Hiidenkivi, ruokaruotsi ja motti?
SCHNABEL, KATJA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SCHNABEL, KATJA
2001
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-19Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan reaalioiden kääntämistä historiaa käsittelevässä tekstissä. Tutkimusmateriaalina käytetään Eino Jutikkalan ja Kauko Pirisen Suomen historia teosta vuodelta 1966 ja sen saksannosta. Tutkimuksessa esitellään erilaisia reaalioiden käännösratkaisuja, joita kääntäjä Annemarie von Harlem on käännöksessään tehnyt. Lisäksi tutkitaan erilaisten reaalioiden käännösratkaisujen vaikutusta kokonaisuuteen ja teoksen välittämään kuvaan vieraasta kulttuurista.
Tutkielmassa on käytetty deskriptiivistä tutkimusmenetelmää, joka soveltuu hyvin valmiin käännöksen tarkastelemiseen. Tutkimus toteutettiin vertailemalla alkuperäisteosta ja käännöstä ja kuvailemalla reaalioiden vastineratkaisuja. Käännösratkaisut luokiteltiin analyysissa teoriaosuuden reaalioiden käännösmallien perusteella. Analysoinnissa ei otettu huomioon ainoastaan yksittäisten reaalioiden käännösratkaisuja vaan myös konteksti, jossa ne esiintyivät. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, koska tutkimusmateriaali on verrattain suppea laajamittaiseen yleistettävyyteen.
Analyysin perusteella saatiin runsaasti tietoa reaalioiden kääntämisestä historiaa käsittelevässä tekstissä. Kääntäjä Annemarie von Harlem oli käyttänyt erilaisia ratkaisuja hyvin monipuolisesti ja kontekstin huomioon ottaen. Teos välittää saksalaiselle lukijalle suomalaista kulttuuria ja historiaa ymmärrettävästi mutta säilyttää myös kulttuurin erityispiirteitä ja paikallisväriä.
Kääntäjä voi vaikuttaa käännöksen synnyttämiin mielikuviin vieraasta kulttuurista käyttämällä vieraita piirteitä säilyttäviä käännösmenetelmiä. Näitä ovat muun muassa selittävät käännösratkaisut ja suorien lainojen käyttö. Esimerkiksi aukkoratkaisuja suositellaan sen sijaan välttämään, koska ne eliminoivat kulttuuripiirteet. Erilaisten käännösratkaisujen käyttö riippuu kuitenkin kontekstista. Kokonaisuus syntyy reaalian käännösratkaisun ja kontekstin yhteisvaikutelmasta. Ne täydentävät toinen toisiaan. Jotta käännöksestä syntyvä vaikutelma olisi optimaalinen, kääntäjän täytyy tehdä ratkaisunsa tietoisesti ja perustellusti.
Avainsanat: Reaalia, kulttuurispesifisyys, kääntäminen, historia, vieraus
Tutkielmassa on käytetty deskriptiivistä tutkimusmenetelmää, joka soveltuu hyvin valmiin käännöksen tarkastelemiseen. Tutkimus toteutettiin vertailemalla alkuperäisteosta ja käännöstä ja kuvailemalla reaalioiden vastineratkaisuja. Käännösratkaisut luokiteltiin analyysissa teoriaosuuden reaalioiden käännösmallien perusteella. Analysoinnissa ei otettu huomioon ainoastaan yksittäisten reaalioiden käännösratkaisuja vaan myös konteksti, jossa ne esiintyivät. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, koska tutkimusmateriaali on verrattain suppea laajamittaiseen yleistettävyyteen.
Analyysin perusteella saatiin runsaasti tietoa reaalioiden kääntämisestä historiaa käsittelevässä tekstissä. Kääntäjä Annemarie von Harlem oli käyttänyt erilaisia ratkaisuja hyvin monipuolisesti ja kontekstin huomioon ottaen. Teos välittää saksalaiselle lukijalle suomalaista kulttuuria ja historiaa ymmärrettävästi mutta säilyttää myös kulttuurin erityispiirteitä ja paikallisväriä.
Kääntäjä voi vaikuttaa käännöksen synnyttämiin mielikuviin vieraasta kulttuurista käyttämällä vieraita piirteitä säilyttäviä käännösmenetelmiä. Näitä ovat muun muassa selittävät käännösratkaisut ja suorien lainojen käyttö. Esimerkiksi aukkoratkaisuja suositellaan sen sijaan välttämään, koska ne eliminoivat kulttuuripiirteet. Erilaisten käännösratkaisujen käyttö riippuu kuitenkin kontekstista. Kokonaisuus syntyy reaalian käännösratkaisun ja kontekstin yhteisvaikutelmasta. Ne täydentävät toinen toisiaan. Jotta käännöksestä syntyvä vaikutelma olisi optimaalinen, kääntäjän täytyy tehdä ratkaisunsa tietoisesti ja perustellusti.
Avainsanat: Reaalia, kulttuurispesifisyys, kääntäminen, historia, vieraus