Kontaktit yli kulttuurirajojen. Tutkimus myönteisten etnisten suhteiden kehittymisestä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä.
TAMMINEN, MIRVA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TAMMINEN, MIRVA
2001
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite on selvittää, edistävätkö kontaktit
maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä suvaitsevaisuutta sekä mikä
rooli kulttuurilla on etnisissä suhteissa. Tutkimuksen aineisto
muodostuu yhteensä kymmenen suomalaisen ja maahanmuuttajan
haastattelusta, jotka tehtiin touko- ja elokuussa 2001.
Metodeina on käytetty teemahaastattelua ja laadullista lähestymistapaa.
Kontaktit eri kulttuurien edustajien välillä liittyivät myönteisten
etnisten suhteiden kehittymiseen kolmella tapaa. Toistuvat kontaktit
muiden kulttuurien edustajiin arkipäiväistävät suhdetta "muukalaisiin",
jolloin kanssakäyminen helpottuu ja mahdolliset jyrkät asenteet
lievenevät. Suomalaiset olivat esimerkiksi jo tottuneet
maahanmuuttajien erilaiseen ulkonäköön. Erilainen kulttuuri sitä
vastoin herätti vielä epävarmuutta. Tottumiskysymys saattaa luonnehtia
yhteiskunnan monikulttuuristumista laajemminkin: sitä ei kenties
pystytäkään nopeuttamaan, vaan se tapahtuu vain ajan myötä.
Pitkäaikaisissa ja toistuvissa kontakteissa kulttuurierot hälvenevät,
ja toista osapuolta aletaan tarkastella enemmän yksilönä. Ihmisten
lienee helpompaa hyväksyä yksittäinen ihminen, olkoonkin hän miten
erilainen tahansa, kuin oppia tuntemaan samoin kaikkia hänen ryhmänsä
jäseniä kohtaan. Maahanmuuttajat arvioivat suomalaisia
varauksettomammin eri kulttuurien edustajia ensisijaisesti yksilöinä.
Ihmisillä on oltava todellinen tarve ja halu tutustua muiden
kulttuurien edustajiin. Ne eivät synny suvaitsevaisuuteen ulkoisesti
pakottamalla, vaan niiden on lähdettävä ihmisistä itsestään.
Suomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutukseen voisi kannustaa
esimerkiksi rohkeammin palkkaamalla maahanmuuttajia työpaikoille,
joissa heidät helpoimmin hyväksytään.
maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä suvaitsevaisuutta sekä mikä
rooli kulttuurilla on etnisissä suhteissa. Tutkimuksen aineisto
muodostuu yhteensä kymmenen suomalaisen ja maahanmuuttajan
haastattelusta, jotka tehtiin touko- ja elokuussa 2001.
Metodeina on käytetty teemahaastattelua ja laadullista lähestymistapaa.
Kontaktit eri kulttuurien edustajien välillä liittyivät myönteisten
etnisten suhteiden kehittymiseen kolmella tapaa. Toistuvat kontaktit
muiden kulttuurien edustajiin arkipäiväistävät suhdetta "muukalaisiin",
jolloin kanssakäyminen helpottuu ja mahdolliset jyrkät asenteet
lievenevät. Suomalaiset olivat esimerkiksi jo tottuneet
maahanmuuttajien erilaiseen ulkonäköön. Erilainen kulttuuri sitä
vastoin herätti vielä epävarmuutta. Tottumiskysymys saattaa luonnehtia
yhteiskunnan monikulttuuristumista laajemminkin: sitä ei kenties
pystytäkään nopeuttamaan, vaan se tapahtuu vain ajan myötä.
Pitkäaikaisissa ja toistuvissa kontakteissa kulttuurierot hälvenevät,
ja toista osapuolta aletaan tarkastella enemmän yksilönä. Ihmisten
lienee helpompaa hyväksyä yksittäinen ihminen, olkoonkin hän miten
erilainen tahansa, kuin oppia tuntemaan samoin kaikkia hänen ryhmänsä
jäseniä kohtaan. Maahanmuuttajat arvioivat suomalaisia
varauksettomammin eri kulttuurien edustajia ensisijaisesti yksilöinä.
Ihmisillä on oltava todellinen tarve ja halu tutustua muiden
kulttuurien edustajiin. Ne eivät synny suvaitsevaisuuteen ulkoisesti
pakottamalla, vaan niiden on lähdettävä ihmisistä itsestään.
Suomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutukseen voisi kannustaa
esimerkiksi rohkeammin palkkaamalla maahanmuuttajia työpaikoille,
joissa heidät helpoimmin hyväksytään.