Euroopan unionin jäsenyyden vaikutukset eduskunnan finanssivaltaan.

Abstract

Euroopan unionin jäsenyyden valtiosääntöoikeudelliset vaikutukset jäsenvaltiota kohtaan ovat monilukuiset. Eräs vaikutuksista kohdistuu jäsenvaltion finanssivaltaan eli siihen toimivaltaan, jonka nojalla jäsenvaltiossa päätetään julkisten tulojen hankkimisesta ja menojen kohdentamisesta sekä varainhoidon valvonnasta. Suomessa finanssivalta kuuluu eduskunnalle perustuslain nojalla ja se voidaan edelleen jakaa budjettivaltaan ja verolainsäädäntövaltaan.

Tutkielman aiheena on Euroopan unionin jäsenyyden vaikutukset eduskunnan finanssivaltaan eli tarkoituksena on selvittää niitä unionijäsenyyden oikeudellisia vaikutuksia, jotka ovat muokanneet jollain lailla eduskunnan toimivaltaa päättää valtion tuloista ja menoista. Tutkimuksessa käytetään oikeusdogmaattista tutkimusotetta eli tavoitteena on selvittää tutkimusaihetta koskevien oikeussääntöjen sisältö. Lisäksi tarkoituksena on esittää oikeuspoliittisia kannanottoja eduskunnan finanssivaltaan kohdistuvista EU-jäsenyyden vaikutuksista esimerkiksi esittämällä tiettyjä tilastoaineistoja sekä arvioimalla normien tosiasiallista vaikutusta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Eduskunnan finanssivaltaan kohdistuvat unionijäsenyyden oikeudelliset vaikutukset voidaan jakaa finanssivaltaa rajoittaviin ja laajentaviin vaikutuksiin. Keskeisimmät rajoittavat vaikutukset muodostuvat: Suomen velvollisuudesta tilittää yhteisölle jäsenvaltion maksuosuudet, eduskunnan verolainsäädäntövaltaa koskevista vaikutuksista, jäsenvaltion harjoittamaan talouspolitiikkaan kohdistuvista velvoitteista sekä EU:n suorittamasta valvonnasta, joka kohdistuu jäsenvaltion finanssioikeudellisten velvoitteiden toteuttamiseen. Finanssivaltaa laajentavana unionijäsenyyden oikeusvaikutuksena voidaan puolestaan nähdä ensinnäkin se, että eduskunnalla on mahdollisuus osallistua yhteisön talousjärjestelmää koskevien normien kansalliseen valmisteluun sekä toiseksi se, että unionin norminantovaltaa käyttävän neuvoston Suomen edustajat (ministerit) ovat parlamentaarisessa vastuussa Suomen eduskunnalle.

EU-jäsenyyden aiheuttamat eduskunnan finanssivallan oikeudelliset rajoitukset ovat merkittävämmät kuin oikeudellinen toimivallan laajentuminen. Eräänä perusteena tälle on se, että rajoittavat vaikutukset on suoraan johdettavissa yhteisöoikeudesta. Finanssi-valtaa laajentavat jäsenyyden vaikutukset puolestaan pohjautuvat kansallisen lainsäädännön kokemiin muutoksiin EU-jäsenyyden myötä sekä sellaisiin perinteisiin kansallisiin normeihin, jotka unioniaikana ovat saaneet uusia piirteitä. Unionin jäsenyys rajoittaa selvästi Suomen eduskunnan finanssioikeudellista toimivaltaa, mutta tästä huolimatta eduskunnalle jää vielä suuri osa finanssivallastaan. Se voi edelleenkin määrätä vapaasti suurimmasta osasta valtion tuloja ja menoja. Lisäksi talous- ja rahaliiton (EMU:n) kriteerien sisällä voi eduskunta edelleenkin päättää vapaasti maamme talouspolitiikasta.