Herrgårdsnamn i Nyland
AARNIKURU, TANJA; REUNANEN, MIRKKA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AARNIKURU, TANJA
REUNANEN, MIRKKA
2001
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-10-12Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena ovat Uudenmaan kartanonimet. Kartanonimet ovat pitäjien, kaupunkien ja kylien nimien ohella keskeistä vanhaa asutusnimistöä. Talonnimet, joihin myös kartanonimet kuuluvat, hallitaan yleensä hyvin verrattuna esimerkiksi luonto- ja viljelysnimistöön. Kartanot ovat maaseutukulttuurin kannalta keskeisiä paikkoja, joiden nimet ovat luonteeltaan pysyvämpiä kuin monet muut asutusnimet.
Tärkeimmät tutkimuskysymyksemme ovat: millaisia nimeämisperusteita kartanoita nimettäessä on käytetty, millaisia leksikaalisia elementtejä nimet sisältävät, sekä millaisia nimityyppejä Uudenmaan kartanonimistössä esiintyy. Aineistomme koostuu 386 kartanonimestä, jotka on koottu Eino Jutikkalan ja Gabriel Nikanderin toimittamasta Säterier och storgårdar i Finland I -teoksesta. Vanhat nimimuodot on kerätty Greta Hausenin teoksesta Nylands ortnamn I-III. Nimien etymologiaa on selvitetty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmien avulla sekä paikannimiä käsittelevän kirjallisuuden perusteella.
Tutkielman etymologisessa osuudessa kartanonimet esitellään pitäjittäin. Kunkin kartanonimen kohdalla on pyritty selvittämään nimeen sisältyvät leksikaaliset elementit. Etymologisen osan jälkeisessä rakenneanalyysissa nimet jaetaan nimenantoperusteiden mukaan erityispiirrettä ja lajia ilmaiseviin.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että suuri osa kartanonimistä on henkilönimilähtöisiä. Toinen merkittävä nimenantoperuste on ollut kartanon täsmällinen sijainti, jota on ilmaistu yleisemmin jo olemassa olevalla luontonimellä. Suurin osa Uudenmaan kartanonimistä on muodostettu asutusnimissä yleisten johtimien ja perusosien avulla, kun taas nimimuodilla ja ulkomaisilla vaikutteilla on ollut vain vähän merkitystä. Kaiken kaikkiaan Uudenmaan kartanonimistö on suhteellisen vanhaa ja stabiilia.
Avainsanat: Nyland, ortnamn, ortnamnsforskning
Tärkeimmät tutkimuskysymyksemme ovat: millaisia nimeämisperusteita kartanoita nimettäessä on käytetty, millaisia leksikaalisia elementtejä nimet sisältävät, sekä millaisia nimityyppejä Uudenmaan kartanonimistössä esiintyy. Aineistomme koostuu 386 kartanonimestä, jotka on koottu Eino Jutikkalan ja Gabriel Nikanderin toimittamasta Säterier och storgårdar i Finland I -teoksesta. Vanhat nimimuodot on kerätty Greta Hausenin teoksesta Nylands ortnamn I-III. Nimien etymologiaa on selvitetty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmien avulla sekä paikannimiä käsittelevän kirjallisuuden perusteella.
Tutkielman etymologisessa osuudessa kartanonimet esitellään pitäjittäin. Kunkin kartanonimen kohdalla on pyritty selvittämään nimeen sisältyvät leksikaaliset elementit. Etymologisen osan jälkeisessä rakenneanalyysissa nimet jaetaan nimenantoperusteiden mukaan erityispiirrettä ja lajia ilmaiseviin.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että suuri osa kartanonimistä on henkilönimilähtöisiä. Toinen merkittävä nimenantoperuste on ollut kartanon täsmällinen sijainti, jota on ilmaistu yleisemmin jo olemassa olevalla luontonimellä. Suurin osa Uudenmaan kartanonimistä on muodostettu asutusnimissä yleisten johtimien ja perusosien avulla, kun taas nimimuodilla ja ulkomaisilla vaikutteilla on ollut vain vähän merkitystä. Kaiken kaikkiaan Uudenmaan kartanonimistö on suhteellisen vanhaa ja stabiilia.
Avainsanat: Nyland, ortnamn, ortnamnsforskning