Käsite ja kääntäjä - sanastotyön merkitys erikoisalan kääntäjälle
KUHMONEN, KAISA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KUHMONEN, KAISA
2002
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-01-09Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 ERIKOISALAN TEKSTIEN KÄÄNTÄMINEN 3 2.1 Ymmärtämisen haaste 4 2.2 Tiedonhankinta 7 2.3 Kulttuurierot 12 2.4 Erikoiskieli viestintävälineenä 16 3 TERMINOLOGIAN TEORIA JA TERMINOLOGISEN SANASTOTYÖN PERIAATTEET 20 3.1 Käsite ja käsitejärjestelmät 22 3.2 Määritelmä 27 3.3 Termi 29 3.4 Monikielinen sanastotyö 31 4 KÄÄNTÄMISEEN LIITTYVÄ SANASTOTYÖ 33 4.1 Tavoitteet ja menetelmät 33 4.2 Sanastotiedon tallentaminen ja esittäminen 37 4.2.1 Termitietue ja sen sisältö 38 4.2.2 Sähköiset sanastot ja termipankit 40 4.3 Kääntämiseen liittyvän sanastotyön organisointi 43 4.3.1 Käännösyksikössä tehtävä sanastotyö 43 4.3.2 Termipankin perustaminen 44 5 KÄÄNTÄMISEEN LIITTYVÄN SANASTOTYÖN TODELLISUUS 46 5.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät 46 5.2 Miten kääntäjät tekivät sanastotyötä? 49 6 SANASTOTYÖN MERKITYS ERIKOISALAN KÄÄNTÄJÄLLE 52 6.1 Käännösten laadun varmistus 52 6.2 Käännöstoiminnan tehostaminen 55 6.3 Tiedonhankinta ja -hallinta 60 6.4 Ymmärtämisen ja oppimisen apuväline 64 6.5 Varmuuden tunne 68 7 LOPPUPÄÄTELMÄT 70 LÄHTEET 76 LIITE: HAASTATTELUTEEMAT 83 DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tutkielmassa oli tarkoituksena selvittää, miten kääntämiseen liittyvää sanastotyötä pitäisi tehdä, miten sitä todellisuudessa tehdään sekä mitä hyötyä siitä ja terminologisista menetelmistä on erikoisalan kääntäjälle.
Erikoisalan tekstien kääntämiselle on ominaista se, että kääntäjä joutuu toimimaan erikoistiedon alueella. Koska hän ei yleensä ole samalla tavalla jonkin erikoisalan asiantuntija kuin alalla muuten työskentelevä henkilö, ovat erikoisalan tekstit usein haaste kääntäjälle niin aiheen kuin kielenkin kannalta. Erikoisalan kääntäjä tarvitseekin yleensä lisätietoja, jotta hän voisi ymmärtää lähtötekstin ja tuottaa käännöksen kohdekielen ja -kulttuurin konventioiden sekä toimeksiannon mukaisesti.
Terminologian teoria ja sitä soveltava sanastotyö ovat yksi keino selviytyä erikoisalan tekstien käsitekaaoksen ja termiviidakon läpi. Wüsteriläisen terminologian teorian lähtökohtana on standardointi, ja siksi se on painottanut voimakkaasti normatiivista sanastotyötä ja kielenohjailua. Teorian uudelleen arvioinnin myötä on kiinnostuttu myös termistön rakenteen, termien muodostamisen, kehittämisen ja käytön sekä termistön hallinnan tutkimuksesta. Kääntämiseen liittyvän sanastotyön lähtökohtana ovat puolestaan kääntäjien tarpeet ja kääntämisen käytäntö: tavoitteena on parantaa käännösten laatua ja nopeuttaa kääntämistä. Kääntämiseen liittyvä sanastotyö onkin yleensä luonteeltaan deskriptiivistä, todellista kielenkäyttöä kuvaavaa. Siinä voidaan silti soveltaa terminologian teorian periaatteita ja menetelmiä, etenkin käsiteanalyysia ja käsitejärjestelmien vertailua eri kielten välillä.
Pystyäkseni selvittämään kääntämiseen liittyvän sanastotyön todellisuutta haastattelin viittä erikoisalan kääntäjää sanastotyön tekemisestä ja sen merkityksestä kääntämisessä. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina. Oletukseni siitä, että kääntäjät eivät todellisuudessa tee sanastotyötä siten, kuin sanastotyötä käsittelevässä kirjallisuudessa opastetaan, näytti haastatteluiden perusteella pitävän paikkansa. Yhtä lukuun ottamatta haastateltavat eivät olleet esimerkiksi kovinkaan tarkasti suunnitelleet sitä, mitä tietoja heidän omissa termipankeissaan pitäisi olla, vaan he olivat päätyneet ratkaisuihinsa pikemminkin sattumanvaraisesti omien tarpeidensa kautta. Koska sanastotyö oli joko sattumanvaraista tai se ei perustunut terminologisiin menetelmiin, haastateltavat eivät saaneet siitä kaikkea hyötyä irti. Kaikki haastattelemani kääntäjät olivat kuitenkin vakuuttuneita kääntämiseen liittyvistä hyödyistä.
Tekemieni haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella kääntämiseen liittyvän sanastotyön merkitys näkyy viidellä alueella. Sanastotyö parantaa käännöksen laatua ja tehostaa kääntämistä, se helpottaa tiedonhankintaa ja -hallintaa sekä auttaa ymmärtämään ja oppimaan uusia asioita, lisäksi se tuo varmuuden tunnetta kääntämiseen. Suurimpana hyötynä kääntäjät pitivät sitä, että sanastotyö parantaa käännöksen laatua helpottamalla termien yhdenmukaisen käytön kontrollointia. Jotta sanastotyö todella tehostaisi kääntämistä, olisi sen oltava järjestelmällistä sekä hyvin suunniteltua ja organisoitua. Kun kääntäjä tekee sanastotyötä järjestelmällisesti ja terminologisiin menetelmiin pohjautuen, hän pystyy paremmin hallitsemaan erikoisalan ja -kielen haasteita: terminologiset menetelmät antavat kääntäjälle valmiuden analysoida ennestään vieraita asioita, vertailla käsitteitä eri kielten välillä ja hallita kerättyä tietoa siten, että siitä on hyötyä myös myöhemmin.
Avainsanat: kääntäminen, sanastotyö, terminologia
Erikoisalan tekstien kääntämiselle on ominaista se, että kääntäjä joutuu toimimaan erikoistiedon alueella. Koska hän ei yleensä ole samalla tavalla jonkin erikoisalan asiantuntija kuin alalla muuten työskentelevä henkilö, ovat erikoisalan tekstit usein haaste kääntäjälle niin aiheen kuin kielenkin kannalta. Erikoisalan kääntäjä tarvitseekin yleensä lisätietoja, jotta hän voisi ymmärtää lähtötekstin ja tuottaa käännöksen kohdekielen ja -kulttuurin konventioiden sekä toimeksiannon mukaisesti.
Terminologian teoria ja sitä soveltava sanastotyö ovat yksi keino selviytyä erikoisalan tekstien käsitekaaoksen ja termiviidakon läpi. Wüsteriläisen terminologian teorian lähtökohtana on standardointi, ja siksi se on painottanut voimakkaasti normatiivista sanastotyötä ja kielenohjailua. Teorian uudelleen arvioinnin myötä on kiinnostuttu myös termistön rakenteen, termien muodostamisen, kehittämisen ja käytön sekä termistön hallinnan tutkimuksesta. Kääntämiseen liittyvän sanastotyön lähtökohtana ovat puolestaan kääntäjien tarpeet ja kääntämisen käytäntö: tavoitteena on parantaa käännösten laatua ja nopeuttaa kääntämistä. Kääntämiseen liittyvä sanastotyö onkin yleensä luonteeltaan deskriptiivistä, todellista kielenkäyttöä kuvaavaa. Siinä voidaan silti soveltaa terminologian teorian periaatteita ja menetelmiä, etenkin käsiteanalyysia ja käsitejärjestelmien vertailua eri kielten välillä.
Pystyäkseni selvittämään kääntämiseen liittyvän sanastotyön todellisuutta haastattelin viittä erikoisalan kääntäjää sanastotyön tekemisestä ja sen merkityksestä kääntämisessä. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina. Oletukseni siitä, että kääntäjät eivät todellisuudessa tee sanastotyötä siten, kuin sanastotyötä käsittelevässä kirjallisuudessa opastetaan, näytti haastatteluiden perusteella pitävän paikkansa. Yhtä lukuun ottamatta haastateltavat eivät olleet esimerkiksi kovinkaan tarkasti suunnitelleet sitä, mitä tietoja heidän omissa termipankeissaan pitäisi olla, vaan he olivat päätyneet ratkaisuihinsa pikemminkin sattumanvaraisesti omien tarpeidensa kautta. Koska sanastotyö oli joko sattumanvaraista tai se ei perustunut terminologisiin menetelmiin, haastateltavat eivät saaneet siitä kaikkea hyötyä irti. Kaikki haastattelemani kääntäjät olivat kuitenkin vakuuttuneita kääntämiseen liittyvistä hyödyistä.
Tekemieni haastatteluiden ja kirjallisuuden perusteella kääntämiseen liittyvän sanastotyön merkitys näkyy viidellä alueella. Sanastotyö parantaa käännöksen laatua ja tehostaa kääntämistä, se helpottaa tiedonhankintaa ja -hallintaa sekä auttaa ymmärtämään ja oppimaan uusia asioita, lisäksi se tuo varmuuden tunnetta kääntämiseen. Suurimpana hyötynä kääntäjät pitivät sitä, että sanastotyö parantaa käännöksen laatua helpottamalla termien yhdenmukaisen käytön kontrollointia. Jotta sanastotyö todella tehostaisi kääntämistä, olisi sen oltava järjestelmällistä sekä hyvin suunniteltua ja organisoitua. Kun kääntäjä tekee sanastotyötä järjestelmällisesti ja terminologisiin menetelmiin pohjautuen, hän pystyy paremmin hallitsemaan erikoisalan ja -kielen haasteita: terminologiset menetelmät antavat kääntäjälle valmiuden analysoida ennestään vieraita asioita, vertailla käsitteitä eri kielten välillä ja hallita kerättyä tietoa siten, että siitä on hyötyä myös myöhemmin.
Avainsanat: kääntäminen, sanastotyö, terminologia