Das Volk steht auf, der Sturnm brich los! Kansallissosialistisen ideologian myytit Adolf Hitlerin puheissa ja kirjoituksissa ennen NSDAP:n valtaannousua 1928-1930
HONKO, NIINA (2001)
2001
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10165
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10165
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1. Myytin monet kasvot ja tämän tutkimuksen myytti 6 1.2. Tutkimuskirjallisuus ja lähteet 9 2. KOHTI KOLMATTA VALTAKUNTAA 14 3. HITLERIN KANSALLISSOSIALISTINEN IDEOLOGIA 17 3.1. Nationalismi kansallissosialismin ytimenä 20 3.1.1. Völkischness -liikkeet kansallissosialismin aatteellisina isinä 21 3.1.2. Kansallissosialismi, nationalistinen rasismi 23 3.2. Hitlerin maailmankatsomus, Weltanschauung 24 3.2.1. Kansallissosialismi, "oikea uskonto"? 25 3.2.2. Vahva johtaja vastauksena demokratian ongelmiin 28 4. HITLERIN MYYTIT 30 4.1. Ein Volk, arjalainen sankarirotu 30 4.1.1. Alkuperäinen arjalaisuus 31 4.1.2. Arjalainen valittu kansa 34 4.1.3. Saksan kansan viholliset, juutalainen rotu ja bolsevismi 37 4.2. Ein Reich, Ein Vaterland, Saksan suuri menneisyys, surkea nykyisyys ja loistava tulevaisuus 41 4.2.1. Menneisyyden kulta-aika, Toinen valtakunta 41 4.2.2. Nykyiset viimeiset ajat, Weimarin tasavalta 45 4.2.3. Tulevaisuuden Kolmas valtakunta 47 4.3. Ein Führer, Saksan pelastus 50 4.3.1. Eliitin hallinnon väistämättömyys ja demokraattisen hallinnon luonnonvastaisuus 51 4.3.2. Taistelu keinona kansan lunastukseen ja Saksan kansan elintilan tarve 53 4.3.3. Hitler sankarina ja kansallissosialismi ja Hitler Saksan pelastajina 55 5. MIKSI JUURI NÄMÄ MYYTIT? 59 5.1. Myyttien kokonaisuus kansan yhdistäjänä 59 5.1.1. Hitlerin myytit luokiteltuna 60 5.1.2. Kansan herättäminen kansallissosialismin myyttienkin tavoitteena 64 5.2. Tarkoitus pyhittää keinot 65 5.2.1. Hitlerin propaganda 66 5.2.2. Vuoden 1930 parlamenttivaalien myytit 67 6. TIIVISTELMÄ 70 LÄHDELUETTELO 74 LIITTEET Liite 1 Kronologia NSDAP:n perustamisesta Hitlerin nimitykseen Saksan valtakunnankansleriksi 1919-1933 Liite 2 Saksan Kansallissosialistisen Työväenpuolueen (NSDAP:n) jäsenmäärä vuosina 1920-1932 ja kannatus vaaleissa vuosina 1928-1933 Liite 3 Myyttiluokat, niiden määritelmät ja Hitlerin kansallissosialismin myytit
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Hitlerin kansallissosialistisen ideologian myyttejä ennen NSDAP:n valtaannousua vuosina 1928-30. Tutkimuksessa kartoitetaan niitä myyttejä, joilla NSDAP ja Adolf Hitler vetosivat Saksan kansaan. Tässä tutkimuksessa myytti nähdään tositarinana, johon yhteisössä uskotaan, ja tutkimuksessa etsitään sellaisia myyttejä, joita löytyy useimmista ja ainakin länsimaisista kulttuureista.
Tutkimuksessa pyritään ensin selvittämään, millainen Hitlerin kansallissosialistinen ideologia oli. Tutkimuksen yhtenä premissinä on, että Hitlerillä oli hyvin merkittävä rooli kansallissosialismin muotoilijana. Toiseksi kartoitetaan, mihin myytteihin Hitler vetosi puheissaan ja kirjoituksissaan puolueelle ja äänestäjille. Kolmanneksi tutkimuksessa pohditaan, miksi Hitler viittasi juuri tiettyihin myytteihin ja tätä kysymystä selvitetään mm. luokittelemalla Hitlerin myyttejä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään analysoimaan erosivatko Hitlerin aikaisemman myytit parlamenttivaalikampanjan myyteistä.
Tutkimuksen aineistona ovat Hitlerin Taisteluni-teos, joka on Hitlerin yhtenäisin esitys ideologiastaan sekä Hitlerin puheet ja kirjoitukset kahden parlamenttivaalin väliseltä ajalta vuosilta 1928-30. Puheista ja muista kirjoituksista on käytetty vain niitä, jotka ovat dokumentin muodossa ja jotka ovat olleet julkisia tai julkaistuja.
Hitlerin ideologiaa on analysoitu tutkimuskirjallisuuden ja Hitlerin tekstien pohjalta. Kansallissosialismiin liitettyjä myyttejä on tutkittu analysoimalla Hitlerin tekstejä ja etsimällä niistä viittauksia erilaisiin myytteihin. Myyttien kartoittamisen apuna on käytetty mm. George Schöpflinin taksonomiaa kansallisuuteen liittyvistä myyteistä sekä David Adams Leemingin määritelmiä kosmisista ja sankarimyyteistä. Myös muita myyttiteorioita on käytetty analyysin tukena.
Hitlerin kansallissosialismille on edelleen olemassa useita määritelmiä, mikä johtuu esimerkiksi siitä, ettei aate ole kovinkaan johdonmukainen tai sisäisesti koherentti. Kansallissosialismin oppeihin kuuluivat mm. rotuopit ja demokratian vastaisuus, mutta liike oli itseasiassa hyvin popularistinen: kansallissosialismilla oli periaatteessa jokaisella jotakin tarjottavaa. Tässä tutkimuksessa kansallissosialismin ytimenä nähdään nationalismi, johon Hitler vetosi usealla eri tavalla. Kansallissosialismin rasismi palveli myös nationalismia. Hitlerin maailmankatsomus oli tarkoitettu koko Saksan kansan oikeaksi opiksi, jonka kautta Saksa voisi Hitlerin mukaan pelastua ja joka ratkaisi Saksan ongelmat.
Hitlerin kansallissosialismin myyttejä oli ensinnäkin ajatus arjalaisen rodun alkuperäisyydestä ja ylivoimaisuudesta. Arjalainen eli saksalainen rotu oli Hitlerin mukaan luonnonlakien mukaisesti muiden kansojen yläpuolella, koska sillä oli ainutlaatuisia ja alkuperäisiä hyveitä, se oli valittu kansa ja sillä oli suuri tehtävä historiassa. Arjalaisten perivihollinen olivat juutalaiset ja marxismin kannattajat, joka Hitlerin mukaan olivat sama asia. Yhteinen veri yhdisti Saksan kansaa, jonka tuli herätä tietoiseksi perimästään ja taistelemaan yhtenä rintamana vihollisia vastaan.
Hitler vetosi myös kolmeen erilaisiin aikoihin viittaaviin myytteihin. Saksalla oli takanaan kulta-aika, Toinen valtakunta, jonka historian alussa kaikki oli hyvin Saksan kansalla. Nykyinen Weimarin tasavalta eli viimeisiä aikoja, koska se oli tuomittu tuhoutumaan rikottuaan luonnonlakeja vastaan. Tasavallassa kaikki saksalaiset olivat tyytymättömiä elämäänsä. Hitlerin tulevaisuuden lupaus oli Kolmas valtakunta, jossa kaikki Saksan ongelmat ratkaistaisiin ja palautettaisiin jälleen Saksan kunnia ja vauraus, mutta joka olisi jotain aivan uutta. Kolmanteen valtakuntaan, kadotettuun paratiisiin, päästäisiin vain kansallissosialismin avulla.
Kansallissosialismi lupasi pelastusta Saksan kansalle usealla eri tavalla. Hitler oli kansan sankari ja messias, joka voisi johdattaa Saksan takaisin oikealle tielle. Kansa voisi pelastua luopumalla demokratiasta ja omaksumalla kaikille yhteisen maailmankatsomuksen, kansallissosialismin. Kansa tuli herättää taistelemaan, sillä taistelu oli Saksan keino tulla lunastetuksi. Olemassaolontaistelu kuului luonnollisena osana elämään ja Saksan kansa saattoi olla suuri vain valloittamalla elintilaa itselleen. Lisäksi Saksa oli aina ollut suurvalta ja sotilaallisilta ansioiltaan ylivoimainen.
Hitlerin myytit eivät eronneet toisistaan Taisteluni-teoksessa tai vuosina 1928-30 tai vuoden 1930 parlamenttivaalipuheissa ja -kirjoituksissa. Hitlerin kansallissosialismin myytit muodostavat kokonaisuuden, jonka luokitteleminen on sinänsä keinotekoista, koska myytit toimivat kokonaisuutena. Suurin osa Hitlerin myyteistä liittyi Saksan kansaan ja sen kohtaloon, ja suurin osa Hitlerin kansallissosialismin myyteistä löytyy esimerkiksi Raamatusta. Hitlerin tavoitteena oli se, että maailmankatsomus toimisi, ja kansallissosialismin myyttienkin tarkoituksena voidaan nähdä kansan herättäminen ja yhdistäminen eli Saksan kansa tuli saada kansallissosialistiseksi. Hitler kirjoitti propagandan tietoisesta käytöstä jo Taisteluni-teoksessaan, mutta silti tämän tutkimuksen perusteella ei voi määritellä kuinka tietoista Hitlerin myyttien käyttö oli eli missä määrin Hitler itse uskoi myytteihinsä.
Tämän tutkimuksen merkitys on siinä, että myyttien näkökulmasta katsottuna voidaan kansallissosialismia ymmärtää uudella tavalla. Tutkimus kartoittaa kansallissosialismin myyttisiä aspekteja ennen NSDAP:n ja Hitlerin valtaannousua ja pelkästään tästä aiheesta ei ole olemassa kovinkaan paljon tutkimusta. Tämän tutkimuksen myötä herää kysymys, miten myyttien kokonaisuus lopulta vaikutti kansaan? Oliko kokonaisuus todella niin tenhoava, että sillä oli ratkaiseva vaikutus kansallissosialismin menestykseen?
Tutkimuksessa pyritään ensin selvittämään, millainen Hitlerin kansallissosialistinen ideologia oli. Tutkimuksen yhtenä premissinä on, että Hitlerillä oli hyvin merkittävä rooli kansallissosialismin muotoilijana. Toiseksi kartoitetaan, mihin myytteihin Hitler vetosi puheissaan ja kirjoituksissaan puolueelle ja äänestäjille. Kolmanneksi tutkimuksessa pohditaan, miksi Hitler viittasi juuri tiettyihin myytteihin ja tätä kysymystä selvitetään mm. luokittelemalla Hitlerin myyttejä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään analysoimaan erosivatko Hitlerin aikaisemman myytit parlamenttivaalikampanjan myyteistä.
Tutkimuksen aineistona ovat Hitlerin Taisteluni-teos, joka on Hitlerin yhtenäisin esitys ideologiastaan sekä Hitlerin puheet ja kirjoitukset kahden parlamenttivaalin väliseltä ajalta vuosilta 1928-30. Puheista ja muista kirjoituksista on käytetty vain niitä, jotka ovat dokumentin muodossa ja jotka ovat olleet julkisia tai julkaistuja.
Hitlerin ideologiaa on analysoitu tutkimuskirjallisuuden ja Hitlerin tekstien pohjalta. Kansallissosialismiin liitettyjä myyttejä on tutkittu analysoimalla Hitlerin tekstejä ja etsimällä niistä viittauksia erilaisiin myytteihin. Myyttien kartoittamisen apuna on käytetty mm. George Schöpflinin taksonomiaa kansallisuuteen liittyvistä myyteistä sekä David Adams Leemingin määritelmiä kosmisista ja sankarimyyteistä. Myös muita myyttiteorioita on käytetty analyysin tukena.
Hitlerin kansallissosialismille on edelleen olemassa useita määritelmiä, mikä johtuu esimerkiksi siitä, ettei aate ole kovinkaan johdonmukainen tai sisäisesti koherentti. Kansallissosialismin oppeihin kuuluivat mm. rotuopit ja demokratian vastaisuus, mutta liike oli itseasiassa hyvin popularistinen: kansallissosialismilla oli periaatteessa jokaisella jotakin tarjottavaa. Tässä tutkimuksessa kansallissosialismin ytimenä nähdään nationalismi, johon Hitler vetosi usealla eri tavalla. Kansallissosialismin rasismi palveli myös nationalismia. Hitlerin maailmankatsomus oli tarkoitettu koko Saksan kansan oikeaksi opiksi, jonka kautta Saksa voisi Hitlerin mukaan pelastua ja joka ratkaisi Saksan ongelmat.
Hitlerin kansallissosialismin myyttejä oli ensinnäkin ajatus arjalaisen rodun alkuperäisyydestä ja ylivoimaisuudesta. Arjalainen eli saksalainen rotu oli Hitlerin mukaan luonnonlakien mukaisesti muiden kansojen yläpuolella, koska sillä oli ainutlaatuisia ja alkuperäisiä hyveitä, se oli valittu kansa ja sillä oli suuri tehtävä historiassa. Arjalaisten perivihollinen olivat juutalaiset ja marxismin kannattajat, joka Hitlerin mukaan olivat sama asia. Yhteinen veri yhdisti Saksan kansaa, jonka tuli herätä tietoiseksi perimästään ja taistelemaan yhtenä rintamana vihollisia vastaan.
Hitler vetosi myös kolmeen erilaisiin aikoihin viittaaviin myytteihin. Saksalla oli takanaan kulta-aika, Toinen valtakunta, jonka historian alussa kaikki oli hyvin Saksan kansalla. Nykyinen Weimarin tasavalta eli viimeisiä aikoja, koska se oli tuomittu tuhoutumaan rikottuaan luonnonlakeja vastaan. Tasavallassa kaikki saksalaiset olivat tyytymättömiä elämäänsä. Hitlerin tulevaisuuden lupaus oli Kolmas valtakunta, jossa kaikki Saksan ongelmat ratkaistaisiin ja palautettaisiin jälleen Saksan kunnia ja vauraus, mutta joka olisi jotain aivan uutta. Kolmanteen valtakuntaan, kadotettuun paratiisiin, päästäisiin vain kansallissosialismin avulla.
Kansallissosialismi lupasi pelastusta Saksan kansalle usealla eri tavalla. Hitler oli kansan sankari ja messias, joka voisi johdattaa Saksan takaisin oikealle tielle. Kansa voisi pelastua luopumalla demokratiasta ja omaksumalla kaikille yhteisen maailmankatsomuksen, kansallissosialismin. Kansa tuli herättää taistelemaan, sillä taistelu oli Saksan keino tulla lunastetuksi. Olemassaolontaistelu kuului luonnollisena osana elämään ja Saksan kansa saattoi olla suuri vain valloittamalla elintilaa itselleen. Lisäksi Saksa oli aina ollut suurvalta ja sotilaallisilta ansioiltaan ylivoimainen.
Hitlerin myytit eivät eronneet toisistaan Taisteluni-teoksessa tai vuosina 1928-30 tai vuoden 1930 parlamenttivaalipuheissa ja -kirjoituksissa. Hitlerin kansallissosialismin myytit muodostavat kokonaisuuden, jonka luokitteleminen on sinänsä keinotekoista, koska myytit toimivat kokonaisuutena. Suurin osa Hitlerin myyteistä liittyi Saksan kansaan ja sen kohtaloon, ja suurin osa Hitlerin kansallissosialismin myyteistä löytyy esimerkiksi Raamatusta. Hitlerin tavoitteena oli se, että maailmankatsomus toimisi, ja kansallissosialismin myyttienkin tarkoituksena voidaan nähdä kansan herättäminen ja yhdistäminen eli Saksan kansa tuli saada kansallissosialistiseksi. Hitler kirjoitti propagandan tietoisesta käytöstä jo Taisteluni-teoksessaan, mutta silti tämän tutkimuksen perusteella ei voi määritellä kuinka tietoista Hitlerin myyttien käyttö oli eli missä määrin Hitler itse uskoi myytteihinsä.
Tämän tutkimuksen merkitys on siinä, että myyttien näkökulmasta katsottuna voidaan kansallissosialismia ymmärtää uudella tavalla. Tutkimus kartoittaa kansallissosialismin myyttisiä aspekteja ennen NSDAP:n ja Hitlerin valtaannousua ja pelkästään tästä aiheesta ei ole olemassa kovinkaan paljon tutkimusta. Tämän tutkimuksen myötä herää kysymys, miten myyttien kokonaisuus lopulta vaikutti kansaan? Oliko kokonaisuus todella niin tenhoava, että sillä oli ratkaiseva vaikutus kansallissosialismin menestykseen?