Ovatko suomalaiset todella tätä mieltä? Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus Tampereella. Do Finns really think this way? Immigrants and Immigrant Education in Tampere.
LEHTINEN, ANU (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEHTINEN, ANU
2002
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-01-29Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni keskityn maahanmuuttajakoulutukseen. Tutkimus pohjautuu empiiriseen tutkimukseen, jonka tein keväällä 2001 eräässä tamperelaisessa maahanmuuttajakoulutusta tarjoavassa opistossa.
Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Mielenkiintoni kohteena on juuri integraatio eli sopeutuminen. Tutkimusvälineenä käytin Tove Skutnabb-Kankaan jo 1987 kehittämää, portaittain etenevää sopeutumisteoriaa. Sekä käyttämässäni kulttuurisessa sopeutumisteoriassa että maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteissa integraatio nähdään sopeutumisvaiheena, jossa maahanmuuttaja säilyttää myös oman kulttuurinsa ja pystyy vaalimaan sitä. Samaan aikaan maahanmuuttaja kuitenkin tutustuu myös uuteen, häntä ympäröivään kulttuuriin ja oppii elämään siinä. Integraatio on tilanne, jossa maahanmuuttaja olisi ideaalisesti niin kaksikielinen kuin kaksikulttuurinenkin ja hän pystyisi käyttämään kumpaakin osaamaansa kieltä ja kulttuuria täysin hyväkseen.
Tutkimuksen pääongelmia ovat, integroiko maahanmuuttajakoulutus maahanmuuttajat tavoitteidensa mukaisesti, mitä maahanmuuttajat maahanmuuttajakoulutukselta haluavat ja mitä jatkosuunnitelmia heillä mahdollisesti maahanmuuttajakoulutuksen jälkeen on.
Keräsin aineiston erään tamperelaisen opiston kahdelta maahanmuuttajaryhmältä. Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake. Koska maahanmuuttajakoulutusta järjestettiin keväällä 2001 tässä oppilaitoksessa vain kahdelle ryhmälle, vastaajien lukumäärä oli 17.
Maahanmuuttajakoulutus sopeuttaa maahanmuuttajia, mutta heistä kaikki eivät saavuta integraation tasoa. Maahanmuuttajakoulutukseen tullaan oppimaan suomen kieltä. Maahanmuuttajakoulutuksessa olleiden yleisin jatkosuunnitelma olikin edelleen jatkaa suomen kielen opintoja. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkitut olivat myös sitä mieltä, että maahanmuuttajakoulutus oli vastannut heidän ennakko-oletuksiaan.
Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Mielenkiintoni kohteena on juuri integraatio eli sopeutuminen. Tutkimusvälineenä käytin Tove Skutnabb-Kankaan jo 1987 kehittämää, portaittain etenevää sopeutumisteoriaa. Sekä käyttämässäni kulttuurisessa sopeutumisteoriassa että maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteissa integraatio nähdään sopeutumisvaiheena, jossa maahanmuuttaja säilyttää myös oman kulttuurinsa ja pystyy vaalimaan sitä. Samaan aikaan maahanmuuttaja kuitenkin tutustuu myös uuteen, häntä ympäröivään kulttuuriin ja oppii elämään siinä. Integraatio on tilanne, jossa maahanmuuttaja olisi ideaalisesti niin kaksikielinen kuin kaksikulttuurinenkin ja hän pystyisi käyttämään kumpaakin osaamaansa kieltä ja kulttuuria täysin hyväkseen.
Tutkimuksen pääongelmia ovat, integroiko maahanmuuttajakoulutus maahanmuuttajat tavoitteidensa mukaisesti, mitä maahanmuuttajat maahanmuuttajakoulutukselta haluavat ja mitä jatkosuunnitelmia heillä mahdollisesti maahanmuuttajakoulutuksen jälkeen on.
Keräsin aineiston erään tamperelaisen opiston kahdelta maahanmuuttajaryhmältä. Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake. Koska maahanmuuttajakoulutusta järjestettiin keväällä 2001 tässä oppilaitoksessa vain kahdelle ryhmälle, vastaajien lukumäärä oli 17.
Maahanmuuttajakoulutus sopeuttaa maahanmuuttajia, mutta heistä kaikki eivät saavuta integraation tasoa. Maahanmuuttajakoulutukseen tullaan oppimaan suomen kieltä. Maahanmuuttajakoulutuksessa olleiden yleisin jatkosuunnitelma olikin edelleen jatkaa suomen kielen opintoja. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkitut olivat myös sitä mieltä, että maahanmuuttajakoulutus oli vastannut heidän ennakko-oletuksiaan.