Opetustoimen rahoitusjärjestelmän tavoitteet
VÄISÄNEN, MATTI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VÄISÄNEN, MATTI
2002
Julkisoikeus - Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-01-30Tiivistelmä
Opetustoimen rahoitusjärjestelmä on keino, jolla lainsäätäjä osallistuu julkiselle vallalle kuuluvan sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen toteuttamiseen. Koulutuksen lainsäädäntöön kuuluvalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla lailla lainsäätäjä pyrkii turvaamaan koulutuksen peruspalvelujen yhtäläistä saatavuutta maan eri alueilla. Sama laki kuuluu oikeudellisessa systematiikassa myös toiseen kokonaisuuteen, kuntien valtionosuusjärjestelmään, jonka päätavoitteena on tukea kuntien taloutta.
Lainsäätäjä on poliittinen ja oikeudellinen toimija, jolle perustuslainsäätäjällä on toimivalta asettaa velvoitteita ja rajoitteita. Tavallisen lainsäädännön on oltava mahdollisimman hyvin sopusoinnussa perustuslain säännösten kanssa. Myös opetustoimen rahoitusjärjestelmää koskevat lainsäätäjän tavoitteet perustuvat siten perustuslainsäätäjän tahdonilmauksille. Tutkielmassa selvitetään, mitä nämä tahdonilmaukset ovat, millaisia tavoitteita niissä lainsäätäjälle asetetaan sekä miten lainsäätäjä niitä toteuttaa.
Perustuslainsäätäjän tahdonilmauksia lähestytään kahdesta näkökulmasta. Kunnallisesta näkökulmasta tapahtuvassa tarkastelussa päähuomion kohteena on kunnallisen itsehallinnon sisältö. Peruspalvelujen näkökulmasta huomio kiinnittyy sivistyksellisiin perusoikeuksiin ja niiden konkretisointiin koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Tutkimusmenetelmänä on perustuslainsäätäjän tahdonilmausten tulkinta ja tulkintojen selittäminen lainsäätäjän käyttämillä keinoilla.
Kunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna opetustoimen rahoitusjärjestelmä poikkeaa kuntien valtionosuusjärjestelmän yleisestä systematiikasta. Koulutuksen järjestäminen ja rahoittaminen ei käytännössä perustu kokonaan kuntarakenteelle ja on periaatteessa siitä riippumaton. Tutkielmasta ilmenee, että pääasiallinen syy tähän on sivistyksellisiin perusoikeuksiin kuuluvan yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien periaatteen toteuttaminen. Lainsäätäjä on punninnut kyseisen periaatteen tässä tapauksessa kunnallisen itsehallinnon edistämistavoitetta painavammaksi. Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaamista voidaan pitää opetustoimen rahoitusjärjestelmän päätavoitteena, mutta tulkinnat sen perustuslailla suojatusta ydinsisällöstä eivät vielä ole vakiintuneet.
___________________________________________________________________
Asiasanat: itsehallinto, lainsäätäjä, peruspalvelut, rahoitusjärjestelmä, tavoite, valtionosuus.
Lainsäätäjä on poliittinen ja oikeudellinen toimija, jolle perustuslainsäätäjällä on toimivalta asettaa velvoitteita ja rajoitteita. Tavallisen lainsäädännön on oltava mahdollisimman hyvin sopusoinnussa perustuslain säännösten kanssa. Myös opetustoimen rahoitusjärjestelmää koskevat lainsäätäjän tavoitteet perustuvat siten perustuslainsäätäjän tahdonilmauksille. Tutkielmassa selvitetään, mitä nämä tahdonilmaukset ovat, millaisia tavoitteita niissä lainsäätäjälle asetetaan sekä miten lainsäätäjä niitä toteuttaa.
Perustuslainsäätäjän tahdonilmauksia lähestytään kahdesta näkökulmasta. Kunnallisesta näkökulmasta tapahtuvassa tarkastelussa päähuomion kohteena on kunnallisen itsehallinnon sisältö. Peruspalvelujen näkökulmasta huomio kiinnittyy sivistyksellisiin perusoikeuksiin ja niiden konkretisointiin koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Tutkimusmenetelmänä on perustuslainsäätäjän tahdonilmausten tulkinta ja tulkintojen selittäminen lainsäätäjän käyttämillä keinoilla.
Kunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna opetustoimen rahoitusjärjestelmä poikkeaa kuntien valtionosuusjärjestelmän yleisestä systematiikasta. Koulutuksen järjestäminen ja rahoittaminen ei käytännössä perustu kokonaan kuntarakenteelle ja on periaatteessa siitä riippumaton. Tutkielmasta ilmenee, että pääasiallinen syy tähän on sivistyksellisiin perusoikeuksiin kuuluvan yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien periaatteen toteuttaminen. Lainsäätäjä on punninnut kyseisen periaatteen tässä tapauksessa kunnallisen itsehallinnon edistämistavoitetta painavammaksi. Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien turvaamista voidaan pitää opetustoimen rahoitusjärjestelmän päätavoitteena, mutta tulkinnat sen perustuslailla suojatusta ydinsisällöstä eivät vielä ole vakiintuneet.
___________________________________________________________________
Asiasanat: itsehallinto, lainsäätäjä, peruspalvelut, rahoitusjärjestelmä, tavoite, valtionosuus.