Miltä nyt tuntuu? Urheiluhaastattelujen keskusteluanalyyttistä tarkastelua.
AUVINEN, PETRA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AUVINEN, PETRA
2001
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-06-13Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee urheilutoimittajan ja urheilijan välisiä
keskusteluja virallisissa haastattelutilanteissa. Aineistoni koostuu
kolmestakymmenestä (30) urheiluhaastattelusta, jotka olen tallentanut
videolle television urheilulähetyksistä. Kyseessä on ns.
kentänlaitahaastattelut, jotka tapahtuvat varsinaisen urheilusuorituksen
jälkeen, ja joissa keskustelunaiheena on edellinen urheilusuoritus.
Tutkielmani taustalla vaikuttaa institutionaalisen vuorovaikutuksen
teoria. Urheiluhaastattelujen institutionaalisuus merkitsee muun muassa
sitä, että keskustelun toinen osapuoli, toimittaja, esiintyy oman
ammattinsa tai erityisalansa edustajana toisen osapuolen toimiessa
urheilijan roolissa. Urheiluhaastattelu on vuorovaikutuksellinen
tapahtuma, johon keskustelijat orientoituvat omista institutionaalisista
asemistaan käsin.
Tutkimusmenetelmänä on etnometodologinen keskustelunanalyysi.
Urheiluhaastattelu on julkista keskustelua, jonka kautta toimittaja ja
urheilija suorittavat erityisiä institutionaalisia tehtäviään.
Keskustelunanalyyttinen tarkasteluni kohdistuu siihen, miten
urheiluhaastattelun osapuolet toteuttavat virallisiin instituutioihin
liittyviä roolejaan toimittajina ja urheilijoina.
Haastattelutilanteessa keskustelun osapuolet arvioivat edellistä
urheilusuoritusta. Tutkin ensinnäkin sitä, miten toimittajan ja urheilijan
suoritukseen kohdistama arviointi tapahtuu. Tarkastelen kysymystä
sekventiaalisuuden eli arvioiden keskinäisen järjestäytymisen
näkökulmasta. Kiinnostukseni kohdistuu myös erilaisten identiteettien
syntymiseen ja ylläpitämiseen keskustelussa. Toiseksi tutkin sitä,
millaisia keskustelun yksityiskohtaisen kulun "yläpuolelle" nousevia
sosiaalisia identiteettejä urheilijalle muodostuu haastattelutilanteessa.
Toimittajan puheenvuorossaan esittämä arvio suorituksesta on
positiivinen. Toimittaja voi arvioida suoritusta joko suoraan tai
epäsuorasti. Arvioinnillaan toimittaja tavoittelee urheilijan kannanottoa
suorituksesta. Urheilija vähättelee toimittajan esittämää myönteistä
arviota tuottamalla kyseiseen arvioon nähden heikomman kannanoton
suorituksestaan. Lieventämällä toimittajan positiivista arviota urheilija
vähättelee epäsuorasti suoritustaan. Toimittajan ja urheilijan
keskinäisten identiteettineuvottelujen myötä urheilijalle muodostuu
vahvan voittajan, hyvän häviäjän ja yllätysvoittajan identiteetit.
keskusteluja virallisissa haastattelutilanteissa. Aineistoni koostuu
kolmestakymmenestä (30) urheiluhaastattelusta, jotka olen tallentanut
videolle television urheilulähetyksistä. Kyseessä on ns.
kentänlaitahaastattelut, jotka tapahtuvat varsinaisen urheilusuorituksen
jälkeen, ja joissa keskustelunaiheena on edellinen urheilusuoritus.
Tutkielmani taustalla vaikuttaa institutionaalisen vuorovaikutuksen
teoria. Urheiluhaastattelujen institutionaalisuus merkitsee muun muassa
sitä, että keskustelun toinen osapuoli, toimittaja, esiintyy oman
ammattinsa tai erityisalansa edustajana toisen osapuolen toimiessa
urheilijan roolissa. Urheiluhaastattelu on vuorovaikutuksellinen
tapahtuma, johon keskustelijat orientoituvat omista institutionaalisista
asemistaan käsin.
Tutkimusmenetelmänä on etnometodologinen keskustelunanalyysi.
Urheiluhaastattelu on julkista keskustelua, jonka kautta toimittaja ja
urheilija suorittavat erityisiä institutionaalisia tehtäviään.
Keskustelunanalyyttinen tarkasteluni kohdistuu siihen, miten
urheiluhaastattelun osapuolet toteuttavat virallisiin instituutioihin
liittyviä roolejaan toimittajina ja urheilijoina.
Haastattelutilanteessa keskustelun osapuolet arvioivat edellistä
urheilusuoritusta. Tutkin ensinnäkin sitä, miten toimittajan ja urheilijan
suoritukseen kohdistama arviointi tapahtuu. Tarkastelen kysymystä
sekventiaalisuuden eli arvioiden keskinäisen järjestäytymisen
näkökulmasta. Kiinnostukseni kohdistuu myös erilaisten identiteettien
syntymiseen ja ylläpitämiseen keskustelussa. Toiseksi tutkin sitä,
millaisia keskustelun yksityiskohtaisen kulun "yläpuolelle" nousevia
sosiaalisia identiteettejä urheilijalle muodostuu haastattelutilanteessa.
Toimittajan puheenvuorossaan esittämä arvio suorituksesta on
positiivinen. Toimittaja voi arvioida suoritusta joko suoraan tai
epäsuorasti. Arvioinnillaan toimittaja tavoittelee urheilijan kannanottoa
suorituksesta. Urheilija vähättelee toimittajan esittämää myönteistä
arviota tuottamalla kyseiseen arvioon nähden heikomman kannanoton
suorituksestaan. Lieventämällä toimittajan positiivista arviota urheilija
vähättelee epäsuorasti suoritustaan. Toimittajan ja urheilijan
keskinäisten identiteettineuvottelujen myötä urheilijalle muodostuu
vahvan voittajan, hyvän häviäjän ja yllätysvoittajan identiteetit.