Koulujen materiaalisten toimintojen järjestäminen ja oppilaiden ympäristötietoisuus Pirkanmaan ala-asteilla: ympäristökoulujen ja muiden koulujen vertailu.

Abstract

Tutkimus käsittelee materiaalisten toimintojen järjestämistä ja oppilaiden ympäristötietoisuutta viidellä ympäristökoululla ja viidellä muulla ala-asteella Pirkanmaalla. Tutkimusote on vertaileva ja kartoittava, ja sille on ominaista aineistolähtöisyys.

Tutkimuksen käsitteellisessä taustassa tarkastellaan ympäristökasvatuksen kehittymistä luonnon- ja ympäristönsuojeluopetuksesta, ympäristökasvatuksen tavoitteita ja periaatteita sekä lasten elämysmaailmaa ja luontokäsityksiä. Käsitteellisen taustan perustana on mielekkään oppimisen malli.

Materiaalisten toimintojen järjestämistä ympäristön kannalta selvitettiin tutkimuksessa rehtorien teemahaastatteluilla. Oppilaiden ympäristötietoisuutta tutkittiin järjestämällä 3.

-­6.-luokkalaisille kirjoitustehtävä. Tässä tehtävässä oppilaat saivat kirjoittaa tietämiään ympäristöä suojelevia asioita sekä ympäristölle haitallisia asioita. Koulujen rehtoreille osoitetulla taustakyselyllä hahmotettiin tutkimuksen alkuvaiheessa koulujen ympäristötoimintaa kokonaisvaltaisesti ja siten tutkimusaiheen kontekstia tarkemmin. Tutkimus on pääosin luonteeltaan laadullinen, mutta sisältää myös kvantitatiivisia osatarkasteluja.

Yleisenä piirteenä materiaalisissa toiminnoissa tutkimuksen mukaan ilmenee erityisesti ympäristöystävällisyyden rahasidonnaisuus. Tutkimus osoittaa myös, että kokonaisuudessaan materiaalisten toimintojen järjestäminen on hoidettu kouluissa melko hyvin. Kouluissa etenkin kierrätys ja jätteiden lajittelu ovat toimivia. Eroja ympäristökoulujen ja muiden koulujen välillä ei juuri ole materiaalisten toimintojen järjestämisessä ympäristön kannalta. Koulujen on vaikea vaikuttaa yhteiskunnan ajattelu- ja toimintamalleihin tai esimerkiksi kunnan kautta määräytyviin asioihin, kuten määrärahoihin, energiaratkaisuihin tai hankintoihin. Täten voidaan ymmärtää, että kouluilla ei ole eroja materiaalisten toimintojen järjestämisessä ympäristön kannalta.

Tutkimus osoittaa myös, että ympäristökoulujen oppilaat ovat hiukan ympäristötietoisempia kuin muiden ala-asteiden oppilaat. Sekä ympäristökoulujen että muiden ala-asteiden oppilaiden ympäristötietämys on kuitenkin moni-ilmeistä ja varsin laaja-alaista. Ympäristökoulujen opetussuunnitelmilla ja laajemmalla ympäristöopetuksella on varmasti merkitystä ympäristötietoisuuden kehittymiselle. Oletettavasti myös ympäristön kannalta hyvin hoidetut materiaaliset toiminnot ovat tähän riippuvuussuhteessa.

Materiaalisten toimintojen kehittämisen kannalta voidaan suosittaa, että tulevaisuudessa kouluissa toteutetaan ympäristöasioiden hallintaa ympäristöohjelman avulla. Ympäristöohjelman rakentaminen voidaan yhdistää opetustyöhön ja ottaa oppilaat projektiin mukaan. Tärkeää on, että lapset saavat myönteisiä kokemuksia ympäristötoiminnasta. Lapsien omaksumat käyttöteoriat ja mallit sekä tottuminen tiettyihin tapoihin vaikuttavat heidän ympäristötietoisuuteensa ja -käyttäytymiseensä. Oleellista on, että nimenomaan koulun alaluokille opetetaan ympäristöystävällisiä ajattelu-, asenne- ja toimintamalleja juuri arjen käytäntöjen kautta.