalaisessa mediassa ………11 II TEORIATAUSTAA JA TUTKIMUSMENETELMIÄ 5. Tutkimusmenetelmän lähtökohtia …………. 15 6. Representaatioiden tutkiminen televisiossa ……16 6.1. Kriittinen diskurssianalyysi ………..16 6.2. Semiotiikan peruskäsitteitä ……………..19 6.3. Diskurssianalyysin ja semiotiikan suhteesta ….20 6.4. Representaatioiden analyysin lähtökohtia ….21 6.5. Tekstin monimerkityksisyys ………………. 22 7. Eron rakentamisen keinoja ………………………. 23 7.1. Metaforat ja metonymiat …………………….. 23 7.2. Kategorisointi ……………………………………….24 7.3. Toiminnan ja toimijoiden tyypit nominalisaatio tai passivisaatio … 257.4. Toiseus ja stereotypiat ……………………….26 8. Kuvan luomia merkityksiä sosiaalisista suhteista ………28 8.1. "Meidän" ja "heidän" suhde kuvakulman avulla luotuna …29 8.2. Kameran näkökulma "meistä" ja "heistä" ………29 8.3. Kuvakoko -etäinen vai läheinen, kollektiivi vai persoona? 30 8.4. Kameraliikkeet, tarkennus ja objektiivin valinta ……31 8.5. Sanaton viestintä …………………………………... 32 9. Onko kuvan kieliopissa mitään järkeä? ….33 10. Valokuvatutkimuksen ja liikkuvan kuvan tutkimuksen suhteesta 34 11. Televisiotutkimuksen ominaispiirteitä…….36 11.1. Kuvan ja sanan yhdistäminen …..36 11.2. Televisiouutisen makrorakenne ……………39 III EMPIIRINEN ANALYYSI 12. Tutkimusmenetelmän kuvaus............42 12.1. Aineiston valinta …………………………42 12.1.1. Aineiston valintaan liittyviä kysymyksiä ……44 12.2. Litterointi ja tekstin lähiluku …………………………45 13. Uutisten analyysi …………………………………….. 47 13.1. "Suhtautuminen ulkomaalaisiin muuttunut suopeammaksi"….47 13.2. Katsaus suomalaisten ulkomaalaisasenteisiin ………49 13.3. Turvapaikanhakijat ruuhkauttavat ulkomaalaisviraston ……55 13.4. Kosovon albaanit palaavat kotiin …………………60 13.5. Lähes kaikkien Slovakian romanien turvapaikkahakemukset hylätty…………64 IV YHTEENVETOA 14. Millä keinoin uutiset rakentavat mielikuvia maahanmuuttajista? …70 14.1. Kuvan ja sanan yhteispeli …………………………70 14.2. Makrorakenne ……………………………….73 14.3. Kameran tekniset keinot ……………74 14.4. Toimittajan rooli ………………………………75 15. Minkälaisia merkityksiä maahanmuuttajista rakentuu? ………78 16. Millaiseksi maahanmuuttajien ja valtaväestön suhde representoidaan? ……79 17. Pohdintaa uutisten välittämistä arvoista ja asenteista ……………………83 18. Menetelmän arviointia ja ajatuksia tutkielman lopuksi ………………………85 Lähteet …………………………………………87 LIITTEET: Liite 1: Yle 1 uutiset 15.9.1999 klo 13.00 …………95 Liite 2: Yle 1 uutiset 15.9.1999 klo 20.30 …………97 Liite 3: Yle 1 uutiset 2.10.1999 klo 18.00 …………101 Liite 4: Yle 1 uutiset 2.10.1999 klo 20.30 …………105 Liite 5: Yle 1 uutiset 5.11.1999 klo 20.30 …………109
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten televisiouutiset voivat representoida Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien suhdetta suomalaiseen valtaväestöön. Tutkielmassa analysoidaan, minkälaisia representaatiot ovat ja tarkastellaan sitä, miten eri merkitysvaihtoehdot ovat rakentuneet. Tutkielma keskittyy sekä televisiokuvan että sanan lähilukuun ja kuvan ja sanan yhdessä luomien merkityspotentiaalien tutkimiseen. Ajatuksena on ollut hahmotella televisiouutisten keinoja luoda mielikuvia eriarvoisuudesta tai tasavertaisuudesta "meidän" ja "heidän" välille.
Tutkielmassa analysoidaan viittä televisiouutisjuttua, jotka lähetettiin syys- loka- ja marraskuun 1999 aikana. Uutiset käsittelevät maahanmuuttajia eri näkökulmista. Toisissa niistä keskeisessä roolissa on Suomessa jo jonkin aikaa asunut maahanmuuttaja, toisissa aiheena on turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen. Tutkimusote perustuu ajatukseen sekä visuaalisen että puhutun tai kirjoitetun kielen konstruktiivisesta luonteesta. Mediatekstit eivät toista yhteiskuntaa sellaisena kuin se on, vaan ne rakentavat ja representoivat sosiaalisia ryhmiä ja niiden välisiä suhteita. Representaatio, merkitys ja sosiaalinen suhde ovat työn avainkäsitteitä. Televisiotekstejä on lähestytty kriittisen diskurssianalyysin ja kuvasemiotiikan avulla. Margaret Wetherellin ja Jonathan Potterin sekä Norman Fairclough'n ajatuksia kriittisestä diskurssianalyysistä on tutkielmassa käytetty viitekehyksenä selventämään kielenkäytön sosiaalisia suhteita rakentavaa puolta. Kuvasemiotiikan menetelmiä on käytetty apuvälineinä, jotta kuvan ja sanan tarjoamia merkityspotentiaaleja on pystytty analysoimaan mahdollisimman monipuolisesti. Tutkielmassa on analysoitu muun muassa, minkälaisia metaforia, kategorisointeja, nominalisaatioita ja stereotypioita uutisista on luettavissa. Lisäksi on kiinnitetty huomiota uutisten toimijoihin, kuvaustapaan ja uutisen rakenteeseen.
Televisiouutisten analyysi osoittaa, miten näennäisen neutraaliin uutiseen rakennetaan tai siihen rakentuu eroa tai toiseutta korostavia aineksia. Toimittaja pystyy esimerkiksi äänensävyin, kuva- ja sanavalinnoin ja leikkauksen avulla luomaan eriarvoisuutta valtaväestön ja maahanmuuttajien välille sekä hierarkiaa eri maahanmuuttajaryhmien välille. Uutinen voi näyttää tukevan monikulttuurisuutta, mutta luokitella toisten kulttuurien edustajat paremmiksi kuin toiset. Analysoiduissa uutisissa "vanhoihin" turvapaikanhakijoihin ja Suomessa pidempään olleisiin maahanmuuttajiin suhtauduttiin myönteisemmin kuin uusiin turvapaikanhakijoihin. Tutkielmassa todetaankin, että hiljaisesti hyväksytyistä asenteista ja stereotypioista olisi syytä keskustella enemmän. Olisi hyvä pohtia, miten vakiintuneita ajatusmalleja ja stereotypioita voitaisiin kyseenalaistaa mediateksteissä.
Tutkielmassa analysoidaan viittä televisiouutisjuttua, jotka lähetettiin syys- loka- ja marraskuun 1999 aikana. Uutiset käsittelevät maahanmuuttajia eri näkökulmista. Toisissa niistä keskeisessä roolissa on Suomessa jo jonkin aikaa asunut maahanmuuttaja, toisissa aiheena on turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen. Tutkimusote perustuu ajatukseen sekä visuaalisen että puhutun tai kirjoitetun kielen konstruktiivisesta luonteesta. Mediatekstit eivät toista yhteiskuntaa sellaisena kuin se on, vaan ne rakentavat ja representoivat sosiaalisia ryhmiä ja niiden välisiä suhteita. Representaatio, merkitys ja sosiaalinen suhde ovat työn avainkäsitteitä. Televisiotekstejä on lähestytty kriittisen diskurssianalyysin ja kuvasemiotiikan avulla. Margaret Wetherellin ja Jonathan Potterin sekä Norman Fairclough'n ajatuksia kriittisestä diskurssianalyysistä on tutkielmassa käytetty viitekehyksenä selventämään kielenkäytön sosiaalisia suhteita rakentavaa puolta. Kuvasemiotiikan menetelmiä on käytetty apuvälineinä, jotta kuvan ja sanan tarjoamia merkityspotentiaaleja on pystytty analysoimaan mahdollisimman monipuolisesti. Tutkielmassa on analysoitu muun muassa, minkälaisia metaforia, kategorisointeja, nominalisaatioita ja stereotypioita uutisista on luettavissa. Lisäksi on kiinnitetty huomiota uutisten toimijoihin, kuvaustapaan ja uutisen rakenteeseen.
Televisiouutisten analyysi osoittaa, miten näennäisen neutraaliin uutiseen rakennetaan tai siihen rakentuu eroa tai toiseutta korostavia aineksia. Toimittaja pystyy esimerkiksi äänensävyin, kuva- ja sanavalinnoin ja leikkauksen avulla luomaan eriarvoisuutta valtaväestön ja maahanmuuttajien välille sekä hierarkiaa eri maahanmuuttajaryhmien välille. Uutinen voi näyttää tukevan monikulttuurisuutta, mutta luokitella toisten kulttuurien edustajat paremmiksi kuin toiset. Analysoiduissa uutisissa "vanhoihin" turvapaikanhakijoihin ja Suomessa pidempään olleisiin maahanmuuttajiin suhtauduttiin myönteisemmin kuin uusiin turvapaikanhakijoihin. Tutkielmassa todetaankin, että hiljaisesti hyväksytyistä asenteista ja stereotypioista olisi syytä keskustella enemmän. Olisi hyvä pohtia, miten vakiintuneita ajatusmalleja ja stereotypioita voitaisiin kyseenalaistaa mediateksteissä.