Opiskelijakirjastosta oppimiskeskukseksi : modernien oppilaitoskirjastojen laadun arviointimalli : tapaustutkimus: Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston uusien palveluiden suunnittelu
ROUVARI, ARI (2001)
2001
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10256
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10256
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 5 2. OPPIMISYMPÄRISTÖT 7 2.1. OPPIMISYMPÄRISTÖN MÄÄRITTELYÄ 9 2.2. OPPIMISKESKUS 10 2.3. HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTOLAITOKSEN OPPIMISKESKUSSUUNNITELMIA 11 2.4. TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOLAITOKSEN OPPIMISKESKUSSUUNNITELMIA 12 3. ESIMERKKEJÄ OPPIMISKESKUKSISTA 13 3.1. BATHIN YLIOPISTON KIRJASTO 14 3.2. SHEFFIELD HALLAMIN ADSETTS CENTRE 18 3.3. OPETUSKIRJASTO 21 3.3.1. OPETUSKIRJASTOJEN UUSI RAKENNE 22 3.3.2. OPETUSKIRJASTOJEN TAVOITTEET 23 3.3.3. THE TEACHING LIBRARY KALIFORNIAN YLIOPISTO, BERKELEY 25 3.4. KUOPIO YLIOPISTON OPPIMISKESKUS 27 3.5. TERKON OPPIMISKESKUS 29 3.6. TIEDEKIRJASTO TRITONIA 31 4. MONIKANAVAMALLI 32 4.1. MONIKANAVAINEN PALVELUMALLI 32 4.2. SÄHKÖISET KIRJASTOT 35 5. LAATUFILOSOFIA 37 5.1. LAATUTARKASTELUN SOVELTAMINEN 37 5.2. NELJÄ TARKASTELUNÄKÖKULMAA 38 5.3. LAADUN OHJAUSPERIAATTEET 38 5.4. LAATU JA LAATUJOHTAMINEN 39 5.5. PROSESSIJOHTAMINEN 42 6. ARVIOINTITUTKIMUS 45 6.1. ARVIOINNIN TEORIASTA 45 6.2. TIEDE, ARVOT JA ARVIOINTITUTKIMUS 46 6.3. ARVIOINTITUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN 48 6.4. NÄKÖKULMIA ARVIOINTITUTKIMUKSEEN 49 6.5. ARVIOINTITUTKIMUKSEN KEHITTYMINEN 51 6.6. ARVIOINTITUTKIMUKSEN METODIKIRJALLISUUTTA 51 7. OPPIMISKESKUKSEN PALVELUIDEN ITSEARVIOINTI 55 7.1. OPPIMISKESKUSTEN ARVIOINTIMALLI 55 A) Strateginen ulottuvuus 56 B) Fyysinen ulottuvuus 58 C) Tekninen ulottuvuus 58 D) Didaktinen ulottuvuus 59 E) Sosiaalinen ulottuvuus ja palvelujen saavutettavuus 60 7.1.1. TEKNOLOGINEN JA DIDAKTINEN INNOVATIIVISUUS 61 7.2. KOMMENTTEJA ARVIOINTIMALLISTA 65 8. HELSINGIN YLIOPISTON OPISKELIJAKIRJASTO 66 8.1. OPISKELIJAKIRJASTON PALVELUMALLI 67 8.1.1. LÄHIPALVELUT 67 8.1.2. VERKKOPALVELUT 68 8.1.3. PUHELINPALVELUT 69 9. KESKUSTAKAMPUKSEN OPPIMISKESKUSSUUNNITELMA 71 9.1. OPPIMISKESKUKSEN PALVELUT 72 9.2. TAUSTAKARTOITUS 73 9.2.1. ARVIO LIIKENNEVIRROISTA 74 9.3. OPPIMISKESKUKSEN PALVELUT JA TILAT VUONNA 2003 77 9.4. OPETTAJIEN PEDAGOGINEN KOULUTUS JA TUKIPALVELUT 80 9.5. HENKILÖKUNNAN TYÖTILAT, TAUKOTILAT JA MUUT TILAT 81 9.6. OPPIMISKESKUKSEN KUSTANNUKSET 82 9.6.1. KUSTANNUSTEN KOHDENTAMISPERIAATTEET 83 9.7. KESKITTÄMISEN ETUJEN ARVIOINTIA 85 10. OPPIMISKESKUKSEN KIRJASTOPALVELUT 86 10.1. KÄYTTÖOIKEUKSIEN JA AINEISTOJEN HANKINTA JA HALLINNOINTI 87 10.2. DIGITAALISEN OPINTOAINEISTON JULKAISU- JA JAKELUKANAVAT -HANKE 88 10.3. ELEKTRONISET LUKUSALIT JA OPPIMATERIAALIPANKKI 89 10.4. ELEKTRONISTEN OPISKELIJAPALVELUIDEN INTEGROINTI 89 10.5. AKATEEMISET VERKKOTAIDOT -HANKE 90 11. OPPIMISKESKUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI 91 11.1. STRATEGINEN ULOTTUVUUS 92 Miten oppimiskeskus toteuttaa virtuaaliyliopistovisiota ja yliopiston strategioita? 92 Verkostoituminen ja yhteistyö 94 Organisaatio ja asiakassuuntautuneisuus 94 Tietojärjestelmät 95 11.2. FYYSINEN ULOTTUVUUS 96 Tilat ja välineet, tilojen soveltuvuus ja niiden muuntelumahdollisuus 96 11.3. TEKNINEN ULOTTUVUUS 99 Koneiden ja laitteiden määrä ja laatu 99 11.4. DIDAKTINEN ULOTTUVUUS 100 Pedagogisten innovaatioiden hyödyntäminen 100 Tiedonhankinnan -käsittelyn ja kriittisen arvioinnin taidot modernissa mediaympäristössä. 102 Koulutus ja neuvonta 102 11.5. SOSIAALINEN ULOTTUVUUS JA PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS 104 Palvelujen saavutettavuus 104 Henkilökunta 106 Käyttö ja oheispalvelut 107 12. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 107 13. KIRJALLISUUS 110 13.1. OPPIMISKESKUKSIA JA MUITA LINKKEJÄ 116 13.2. SEMINAARIT 116 ARVIOINTILOMAKE LIITE 1
Tiivistelmä
Virtuaaliyliopistohankeen myötä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa lisääntyy. Myös konstruktiivisten ja ongelmalähtöisten oppimismallien käytön lisääminen johtaa opiskelun tukipalveluiden kuten kirjastopalveluiden uudistamiseen. Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto vastaa näihin haasteisiin modernisoimalla kirjasto- ja tietopalveluita. Kirjastosta tulee anglosaksien mallin mukainen monipuolinen opiskelijoiden palvelutalo, oppimiskeskus. Tutkielmassa arvioidaan opiskelijakirjaston oppimiskeskussuunnitelmaa sekä esitellään useita koti- ja ulkomaisia oppimiskeskuksia.
Oppimiskeskus on oppimisympäristön fyysinen toteutus. Oppimiskeskuksessa on opiskelutilat, laitteet ja tiedonhallintapalvelut sekä opetus- ja neuvontapalvelut. Se on myös opiskelijoiden kohtaamispaikka. Oppimiskeskusten tärkeimmäksi tavoitteeksi on tullut eri organisaatioiden tarjoamien palveluiden integroiminen asiakaslähtöisesti.
Tarkastelun metodologisena apuvälineenä on oppimiskeskusten arviointimalli. Arviointikriteerit jakautuvat viiteen pääryhmään: a) strateginen ulottuvuus, b) fyysinen ulottuvuus, c) tekninen ulottuvuus, d) didaktinen ulottuvuus ja e) sosiaalinen ulottuvuus. Ryhmät jakautuvat edelleen teemoiksi ja 58 yksittäiseksi arviointikohdaksi. Arviointimalli perustuu laatuteorioihin. Laatuajattelu on palvelujen ja organisaation strateginen kehittämis- ja ohjausmenetelmä. Arviointitutkimus on laadun tuottamisen väline ja se perustuu systemaattiseen kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tiedon keruuseen. Sillä tuetaan päätöksentekoa ja kehitetään organisaatiota ja palveluprosesseja.
Laatutyö ja arviointi käynnistävät keskustelun kirjaston kehittämistarpeista. Niiden avulla voidaan johdonmukaisesti tarkastella suunnittelun ja toiminnan eri osa-alueita useista näkökulmista. Arviointi ohjaa ympäristön luotaukseen, joten yhteisö havaitsee toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa. Luotaus edesauttaa yliopisto-opetuksen, kirjastoalan ja tietotekniikan kehityksen seuraamista, mikä helpottaa tarkoituksenmukaisten palvelujen kehittämistä ja sopivien teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa.
Henkilöstö ja sen koulutus ovat tärkeimmät kirjaston menestystekijät. Kirjastotyö on murrostilassa: substanssiosaaminen ei enää riitä. Kirjastoammatillisiin taitoihin on luettava it-osaaminen, ohjelmointitaidot, tietokantojen ja niiden käyttöliittymien tekotaidot sekä hakualgoritmien ymmärtäminen. Lisäksi tarvitaan moderneille läpinäkyville organisaatioille tunnusomaisia piirteitä, joita ovat monikanavaiset palvelut, verkostoituminen, yhteistyö, avoin viestintäpolitiikka ja henkilökunnan autonomisuuden lisääminen.
Valtakunnallisen virtuaaliyliopiston tulo muuttaa opiskelijakirjaston palvelukuvaa. Tieto ja viestintäteknologian käytön lisääntyminen opetuksessa voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia yliopisto-opetuksessa ja
-opiskelussa. Nämä muutokset näkyvät myös tulevaisuuden opetuskirjastoissa.
Oppimiskeskus on oppimisympäristön fyysinen toteutus. Oppimiskeskuksessa on opiskelutilat, laitteet ja tiedonhallintapalvelut sekä opetus- ja neuvontapalvelut. Se on myös opiskelijoiden kohtaamispaikka. Oppimiskeskusten tärkeimmäksi tavoitteeksi on tullut eri organisaatioiden tarjoamien palveluiden integroiminen asiakaslähtöisesti.
Tarkastelun metodologisena apuvälineenä on oppimiskeskusten arviointimalli. Arviointikriteerit jakautuvat viiteen pääryhmään: a) strateginen ulottuvuus, b) fyysinen ulottuvuus, c) tekninen ulottuvuus, d) didaktinen ulottuvuus ja e) sosiaalinen ulottuvuus. Ryhmät jakautuvat edelleen teemoiksi ja 58 yksittäiseksi arviointikohdaksi. Arviointimalli perustuu laatuteorioihin. Laatuajattelu on palvelujen ja organisaation strateginen kehittämis- ja ohjausmenetelmä. Arviointitutkimus on laadun tuottamisen väline ja se perustuu systemaattiseen kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tiedon keruuseen. Sillä tuetaan päätöksentekoa ja kehitetään organisaatiota ja palveluprosesseja.
Laatutyö ja arviointi käynnistävät keskustelun kirjaston kehittämistarpeista. Niiden avulla voidaan johdonmukaisesti tarkastella suunnittelun ja toiminnan eri osa-alueita useista näkökulmista. Arviointi ohjaa ympäristön luotaukseen, joten yhteisö havaitsee toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa. Luotaus edesauttaa yliopisto-opetuksen, kirjastoalan ja tietotekniikan kehityksen seuraamista, mikä helpottaa tarkoituksenmukaisten palvelujen kehittämistä ja sopivien teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa.
Henkilöstö ja sen koulutus ovat tärkeimmät kirjaston menestystekijät. Kirjastotyö on murrostilassa: substanssiosaaminen ei enää riitä. Kirjastoammatillisiin taitoihin on luettava it-osaaminen, ohjelmointitaidot, tietokantojen ja niiden käyttöliittymien tekotaidot sekä hakualgoritmien ymmärtäminen. Lisäksi tarvitaan moderneille läpinäkyville organisaatioille tunnusomaisia piirteitä, joita ovat monikanavaiset palvelut, verkostoituminen, yhteistyö, avoin viestintäpolitiikka ja henkilökunnan autonomisuuden lisääminen.
Valtakunnallisen virtuaaliyliopiston tulo muuttaa opiskelijakirjaston palvelukuvaa. Tieto ja viestintäteknologian käytön lisääntyminen opetuksessa voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia yliopisto-opetuksessa ja
-opiskelussa. Nämä muutokset näkyvät myös tulevaisuuden opetuskirjastoissa.