Zur Rolle der Abtönungspartikeln im Daf-Unterricht der gymnasialen Oberstufe.
TYRYLÄ, KATJA (2001)
TYRYLÄ, KATJA
2001
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10266
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10266
Sisällysluettelo
1. EINLEITUNG 2. DIE ROLLE DES MÜNDLICHEN IM DAF-UNTERRICHT 2.1 Historische Übersicht 2.1.1 Die direkte Methode/die Reform-Methode 2.1.2 Von der Nachkriegszeit zur kommunikativen Didaktik 2.1.3 Die Entwicklung der kommunikativen Didaktik 2.2 Die Position des Mündlichen in Finnland 2.3 Zur kommunikativen Kompetenz und zu den Fremdsprachenlehrplänen der gymnasialen Oberstufe 2.4 Die eigene Gesprächkultur - die fremde Gesprächskultur 3. DIE WORTART DER ABTÖNUNGSPARTIKELN 3.1 Partikeln, Abtönungspartikeln oder Modalpartikeln 3.2 Definitionen der Abtönungspartikeln 3.3 Zum Problem der Homonymie 4. ZUR ROLLE DER ABTÖNUNGSPARTIKELN IN DER GESPROCHENEN SPRACHE 4.1 Zur Bedeutungskonstitution in der Sprechsituation 4.2 Zu Funktionen der Abtönungspartikeln in Sprechsituationen 5. ABTÖNUNGSPARTIKELN UND DEUTSCHUNTERRICHT 5.1 Abtönungspartikeln als Lernproblem 5.2 Mögliche Lösungen des Problems 5.3 Abtönunspartikeln im Finnischen und im Deutschen 6. FALLSTUDIE: WO LIEGEN DIE GRÖSSTEN SCHWIERIGKEITEN BEIM ERLERNEN DER ABTÖNUNGSPARTIKELN IM DAF-UNTERRICHT 6.1 Ziel der Untersuchung 6.2 Zur Untersuchungsgruppe 6.3 Durchführung der Untersuchung 6.4 Ergebnisse der fallstudie 6.5 Didaktisierung der Abtönungspartikeln im DaF- Unterricht 7. SCHLUSSWORT 8. LITERATURVERZEICHNIS
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena oli sävytyspartikkelit, ja niiden käyttö ja opettaminen lukion saksan opetuksessa. Tutkielmani teoriaosassa
referoin suullisen kielitaidon kehitykseen vaikuttaneiden aikakausien metodeita ja tarkastelin saksan sävytyspartikkeleiden
lingvistisiä ominaisuuksia.Lisäksi tarkastelin sävytyspartikkeleiden merkitystä puhutulle kielelle ja niiden merkitystä puhetilanteissa. Lisäksi tutkin sävytyspartikkeleiden opettamisen ongelmia ja suomen ja saksan sävytyspartikkeleiden eroja
Tutkielmani empiirisessä osassa analysoin tekemäni pienimuotoisen tutkimuksen tuloksia, ja yritin löytää vastauken mm.
seuraaviin tutkielmani alkuosassa esittämiini kysymyksiin: Mitkä sävytyspartikkelit koetaan vaikeimmiksi, mitkä helpoimmiksi ja onko olemassa ns. "lempisävytyspartikkeleita", joita käytetään paljon, mutta joiden käytössä virheprosentin osuus
on korkea.
Tutkimukseni osoitti, että sävytyspartikkeleiden oppiminen on vaikeaa, ja vaatisi myös oppikirjantekijöiden tukea. Tärkeintä mielestäni oli, että pystyin osoittamaan, että sävytyspartikkeleita on täysin mahdollista opettaa tavallisen lukion
kurssin tuntimäärän puitteissa kurssin muun aineksen siitä kärsimättä. Jotta oppimistuloksista saataisiin pysyviä, työ vaatii
pitkäjännitteisyyttä niin opettajalta kuin oppijoiltakin.
referoin suullisen kielitaidon kehitykseen vaikuttaneiden aikakausien metodeita ja tarkastelin saksan sävytyspartikkeleiden
lingvistisiä ominaisuuksia.Lisäksi tarkastelin sävytyspartikkeleiden merkitystä puhutulle kielelle ja niiden merkitystä puhetilanteissa. Lisäksi tutkin sävytyspartikkeleiden opettamisen ongelmia ja suomen ja saksan sävytyspartikkeleiden eroja
Tutkielmani empiirisessä osassa analysoin tekemäni pienimuotoisen tutkimuksen tuloksia, ja yritin löytää vastauken mm.
seuraaviin tutkielmani alkuosassa esittämiini kysymyksiin: Mitkä sävytyspartikkelit koetaan vaikeimmiksi, mitkä helpoimmiksi ja onko olemassa ns. "lempisävytyspartikkeleita", joita käytetään paljon, mutta joiden käytössä virheprosentin osuus
on korkea.
Tutkimukseni osoitti, että sävytyspartikkeleiden oppiminen on vaikeaa, ja vaatisi myös oppikirjantekijöiden tukea. Tärkeintä mielestäni oli, että pystyin osoittamaan, että sävytyspartikkeleita on täysin mahdollista opettaa tavallisen lukion
kurssin tuntimäärän puitteissa kurssin muun aineksen siitä kärsimättä. Jotta oppimistuloksista saataisiin pysyviä, työ vaatii
pitkäjännitteisyyttä niin opettajalta kuin oppijoiltakin.