Postin ja sen asiakkaan välisen oikeussuhteen sekä Postin vahingonkorvausvelvollisuuden kehityksestä 1636-2001.
MARTIKAINEN, ILKKA (2001)
MARTIKAINEN, ILKKA
2001
Julkisoikeus - Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10173
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10173
Sisällysluettelo
SISÄLLYS I LÄHTEITÄ III LYHENTEITÄ XVI 1. JOHDANTO 1 1.1 Aihepiirin taustasta ja lähtökohdista 1 1.2 Tutkimuksen tavoitteista ja metodeista 3 1.3 Tutkimusaineistosta ja sen käsittelystä 6 2. RUOTSIN VALLAN AIKA 1636 1809 8 2.1 Postitoiminnan alku Suomessa 8 2.1.1 Postitoiminnan alku 8 2.1.2 Postin hallinto ja organisaatio 10 2.1.3 Postitoiminnan kehittyminen 12 2.2 Postitoiminnan sääntely Ruotsin vallan aikana 13 2.2.1 Postia koskeva lainsäädäntö 13 2.2.2 Postin vastuu sen kuljettamista lähetyksistä 15 2.2.3 Postitoiminnan tarkastus ja valvonta 17 2.3 Postin ja kansalaisen välinen oikeussuhde 19 2.3.1 Hallinnon alamaisuuden aika 19 2.3.2 Kansalaisten oikeusturva postiasioissa 22 3. AUTONOMIAN AIKA 1809 1918 26 3.1 Postin toiminnan kehitys autonomian ajalla 26 3.1.1 Postin toiminnan muutokset 26 3.1.2 Postin hallinto ja organisaatio 28 3.1.3 Postitoiminnan kehittyminen 30 3.2 Postitoiminnan sääntely autonomian aikana 31 3.2.1 Postia koskeva lainsäädäntö ja ohjesäännöt 31 3.2.2 Postilaitoksen vahingonkorvausvastuu 33 3.2.3 Postitoiminnan tarkastus ja valvonta 36 3.3 Postin ja kansalaisen välinen oikeussuhde 37 3.3.1 Virkamiesvallan aika 37 3.3.2 Oikeussuhde ja sen kehittyminen 39 3.3.3 Yksinoikeus postinkuljetukseen 41 3.3.4 Kansalaisen oikeusturva postiasioissa 43 4. VIRASTOAIKA 1918 - 1989 46 4.1 Postin toiminta itsenäisyyden aikana 46 4.1.1 Postin toiminnan muutokset 46 4.1.2 Postin hallinto ja organisaatio 48 4.2 Postitoiminnan sääntely 50 4.2.1 Postia koskeva lainsäädäntö ja ohjesäännöt 50 4.2.2 Postin vahingonkorvausvastuu ennen 52 VahL:n säätämistä 4.2.3 Postin vahingonkorvausvastuu VahL:n 55 säätämisen jälkeen 4.3 Oikeussuhteen kehitys virastoaikana 58 4.3.1 Postin ja asiakkaan välinen oikeussuhde 58 4.3.2 Postin ja sen asiakkaiden postilaatikkoriidat 61 4.3.3 Asiakkaiden oikeusturva postiasioissa 64 5. POSTI LIIKELAITOKSENA 1990 1993 68 5.1 Virastosta liikelaitokseksi 68 5.1.1 Perusteet ja muutos liikelaitokseksi 68 5.1.2 Liikelaitoksen hallinto ja organisaatio 71 5.2 Postitoiminnan sääntely 73 5.2.1 Postia koskeva lainsäädäntö 73 ja toimitusehdot 5.2.2 Vahingonkorvausvastuu liikelaitosaikana 75 5.3 Postin ja sen asiakkaan välinen oikeussuhde 79 5.3.1 Oikeussuhteen ongelmia 79 5.3.2 Toinen postilaatikkoriita-aika 83 6. POSTI OSAKEYHTIÖNÄ 1994 89 6.1 Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi 89 6.1.1 Perusteet ja muutos osakeyhtiöksi 89 6.1.2 Hallinto ja organisaatio osakeyhtiössä 92 6.2 Postitoiminnan sääntely osakeyhtiöaikana 94 6.2.1 Postitoimintalaki ja toimitusehdot 94 6.2.2 Postidirektiivi ja Postipalvelulaki 98 6.3 Postin ja sen asiakkaan välinen oikeussuhde 101 6.3.1 Oikeussuhteen muutos osakeyhtiöaikana 101 6.3.2 Vahingonkorvaus osakeyhtiöaikana 105 6.3.3 Laatikkoonkannon nykytila 111 7. ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 115 7.1 Postitoiminnan kehitys 115 7.2 Postitoiminnan sääntely ja Postin vahingonkorvausvastuu 119 7.3 Postin ja sen asiakkaan välinen oikeussuhde 122
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään Postin ja sen asiakkaan oikeussuhteen kehitystä Postin toiminnan alkutaipaleelta nykyaikaan. Oikeussuhde käsitetään sen laajimmassa merkityksessä (sensu largissimo). Oikeussuhteen kehitykseen oleellisesti liittyvänä seikkana otetaan esille myös Postin vastuu sen kuljetettavaksi annetuista postilähetyksistä. Aihepiiriä laajennetaan hieman tutkimalla postitoiminnan ja kirjeenkannon kehitystä, Postin yksinoikeutta lä-hetysten kuljetukseen (postimonopoli) sekä edellisiin liittyvää Postin asiakkaan oikeusturvaa. Myös Postin yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja sen toiminnan radikaali muutos viime vuosikymmeninä - virastosta yhtiöksi - otetaan esille tutkimuksessa.
Eräänä keskeisenä tutkimustehtävänä on ollut Postin asiakkaiden, lähetyksen lähettäjän ja postin vastaanottajan oikeusturva. Edelliseen liittyvänä analysoidaan tarkemmin viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneita ns. postilaatikkoriitoja, joissa Posti on pyrkinyt heikentämään postinjakelun palveluja etenkin pientaloalueilla. Postilaatikkoriidat ovat tutkimuksen kannalta erittäin mielenkiintoisia ja monitahoisia, sillä niihin liittyvänä voidaan paikallistaa monia lainsäädännön puutteita, ammattitaidottomuutta ja epämääräisyyttä, jopa lain rikkomista. Postinsaajan katsottiin tässä yhteydessä olevan vain kustannusten aiheuttaja, ei Postin asiakas. Pidemmälle aikajaksolle suuntautuvassa analyysissä postinsaajat ovat hävinneet postilaatikkosodan lopullisesti, tosin vasta pitkän viivytystaistelun jälkeen.
Tutkielma on jaettu viiteen historialliseen pääjaksoon: ruotsinvallan aika, autonomian aika, virastoaika, liikelaitosaika ja viimeisenä osakeyhtiöaika. Rakennevalinta perustuu siihen ajatukseen, että Postin toimintaan vaikuttavat säädökset ja oikeussuhteen sisältö ovat omalta osaltaan aikasidonnaisia ja niihin vaikuttavat aikakauden kulttuuri, tavat sekä hallintokäytäntö. Kaikissa jaksoissa käsitellään tarkemmin Postin toimintaympäristön muutosta, Postin hallintoa ja organisaatiota, Postin toiminnan säätelyä, Postin ja sen asiakkaan välistä oikeussuhdetta, Postin vahingonkorvausvastuuta sekä kolmessa viimeisessä jaksossa postilaatikkoriitoja esimerkkeinä Postin ja sen asiakkaan välisistä oikeusriidoista.
Tutkimuksen kokonaisuutta koordinoiva metodi on oikeushistoriallinen. Aikakausittain aihepiirin käsittelytapa on oikeusdogmaattinen. Tutkittaessa tarkasteltavan aikakauden hallintokäytäntöä ja oikeusturvan toteutumista käsittelytapa on pääosin analyyttinen ja osaksi myös deskriptiivinen. Eräänä tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ollut selvittää, miten postilaatikkoasiat olisi pitänyt hoitaa - juridisesti sekä myös ottamalla huomioon hyvän asiakaspalvelun periaatteen. Postilaatikkokiistojen ratkaisuista on hyvin vähän prejudikaattiratkaisuja ja tästä johtuen tehtyjen ratkaisujen periaatteellisen, oikean ratkaisumallin löytäminen on ollut kirjoittajasta mielestä tarpeellista.
Postitoiminnan nykyisten muutosten on katsottu heikentäneen Postin asiakkaan oikeusturvaa. Tutkimuksen mukaan näin on vain osittain, sillä toisaalta esim. Postin toimintaa säätelevän lainsäädännön ja Postin toimitusehtojen määräysten tarkentunut sisältö antaa asiakkaalle entistä paremman tiedon, mihin Posti sitoutuu antamassaan palvelulupauksessa. Postilähetysten toimitusvarmuus on myös kehittynyt siitä, mitä se oli vuosisata tai vuosikymmen sitten. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että Postin asiakkaan oikeusturva on jopa monessa suhteessa parantunut. Kovin merkittäviä oikeusturvan puutteita ei tällä hetkellä lainsäädännössä tai Postin toiminnassa ole muutoinkaan havaittavissa.
Eräänä keskeisenä tutkimustehtävänä on ollut Postin asiakkaiden, lähetyksen lähettäjän ja postin vastaanottajan oikeusturva. Edelliseen liittyvänä analysoidaan tarkemmin viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneita ns. postilaatikkoriitoja, joissa Posti on pyrkinyt heikentämään postinjakelun palveluja etenkin pientaloalueilla. Postilaatikkoriidat ovat tutkimuksen kannalta erittäin mielenkiintoisia ja monitahoisia, sillä niihin liittyvänä voidaan paikallistaa monia lainsäädännön puutteita, ammattitaidottomuutta ja epämääräisyyttä, jopa lain rikkomista. Postinsaajan katsottiin tässä yhteydessä olevan vain kustannusten aiheuttaja, ei Postin asiakas. Pidemmälle aikajaksolle suuntautuvassa analyysissä postinsaajat ovat hävinneet postilaatikkosodan lopullisesti, tosin vasta pitkän viivytystaistelun jälkeen.
Tutkielma on jaettu viiteen historialliseen pääjaksoon: ruotsinvallan aika, autonomian aika, virastoaika, liikelaitosaika ja viimeisenä osakeyhtiöaika. Rakennevalinta perustuu siihen ajatukseen, että Postin toimintaan vaikuttavat säädökset ja oikeussuhteen sisältö ovat omalta osaltaan aikasidonnaisia ja niihin vaikuttavat aikakauden kulttuuri, tavat sekä hallintokäytäntö. Kaikissa jaksoissa käsitellään tarkemmin Postin toimintaympäristön muutosta, Postin hallintoa ja organisaatiota, Postin toiminnan säätelyä, Postin ja sen asiakkaan välistä oikeussuhdetta, Postin vahingonkorvausvastuuta sekä kolmessa viimeisessä jaksossa postilaatikkoriitoja esimerkkeinä Postin ja sen asiakkaan välisistä oikeusriidoista.
Tutkimuksen kokonaisuutta koordinoiva metodi on oikeushistoriallinen. Aikakausittain aihepiirin käsittelytapa on oikeusdogmaattinen. Tutkittaessa tarkasteltavan aikakauden hallintokäytäntöä ja oikeusturvan toteutumista käsittelytapa on pääosin analyyttinen ja osaksi myös deskriptiivinen. Eräänä tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on ollut selvittää, miten postilaatikkoasiat olisi pitänyt hoitaa - juridisesti sekä myös ottamalla huomioon hyvän asiakaspalvelun periaatteen. Postilaatikkokiistojen ratkaisuista on hyvin vähän prejudikaattiratkaisuja ja tästä johtuen tehtyjen ratkaisujen periaatteellisen, oikean ratkaisumallin löytäminen on ollut kirjoittajasta mielestä tarpeellista.
Postitoiminnan nykyisten muutosten on katsottu heikentäneen Postin asiakkaan oikeusturvaa. Tutkimuksen mukaan näin on vain osittain, sillä toisaalta esim. Postin toimintaa säätelevän lainsäädännön ja Postin toimitusehtojen määräysten tarkentunut sisältö antaa asiakkaalle entistä paremman tiedon, mihin Posti sitoutuu antamassaan palvelulupauksessa. Postilähetysten toimitusvarmuus on myös kehittynyt siitä, mitä se oli vuosisata tai vuosikymmen sitten. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että Postin asiakkaan oikeusturva on jopa monessa suhteessa parantunut. Kovin merkittäviä oikeusturvan puutteita ei tällä hetkellä lainsäädännössä tai Postin toiminnassa ole muutoinkaan havaittavissa.