Työvoimakoulutuksessa olevan aikuisopiskelijan motivaatioperusta.
NAUKKARINEN, PENTTI (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NAUKKARINEN, PENTTI
2001
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan työvoimakoulutuksessa olevan aikuisopiskelijan motivaatioperustaa. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat opiskelijan koulutukseen hakeutumisen motiivit, opiskelumotivaatio ja ammatillinen minäkuva.
Tutkimuksen kohdejoukkona on n. 160 rakennusalan opiskelijaa Pirkanmaan, Hämeen ja Satakunnan talousalueilta. Tutkimuksessa mukana olevat opiskelijat ovat Tampereen, Forssan, Hämeenlinnan ja Porin aikuiskoulutuskeskuksista. Aikaisemmin vastaavaa tutkimusta ei näiltä talousalueilta ole tehty, joten opiskelumotivaatiotutkimus kattaa nyt myös tämän alueen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeilla, jotka mittasivat koulutukseen hakeutumista, opiskelumotivaatiota ja ammatillista minäkuvaa. Tutkimustulosten käsittelyssä on käytetty Windows-pohjaista SPSS-tilasto-ohjelmaa. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä faktorianalyysiä.
Tuloksista ilmenee, että työvoimakoulutuksessa olevat opiskelijat ovat pääsääntöisesti opiskeluorientoituneita ja ammatillisesti motivoituneita. Työttömyysjakson pituus korreloi positiivisesti sekä koulutukseen hakeutumisen motiiviin että opiskelumotivaatioon. Edellämainittuja motiiveja ja motivaatiota kuvaavat itsensä kehittämisen tarve, opinnoista suoriutumisen tarve ja usko omiin kykyihin eli tehokkuususkomukset. Opiskelijan ikä korreloi positiivisesti erityisesti koulutukseen hakeutumisen motiivin ja opiskelumotivaation kanssa. Minäkuvaa ilmentävä kasvumotivaatio on riippuvainen opiskelijan iästä. Varttunut opiskelija kokee koulutuksen merkityksen oman kehittymisensä edellytyksenä voimakkaammin kuin nuorempi opiskelijakollegansa. Pitkä työttömyysjakso vaikuttaa opiskelijan minäkuvaan kohonneena tunnustuksen tarpeena ja näyttämisen haluna. Ammattitaustalla ei ole tilastollista merkitystä koulutukseen hakeutumisessa, opiskelumotivaatiossa eikä minäkuvassa. Toisin sanoen, työvoimakoulutuksen avulla alaa vaihtavat opiskelijat eivät tilastollisesti eroa mainittujen motiivi- ja motivaatiotekijöiden eivätkä minäkuvan suhteen rakennusalan taustan omaavista opiskelijoista.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti työvoimakoulutuksessa oleva rakennusalan opiskelija on otettava huomioon yksilönä. Taustatekijöillä on merkitystä koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelumotivaatiossa. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä esim. työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaprosessissa ja koulutuksen laadun nostamisessa, sillä koulutuksen kohdentaminen ja yksilöllistäminen mahdollistaa oppimisen tehostumisen ja varmentaa opiskelun mielekkyyden.
Tutkimuksen kohdejoukkona on n. 160 rakennusalan opiskelijaa Pirkanmaan, Hämeen ja Satakunnan talousalueilta. Tutkimuksessa mukana olevat opiskelijat ovat Tampereen, Forssan, Hämeenlinnan ja Porin aikuiskoulutuskeskuksista. Aikaisemmin vastaavaa tutkimusta ei näiltä talousalueilta ole tehty, joten opiskelumotivaatiotutkimus kattaa nyt myös tämän alueen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeilla, jotka mittasivat koulutukseen hakeutumista, opiskelumotivaatiota ja ammatillista minäkuvaa. Tutkimustulosten käsittelyssä on käytetty Windows-pohjaista SPSS-tilasto-ohjelmaa. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä faktorianalyysiä.
Tuloksista ilmenee, että työvoimakoulutuksessa olevat opiskelijat ovat pääsääntöisesti opiskeluorientoituneita ja ammatillisesti motivoituneita. Työttömyysjakson pituus korreloi positiivisesti sekä koulutukseen hakeutumisen motiiviin että opiskelumotivaatioon. Edellämainittuja motiiveja ja motivaatiota kuvaavat itsensä kehittämisen tarve, opinnoista suoriutumisen tarve ja usko omiin kykyihin eli tehokkuususkomukset. Opiskelijan ikä korreloi positiivisesti erityisesti koulutukseen hakeutumisen motiivin ja opiskelumotivaation kanssa. Minäkuvaa ilmentävä kasvumotivaatio on riippuvainen opiskelijan iästä. Varttunut opiskelija kokee koulutuksen merkityksen oman kehittymisensä edellytyksenä voimakkaammin kuin nuorempi opiskelijakollegansa. Pitkä työttömyysjakso vaikuttaa opiskelijan minäkuvaan kohonneena tunnustuksen tarpeena ja näyttämisen haluna. Ammattitaustalla ei ole tilastollista merkitystä koulutukseen hakeutumisessa, opiskelumotivaatiossa eikä minäkuvassa. Toisin sanoen, työvoimakoulutuksen avulla alaa vaihtavat opiskelijat eivät tilastollisesti eroa mainittujen motiivi- ja motivaatiotekijöiden eivätkä minäkuvan suhteen rakennusalan taustan omaavista opiskelijoista.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti työvoimakoulutuksessa oleva rakennusalan opiskelija on otettava huomioon yksilönä. Taustatekijöillä on merkitystä koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelumotivaatiossa. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä esim. työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaprosessissa ja koulutuksen laadun nostamisessa, sillä koulutuksen kohdentaminen ja yksilöllistäminen mahdollistaa oppimisen tehostumisen ja varmentaa opiskelun mielekkyyden.