Laboratoriohoitajasta bionalyytikoksi. Mahdollistaako kouluttautuminen tehtävien muuttumisen kliinisessä laboratoriotyössä.
RAILIO, ANNIKKI (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAILIO, ANNIKKI
2001
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001-12-11Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 TYÖN MUUTTUMINEN JA AMMATILLINEN OSAAMINEN TULEVAISUUDESSA 4 2.1 Työn määrittelyä 4 2.2 Terveydenhuollon koulutukselle asetettavia muutosvaateita 5 2.3 Kliinisen laboratoriotyön muuttuminen 9 2.4 Ammatillinen osaaminen ja ammattitaito 11 2.5 Asiantuntijuus 13 3 BIOANALYYTIKON KOULUTUS 19 3.1 Bioanalyytikkokoulutus ammattikorkeakoulussa 20 3.2 Koulutuksen tavoitteet ja sisältö 22 3.3 Laboratoriohoitajakoulutuksen täydentäminen bioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnoksi 24 4 BIOANALYYTIKON TYÖ TUTKIMUKSEN KOHTEENA 27 4.1 Bioanalyytikon työ ja sen muuttuminen 27 4.2 Aikaisemmat tutkimukset 31 4.3 Tutkimustehtävän täsmentäminen 35 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 39 5.1 Tutkimuksen metodologinen tausta 39 5.2 Esitutkimus 41 5.3 Kohderyhmä 42 5.4 Aineiston keruu 42 5.5 Aineiston analyysi 44 5.6 Tutkimuksen etiikasta 46 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET 48 6.1 Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tausta 48 6.2 Bioanalyytikon työn muuttuminen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen 49 6.3 Bioanalyytikon asiantuntijuus ja siinä tapahtuneet muutokset 52 6.4 Bioanalyytikon aseman ja vastuun muuttuminen koulutuksen seurauksena 56 6.5 Työn ja ammattitaidon kehittäminen 59 6.6 Kehittämishaasteita tulevaisuutta varten 61 6.6.1 Palautetta tutkinnon täydentämisestä 62 6.6.2 Itsensä kehittäminen ja jatko-opintojen tarve 63 6.7 Yhteenveto tutkimustuloksista 68 7 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 69 8 POHDINTA 74 LÄHTEET LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään, miten laboratoriohoitajan työ on muuttunut sen jälkeen, kun laboratoriohoitaja on täydentänyt suorittamansa laboratoriohoitajan tai erikois- laboratoriohoitajan tutkinnon bioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnoksi. Työn muuttumisen ohella selvitetään asiantuntijuudessa, asemassa, vastuussa ja työn itsenäisyydessä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi haetaan kehittämisideoita ja jatkokoulutustarpeita koulutuksen edelleen kehittämiseksi.
Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kahden ensimmäisen Helsingin väliaikaisen ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulutus- ryhmän 18 opiskelijaa/bioanalyytikkoa, jotka olivat suorittaneet bioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena ja joille oli kertynyt työkokemusta noin 1 - 2,5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Aineisto analysoitiin Syrjäläisen kuvaaman sisällönanalyysin avulla.
Bioanalyytikot pitivät keskeisimpinä muutoksina suunnittelu- ja kehittämistehtävien, kuten laatutyön ja tietotekniikan tehtävien, lisääntymistä. Asiantuntijuutta kuvataan teoriaosaamisen, tietämisen ja kokemuksen avulla. Asiantuntijuus oli lisääntynyt henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvien valmiuksien mm. itseluottamuksen, rohkeuden ja kriittisyyden kehittymisen johdosta. Koulutus oli lisännyt tiedonhankintavalmiuksia ja tietotekniikan osaamista. Tiedon koettiin syventyneen ja laajentuneen koulutuksen aikana. Myös vuorovaikutus- ja ohjaustaitojen koettiin lisääntyneen. Vastuuta otettiin helpommin ja hakeuduttiin rohkeammin uusiin tehtäviin. Edelleen toivottiin muutoksia asemaan sekä parempia mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen ja asiantuntijana toimimiseen.
Ammattikorkeakoulutukseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Lähinnä muutoksia toivottiin ammattiaineiden sisältöön ja harjoittelun toteuttamiseen sekä tutorointiin. Tulevaisuudessa haluttiin kehittyä edelleen geeni- ja tietotekniikan osaajina sekä kehittää omaa kielitaitoa. Omaa työtä kehitettiin ammattikirjallisuutta lukemalla ja osallistumalla alan koulutustilaisuuksiin. Hallinnollisten opintojen järjestämistä pidettiin tarpeellisena. Myös osallistumista jatko-opintoihin suunniteltiin.
Asiasanat: laboratoriotyö, työn muuttuminen, asiantuntijuus, bioanalyytikko, ammattikorkeakoulukoulutus
Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kahden ensimmäisen Helsingin väliaikaisen ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulutus- ryhmän 18 opiskelijaa/bioanalyytikkoa, jotka olivat suorittaneet bioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena ja joille oli kertynyt työkokemusta noin 1 - 2,5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Aineisto analysoitiin Syrjäläisen kuvaaman sisällönanalyysin avulla.
Bioanalyytikot pitivät keskeisimpinä muutoksina suunnittelu- ja kehittämistehtävien, kuten laatutyön ja tietotekniikan tehtävien, lisääntymistä. Asiantuntijuutta kuvataan teoriaosaamisen, tietämisen ja kokemuksen avulla. Asiantuntijuus oli lisääntynyt henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvien valmiuksien mm. itseluottamuksen, rohkeuden ja kriittisyyden kehittymisen johdosta. Koulutus oli lisännyt tiedonhankintavalmiuksia ja tietotekniikan osaamista. Tiedon koettiin syventyneen ja laajentuneen koulutuksen aikana. Myös vuorovaikutus- ja ohjaustaitojen koettiin lisääntyneen. Vastuuta otettiin helpommin ja hakeuduttiin rohkeammin uusiin tehtäviin. Edelleen toivottiin muutoksia asemaan sekä parempia mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen ja asiantuntijana toimimiseen.
Ammattikorkeakoulutukseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Lähinnä muutoksia toivottiin ammattiaineiden sisältöön ja harjoittelun toteuttamiseen sekä tutorointiin. Tulevaisuudessa haluttiin kehittyä edelleen geeni- ja tietotekniikan osaajina sekä kehittää omaa kielitaitoa. Omaa työtä kehitettiin ammattikirjallisuutta lukemalla ja osallistumalla alan koulutustilaisuuksiin. Hallinnollisten opintojen järjestämistä pidettiin tarpeellisena. Myös osallistumista jatko-opintoihin suunniteltiin.
Asiasanat: laboratoriotyö, työn muuttuminen, asiantuntijuus, bioanalyytikko, ammattikorkeakoulukoulutus