Työntekijät muutosten keskellä. Työntekijöiden suhde organisaatiomuutoksiin sosiaalisten representaatioiden viitekehyksestä tarkasteltuna.
HANNU, HELJÄ (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HANNU, HELJÄ
2002
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-01-18Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan erään muutosvaiheessa olevan organisaation työntekijöiden suhdetta organisaatiomuutoksiin. Tarkastellaan niitä odotuksia ja käsityksiä, joita työntekijöillä on muutoksista muutosvaiheessa. Samoin tutkitaan sitä, miten työntekijät tekevät ymmärrettäviksi ja jäsentävät muutoksia. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisten representaatioiden teoria.
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta tapaustutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa kerätystä ryhmähaastattelusta. Yhteensä haastateltavia oli 11 ja ryhmäkeskustelut olivat pituudeltaan 1,5-2 tuntia.
Keskeinen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jota sovelletaan aineiston analyysin välineenä. Teoriaosuudessa käsitellään myös organisaatiomuutokseen liittyvää kirjallisuutta. Aineistoa tarkastellaan sosiaalisten representaatioiden keskeisten käsitteiden - ankkuroinnin ja objektivoinnin avulla. Toisaalta laadullisella sisällönanalyysillä aineistosta etsitään yleisiä puheessa esiintyviä teemoja ja haastateltavien suhtautumista niihin.
Puheessa esiintyviä muutoksiin liittyviä teemoja olivat työilmapiiri, lauantaityö, tiedottaminen, moniosaaminen ja erityisasiantuntijuus, etätyö, organisaation julkisuuskuva ja tulevaisuuden odotukset. Suhtautuminen muutoksiin oli pääasiassa melko kriittistä. Puheesta voi havaita myös työntekijöiden ja johdon vastakkainasettelun. Vaikuttaa myös siltä, että johtoa pidetään myyntiä korostavana kun taas työntekijät sijoittavat itsensä asiakkaan rinnalle. Ankkurointia ja objektivointia tarkastelemalla keskeisenä nousi muutosten ankkuroiminen - ja tätä kautta objektivoiminen - asiakkaisiin. Näyttää siltä, että työntekijöille keskeinen tapa tehdä muutostilannetta ymmärrettäviksi on jäsentää sitä asiakkaan kautta.
Tulosten perusteella tehtiin myös käytännön suosituksia, joita tapaustutkimuksen kohteena oleva organisaatio voi halutessaan hyödyntää. Suositukset liittyvät mm. tiedotuksen parantamiseen, kokonaisuuksien ymmärtämiseen eri näkökulmat huomioimalla ja oman työroolin (moniosaaja/ erityisasiantuntija) selkeyttämiseen.
Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa on ollut Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria sekä organisaatiomuutokseen liittyvä kirjallisuus.
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta tapaustutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa kerätystä ryhmähaastattelusta. Yhteensä haastateltavia oli 11 ja ryhmäkeskustelut olivat pituudeltaan 1,5-2 tuntia.
Keskeinen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jota sovelletaan aineiston analyysin välineenä. Teoriaosuudessa käsitellään myös organisaatiomuutokseen liittyvää kirjallisuutta. Aineistoa tarkastellaan sosiaalisten representaatioiden keskeisten käsitteiden - ankkuroinnin ja objektivoinnin avulla. Toisaalta laadullisella sisällönanalyysillä aineistosta etsitään yleisiä puheessa esiintyviä teemoja ja haastateltavien suhtautumista niihin.
Puheessa esiintyviä muutoksiin liittyviä teemoja olivat työilmapiiri, lauantaityö, tiedottaminen, moniosaaminen ja erityisasiantuntijuus, etätyö, organisaation julkisuuskuva ja tulevaisuuden odotukset. Suhtautuminen muutoksiin oli pääasiassa melko kriittistä. Puheesta voi havaita myös työntekijöiden ja johdon vastakkainasettelun. Vaikuttaa myös siltä, että johtoa pidetään myyntiä korostavana kun taas työntekijät sijoittavat itsensä asiakkaan rinnalle. Ankkurointia ja objektivointia tarkastelemalla keskeisenä nousi muutosten ankkuroiminen - ja tätä kautta objektivoiminen - asiakkaisiin. Näyttää siltä, että työntekijöille keskeinen tapa tehdä muutostilannetta ymmärrettäviksi on jäsentää sitä asiakkaan kautta.
Tulosten perusteella tehtiin myös käytännön suosituksia, joita tapaustutkimuksen kohteena oleva organisaatio voi halutessaan hyödyntää. Suositukset liittyvät mm. tiedotuksen parantamiseen, kokonaisuuksien ymmärtämiseen eri näkökulmat huomioimalla ja oman työroolin (moniosaaja/ erityisasiantuntija) selkeyttämiseen.
Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa on ollut Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria sekä organisaatiomuutokseen liittyvä kirjallisuus.