Miten perspektiivi tulee ilmi uutisesta? Esimerkkinä Suomen ja Saksan välinen kielikiista EU-tulkkauksesta kesällä 1999
NYHOLM, JENNY (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NYHOLM, JENNY
2001
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-08-16Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 2. KIELI, IDEOLOGIA JA NÄKÖKULMA 2.1. IDEOLOGIAKÄSITYKSET 2.2. MITEN IDEOLOGIA NÄKYY UUTISESSA 2.3. NÄKÖKULMA 3. DISKURSSI JA KRIITTINEN DISKURSSIANALYYSI 3.1. DISKURSSI 3.2. KRIITTINEN DISKURSSIANALYYSI 4. UUTINEN 4.1. UUTINEN JOURNALISTISEN DISKURSSIN GENRENÄ 4.2. UUTISEN OBJEKTIIVISUUS 5. SUOMEN JA SAKSAN VÄLINEN KIELIKIISTA 5.1. KIELIKIISTAN TAUSTA JA ALKU 5.2. KUMPI VOITTI? 6. TUTKIMUSMENETELMÄ JA EMPIIRINEN MATERIAALI 6.1. TUTKIMUSONGELMA JA -MENETELMÄ 6.1.1. Argumenttianalyysi ja argumentaatiostrategiat 6.1.2. Kielelliset vaikuttamiskeinot 6.2. TUTKIMUSMATERIAALIN KERÄÄMINEN 6.3. MATERIAALIN RAJAUS 7. ANALYYSI 7.1. PÄÄVÄITTEET JA NIIDEN PERUSTELUT 7.2. MITÄ ARGUMENTAATIOSTRATEGIOITA UUTISISSA ON KÄYTETTY? 7.2.1. Wodakin argumentaatiostrategiat 7.2.2. Tunteisiin vetoavat strategiat 8. JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten toimittaja saa lisättyä objektiiviseksi ymmärrettyyn uutistekstiin omia mielipiteitään. Uutinen mielletään länsimaisessa journalistisessa kulttuurissa yleensä neutraaliksi asiatekstiksi, eikä lukija useinkaan huomaa taustalla olevia toimittajan omia - tahattomia tai tahallisia - mielipiteitä.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä saksan- ja suomenkielisestä uutisesta, jotka kaikki käsittelevät Suomen ja Saksan välistä kielikiistaa. Kiista käytiin epävirallisten ministerikokousten aikana saksan kielen tulkkauksesta Suomen EU-puheenjohtajuus-kaudella kesällä 1999. Kummankin maan lehdet kirjoittivat aiheesta heinä-elokuun aikana runsaasti.
Metodologisena pohjana on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä Norman Faircloughin teosten pohjalta. Kriittistä diskurssianalyysiä on kuvattu tekstin lähiluvuksi. Tämä kertoo, kuinka tutkimukseni on tehty. Toimittajan mielipiteet tulevat ilmi uutisesta usein vasta tekstiä hyvin huolellisesti luettaessa, eivät nopean, ylimalkaisen, lukukerran jälkeen. Tästä syystä normaali lehdenlukija ei useinkaan huomaa tulleensa johdatetuksi toimittajan mielipiteisiin.
Kriittinen diskurssianalyysi on apuna kielen syvärakenteiden tutkimisessa ja ymmärtämisessä. Analyysimenetelmä sopii tämän tutkimuksen perusteella myös käännöstieteessä käytettäväksi. On tärkeää, että kääntäjä ymmärtää kielen ideologisen taustan tekstejä kääntäessään. Kulttuurialueiden välillä on huomattavia ideologisia eroja ja tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että kääntäjä tuntee sekä lähde- että kohdekulttuurin konventiot.
Analyysin perusteella voitiin todeta, ettei objektiivista uutista ole olemassa, ainakaan jos objektiivisuus ymmärretään perinteisen mallin mukaan puolueettomuudeksi. Toimittaja vaikuttaa uutisen objektiivisuuteen jo näkökulmaa valitessaan. Kielikiistasta uutisoitaessa toimittaja oli selvästi asettunut jommankumman maan puolelle ja tämä oli nähtävissä muun muassa argumentaatiostrategioiden, metaforien ja negatiivissävytteisten sanojen käytössä. Analyysi osoitti myös, että kielikiista tuntui olevan hyvin isänmaallinen aihe. Saksalaiset toimittajat asettuivat oman maansa kannalle ja puolustivat Saksan valintaa olla osallistumatta niihin epävirallisiin ministerikokouksiin, joissa saksan kieltä ei tulkattu. Suomalaiset toimittajat taas pitivät Saksan toimia naurettavina ja lapsellisina ja kokivat, että he ovat oikealla asialla - suurten maiden ei pitäisi sortaa pieniä. Koska uutisaihe oli suuria tunteita herättävä, on mahdollista, että toimittajan mielipiteet tulivat tutkimusaineistossani esille näkyvämmin kuin uutisoitaessa aiheesta, johon omalla kansalla ei ole sanottavaa.
Avainsanat: uutinen, näkökulma, objektiivisuus, kriittinen diskurssianalyysi
Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä saksan- ja suomenkielisestä uutisesta, jotka kaikki käsittelevät Suomen ja Saksan välistä kielikiistaa. Kiista käytiin epävirallisten ministerikokousten aikana saksan kielen tulkkauksesta Suomen EU-puheenjohtajuus-kaudella kesällä 1999. Kummankin maan lehdet kirjoittivat aiheesta heinä-elokuun aikana runsaasti.
Metodologisena pohjana on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä Norman Faircloughin teosten pohjalta. Kriittistä diskurssianalyysiä on kuvattu tekstin lähiluvuksi. Tämä kertoo, kuinka tutkimukseni on tehty. Toimittajan mielipiteet tulevat ilmi uutisesta usein vasta tekstiä hyvin huolellisesti luettaessa, eivät nopean, ylimalkaisen, lukukerran jälkeen. Tästä syystä normaali lehdenlukija ei useinkaan huomaa tulleensa johdatetuksi toimittajan mielipiteisiin.
Kriittinen diskurssianalyysi on apuna kielen syvärakenteiden tutkimisessa ja ymmärtämisessä. Analyysimenetelmä sopii tämän tutkimuksen perusteella myös käännöstieteessä käytettäväksi. On tärkeää, että kääntäjä ymmärtää kielen ideologisen taustan tekstejä kääntäessään. Kulttuurialueiden välillä on huomattavia ideologisia eroja ja tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että kääntäjä tuntee sekä lähde- että kohdekulttuurin konventiot.
Analyysin perusteella voitiin todeta, ettei objektiivista uutista ole olemassa, ainakaan jos objektiivisuus ymmärretään perinteisen mallin mukaan puolueettomuudeksi. Toimittaja vaikuttaa uutisen objektiivisuuteen jo näkökulmaa valitessaan. Kielikiistasta uutisoitaessa toimittaja oli selvästi asettunut jommankumman maan puolelle ja tämä oli nähtävissä muun muassa argumentaatiostrategioiden, metaforien ja negatiivissävytteisten sanojen käytössä. Analyysi osoitti myös, että kielikiista tuntui olevan hyvin isänmaallinen aihe. Saksalaiset toimittajat asettuivat oman maansa kannalle ja puolustivat Saksan valintaa olla osallistumatta niihin epävirallisiin ministerikokouksiin, joissa saksan kieltä ei tulkattu. Suomalaiset toimittajat taas pitivät Saksan toimia naurettavina ja lapsellisina ja kokivat, että he ovat oikealla asialla - suurten maiden ei pitäisi sortaa pieniä. Koska uutisaihe oli suuria tunteita herättävä, on mahdollista, että toimittajan mielipiteet tulivat tutkimusaineistossani esille näkyvämmin kuin uutisoitaessa aiheesta, johon omalla kansalla ei ole sanottavaa.
Avainsanat: uutinen, näkökulma, objektiivisuus, kriittinen diskurssianalyysi