Albania tiedon ja vallan verkostoissa -foucault'lainen analyysi epänormaaliuden konstruktiosta

TAMMINEN, TANJA (2001)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 



TAMMINEN, TANJA
2001

Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-09-12
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9951

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO 3 Tutkimushypoteesi ja kysymyksenasettelu 5 2. TUTKIMUKSEN FOUCAULT’LAINEN PERUSTA 7 2.1. FOUCAULT’N ONTOLOGIA JA EPISTEMOLOGIA 8 2.1.1. Foucault - arkeologiasta genealogiaan 8 2.1.2. Genealogia - todellista historiaa 12 2.1.3. Kaikkialla oleva valta 13 2.2. TIEDE JA VALTA 16 2.3. TARKKAILU JA KURI 18 2.3.1. Valta ja valvontajärjestelmät 18 2.3.2. Tarkkailu, kansainväliset järjestöt ja tekninen tieto 21 3. TUTKIMUKSEN KÄSITTEISTÖ JA KYSYMYKSENASETTELU 23 3.1. DISKURSSIT JA TODELLISUUS 23 3.2. HALLINNAN TEMATIIKKA 27 3.2.1. Objektivaatio 27 3.2.2. Väestön hallinta 28 3.2.3. Turvallisuus 31 3.3. TUTKIMUKSEN METODINEN SOVELLUTUS 33 4. FOUCAULT’LAINEN KATSAUS DEMOKRATISAATIOTUTKIMUKSEEN 39 4.1. MITÄ DEMOKRATIALLA JA DEMOKRATISAATIOLLA TARKOITETAAN? 40 4.1.1. Demokratiateorian vaikeudet 41 4.1.2. Demokratiamääritelmät transformaatioteoriassa 42 4.1.3. Demokratisaatioteorian käsitteitä 44 4.2. TEORIANMUODOSTUKSEN VAIKEUDET 47 4.2.1. Lähestymistapoja muutokseen 47 4.2.2. Muutosteorian evoluutio 48 4.2.3. Pyrkimys kattavaan selitykseen 49 4.2.4. Transition syyt ja edellytykset 50 4.3. DEMOKRATIAN KONSOLIDAATION TELEOLOGIA 51 4.3.1. Milloin demokratian konsolidaatio saavutetaan? 52 4.3.2. Konsolidaation teleologiset määritelmät 53 4.3.2. Foucault ja lineaarisen ajattelun kritiikki 54 4.4. KONSOLIDAATION MITTAUS, HALLINTA JA KANSAINVÄLINEN DIMENSIO 56 4.4.1. Konsolidaation tutkimus ja käytäntö 57 4.4.2. Konsolidaation tukeminen ja kansainvälinen dimensio 59 5. TUTKIMUKSEN KONTEKSTUAALISUUS JA INTERDISKURSIIVISUUS 65 5.1. 90-LUKU ALBANIASSA 65 5.2. KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT ALBANIASSA 69 5.3. BALKAN EUROOPAN TURVALLISUUSAGENDALLA 71 5.4. EUROOPAN RAJAT 75 6. ALBANIA TARKKAILUN KOHTEENA 79 6.1. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ MUUTOKSEN PUOLESTA 79 6.1.1. Yhteisesti jaetut päämäärät 79 6.1.2. Albania ja lineaarisen kehitysajattelun ongelmat 80 6.1.3. Tiedon tarve tukiohjelmien kehittämiseksi 83 6.2. ALBANIA TIEDON KOHTEENA 86 6.2.1. Normaalistava valta 86 6.2.2. Albanian objektipositiot 86 6.2.3. Epänormaalius ja diskurssin muutokset 97 6.3. ALBANIAN POIKKEAVUUDEN FAKTUAALISTAMISSTRATEGIAT 101 6.3.1. Itsetodettuun vetoaminen 102 6.3.2. Järkyttävät esimerkit 103 6.3.3. Yleisesti jaettuihin normeihin perustuva strategia 104 6.3.4. Tieteelliset tutkimusmetodit 104 6.3.5. Asiantuntijuusstrategia 106 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 107 7.1. ALBANIA HALLINNAN KOHTEENA 107 7.1.1. Normalisaatio 107 7.1.2. Alistettujen tietojen kapina 111 7.2. IMPLIKAATIOT KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN TUTKIMUKSELLE 115 7.2.1. Tieteenala vallan ohjaksissa 115 7.2.2. Tieteenala vallan pauloissa 118 LOPUKSI 123 LÄHTEET 124 LIITTEET 130
Tiivistelmä
Tämän pro gradu ­tutkielman aiheena on demokratisoituva Albania tiedon kohteena. Albania on saanut laajan yleisön keskuudessa lähes paaria-valtion maineen. Maan köyhyys ja epävakaa sisäinen tasapaino, sen asema huume- ja ihmissalakuljetuksen läpikulkureittinä sekä Etelä-Balkanin väkivaltaisuuksien taustalla häilyvät pelot Suur-Albania hankkeesta ovat omiaan vahvistamaan kuvaa oudosta valtiosta Euroopan kartalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Albanian objektipositioita kansainvälispoliittisella kentällä. Ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n valta-ajatteluun pohjaten analysoin kansainvälisten järjestöjen Albaniasta tekemiä raportteja 1990-luvun loppupuolelta. Tutkimuskysymykseen, tuotetaanko Albaniasta myös näissä riippumattomissa teksteissä jollakin tavalla epänormaali, poikkeava tapaus, etsitään vastauksia selvittämällä tiedon ja vallan, diskursiivisten ja poliittisten käytäntöjen suhteita sekä näistä vallan verkostoista kumpuavia Albania-diskursseja. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii foucault’lainen ajattelu siitä, kuinka tieto-valta suhteet tuottavat totuusdiskursseja ja täten todellisuutta. Albania-diskurssit nähdään muotoutuvan osana laajaa toisiaan leikkaavien diskurssiivisten kenttien verkostoa.

Tutkimus osoittaa, että kansainväliset järjestöt käsittelevät Albaniaa vaikeana tapauksena, joka eroaa monista muista entisistä kommunistimaista sen vaikean demokratisoitumisprosessin takia. Albania positioidaan oppilaan asemaan järjestöjen raporteissa. Taustalla on oletus, että kansainväliset takkailijat saatuaan tarpeeksi tietoa tutkimuksensa kohteesta voivat luoda sellaiset toimintaohjelmat, joilla muutoskehitystä voidaan hallita ja Albanian ongelmat ratkaista. Päämääränä on Albanian yhteiskunnan modernisaatio, demokratisaatio, taloudellinen kehitys, turvallistaminen ja tasapainottaminen, lyhyesti sanottuna normalisaatio.

Albaniasta tuotetaan sekä tiedon että normalisoivan vallan kohde. Samalla se lokeroidaan eräänlaisiin objektipositioihin. Tähän objektivaatioprosessiin eivät osallistu vain analysoitavien raporttien tuottajatahot (kansainväliset instituutiot). Albania-diskurssit muotoutuvat monimutkaisissa vallan verkostoissa, joihin tärkeänä osana kuuluvat myös erilaiset tieteelliset diskursiiviset käytännöt. Järjestelmänmuutokseen keskittynyt transformaatiotutkimus on oiva esimerkki diskursseja rajoittavasta tieteenalasta. Se, miten demokratisaatio ja sen konsolidaatio määritellään ja operationalisoidaan sekä, miten kehitystä mitataan, vaikuttaa siihen, miten demokratisoituva maa ja sen ongelmat ymmärretään. Ajatus ideaalisesta demokratisaatiokehityksestä tuottaa myös ajatuksen epänormaaliudesta, jos tällaista kehityskaarta ei seurata. Tieteellisten diskurssien suhteet ei-diskursiivisiin poliittisiin käytäntöihin on mielenkiintoinen pohja Albania-analyysille.
Kokoelmat