Opiskelijoiden tiedontarpeet ja viitteiden hyödyllisyys tutkimussuunnitelman laatimista varten tehdyissä tiedonhauissa.
SEROLA, SAMI (2001)
2001
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10295
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10295
Tiivistelmä
Käyttäjäkeskeisissä tiedonhakututkimuksissa on yleensä tarkasteltu dokumenttien tai viitteiden hyödyllisyyttä riippumatta tehtävän vaiheesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppistä tietoa käyttäjät odottivat löytävänsä ja minkä tyyppistä tietoa he arvioivat löytäneensä tehtävän eri vaiheissa. Lisäksi selvitettiin miten tehtävän suorituksen vaihe oli yhteydessä käyttäjien arvioihin viitteiden hyödyllisyydestä, aiheenmukaisuudesta ja tiedonhakujen onnistuneisuudesta yleensä.
Tutkimuksen kohteena oli 22 psykologian opiskelijaa, joiden tehtävänä oli laatia tutkimussuunnitelma suppeaa empiiristä tutkimusta varten vuoden 2000 syys- marraskuussa. Opiskelijoiden tekemiä viitetietokantahakuja havainnoitiin tehtävän alkuvaiheessa ja sen loppupuolella. Aineistoa kerättiin muun muassa kyselylomakkeiden, hakutallenteiden, strukturoitujen teemahaastattelujen ja opiskelijoiden pitämien hakupäiväkirjojen avulla.
Tehtävän alussa psykologian opiskelijat odottivat löytävänsä lähinnä yleistä taustatietoa, mutta viitteiden perusteella taustatietoa ei löydetty odotetussa määrin. Viitteiden arvioitiin antavan omalle työlle lähinnä yleistä taustatietoa, empiriatietoa ja odotettua enemmän myös yksityiskohtaista tietoa.Tehtävän lopussa psykologian opiskelijat tarvitsivat ensisijaisesti menetelmä- ja empiriatietoa. Opiskelijat löysivät eniten yksityiskohtaista tietoa ja empiriatietoa, mutta yleisesti ottaen mitään kaivatun tyyppistä tietoa ei löydetty odotetussa määrin toisella hakukerralla.
Tehtävän alussa psykologian opiskelijat löysivät enemmän hyödyllisiä viitteitä kuin tehtävän lopussa. Molemmilla hakukerroilla suurin osa viitteistä arvioitiin mahdollisesti hyödyllisiksi. Opiskelijoiden kriittisyys hyödyllisyyden suhteen kuitenkin lisääntyi tehtävän aikana, sillä tehtävän loppupuolella hyväksyttiin vähemmän viitteitä täysin hyödyllisiksi. Molemmilla hakukerroilla opiskelijat pitivät hakuja kattavina ja he olivat tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon täysin hyödyllisiä ja aiheenmukaisia viitteitä. Ensimmäisellä hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon viitteitä ja kun viitteiden arvioitiin antavan yksityiskohtaista tietoa. Toisella hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä erityisesti mahdollisimman aiheenmukaisiin viitteisiin.
Tutkimustulosten perusteella hakujärjestelmien käyttöliittymien tulisi tarjota helppokäyttöisempiä apuvälineitä tehtävän eri vaiheissa oleville käyttäjille. Tiedonhaun alussa olevat voisivat esimerkiksi hyötyä linkitetystä aihehakemistosta. Tehtävässä pidemmällä edenneille järjestelmä voisi puolestaan automaattisesti tarjota käyttäjän hakutermejä vastaavia asiasanoja.
Asiasanat: tiedonhaku, tiedontarpeet
Tutkimuksen kohteena oli 22 psykologian opiskelijaa, joiden tehtävänä oli laatia tutkimussuunnitelma suppeaa empiiristä tutkimusta varten vuoden 2000 syys- marraskuussa. Opiskelijoiden tekemiä viitetietokantahakuja havainnoitiin tehtävän alkuvaiheessa ja sen loppupuolella. Aineistoa kerättiin muun muassa kyselylomakkeiden, hakutallenteiden, strukturoitujen teemahaastattelujen ja opiskelijoiden pitämien hakupäiväkirjojen avulla.
Tehtävän alussa psykologian opiskelijat odottivat löytävänsä lähinnä yleistä taustatietoa, mutta viitteiden perusteella taustatietoa ei löydetty odotetussa määrin. Viitteiden arvioitiin antavan omalle työlle lähinnä yleistä taustatietoa, empiriatietoa ja odotettua enemmän myös yksityiskohtaista tietoa.Tehtävän lopussa psykologian opiskelijat tarvitsivat ensisijaisesti menetelmä- ja empiriatietoa. Opiskelijat löysivät eniten yksityiskohtaista tietoa ja empiriatietoa, mutta yleisesti ottaen mitään kaivatun tyyppistä tietoa ei löydetty odotetussa määrin toisella hakukerralla.
Tehtävän alussa psykologian opiskelijat löysivät enemmän hyödyllisiä viitteitä kuin tehtävän lopussa. Molemmilla hakukerroilla suurin osa viitteistä arvioitiin mahdollisesti hyödyllisiksi. Opiskelijoiden kriittisyys hyödyllisyyden suhteen kuitenkin lisääntyi tehtävän aikana, sillä tehtävän loppupuolella hyväksyttiin vähemmän viitteitä täysin hyödyllisiksi. Molemmilla hakukerroilla opiskelijat pitivät hakuja kattavina ja he olivat tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon täysin hyödyllisiä ja aiheenmukaisia viitteitä. Ensimmäisellä hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä saamiinsa viitteisiin, kun he löysivät paljon viitteitä ja kun viitteiden arvioitiin antavan yksityiskohtaista tietoa. Toisella hakukerralla osa opiskelijoista oli kattavuudesta riippumatta tyytyväisiä erityisesti mahdollisimman aiheenmukaisiin viitteisiin.
Tutkimustulosten perusteella hakujärjestelmien käyttöliittymien tulisi tarjota helppokäyttöisempiä apuvälineitä tehtävän eri vaiheissa oleville käyttäjille. Tiedonhaun alussa olevat voisivat esimerkiksi hyötyä linkitetystä aihehakemistosta. Tehtävässä pidemmällä edenneille järjestelmä voisi puolestaan automaattisesti tarjota käyttäjän hakutermejä vastaavia asiasanoja.
Asiasanat: tiedonhaku, tiedontarpeet