Käännöskirjaa valitsemassa. Kulttuurinen yksipuolisuus suomennetun kaunokirjallisuuden valinnoissa.
PAASONEN, ULLA (2001)
2001
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9866
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9866
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 2. SUOMENNETUN KAUNOKIRJALLISUUDEN KULTTUURIKARTTA 2.1. Kehityssuuntia 1800-luvulta nykypäivään 2.2. Tilanne 1990-luvulla 2.3. Vertailu kansainväliseen käännöstilanteeseen 3. NÄKÖKULMIA KÄÄNNÖSKIRJALLISUUDEN VALIKOITUMISEEN 3.1. Kirjallisuus polysysteeminä 3.2. Kansainväliset kirjallisuusvirrat 3.3. Käännöskirjallisuuden vallankäyttäjät 3.4. Venuti ja länsimainen käännöskulttuuri 4. SUOMENNOSKIRJA SYNTYY: VALINTOJEN ANALYYSI 4.1. Alkuteosten tuotanto ja välitys 4.2. Alkuteosten suodatus 4.3. Käännösvaihe 4.4. Käännöskirjojen välitys ja suodatus 4.5. Käännöskirjojen vastaanotto 5. KULTTUURI-ILMASTO JA MAAILMANKUVA 6. YHTEENVETO JA POHDINTA LÄHDELUETTELO LIITTEET ENGLISH SUMMARY
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana on huoli suomennetun kaunokirjallisuuden kulttuurisesta yksipuolisuudesta. Suomennoskirjojen valinnoissa on viime vuosina noudatettu hyvin yksiviivaista linjaa: valtaosa käännöskirjallisuudesta on hankittu Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista; samalla muut kulttuurit on sysätty marginaaliin. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, mistä yksipuolisuus johtuu.
Tutkimuksessa nousee etualalle kahden kulttuurialueen vertailu; vertailtavina ovat englanninkielisen ja espanjankielisen kaunokirjallisuuden suomennostilanteet. Kun englannin osuus suomennoksista on noussut jo lähelle 80 prosenttia, yltää espanja vain vajaaseen 1,5 prosenttiin. Vertailun avulla etsin syitä kulttuurialueen kirjallisuuden yli- tai alikääntämiseen ja sitä kautta koko suomennoskirjallisuuden kulttuurikartan yksipuolisuuteen.
Analyysini seuraa suomennoskirjan kronologista syntyprosessia. Pyrin selvittämään vaihe vaiheelta, ketkä ja millaiset tekijät käännöskirjallisuuden valintoihin vaikuttavat. Näkökulmaa tutkimusongelmaan olen hakenut niin käännöstieteen kuin kirjallisuustieteen ja kulttuurin tutkimuksenkin alueilta. Lisäksi tein kustantajakyselyn, johon otti osaa yhdeksän kotimaista kustantajaa.
Tutkimuksessa käy ilmi, että suomennoskirjallisuuden yksipuolisuus rakentuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kulttuurialueen suosion tai epäsuosion taustalla ovat pitkälti ei-kirjalliset syyt, kuten alkuteosten markkinoinnin tehokkuus, kustantajayhteydet, kielitaito, kytkökset viihdeteollisuuteen sekä kulttuurin yleinen tuttuus ja asema suomalaisessa maailmankuvassa.
Kaupallisen menestyksen ruokkiessa lisää käännöksiä samoilta alueilta, muunlaisen kirjallisuuden pääsy suomennosohjelmiin on käynyt vaikeaksi. Yksipuolisuutta rikkomaan on kuitenkin noussut joukko marginaalialueisiin erikoistuneita pienkustantajia. Kääntäjät puolestaan voisivat tukea monipuolisemman käännöskirjallisuuden esiinnousua osallistumalla aktiivisemmin materiaalin etsintään sekä ottamalla kulttuurinen vieraus paremmin huomioon käännösvaiheessa.
Avainsanat: suomentaminen, kaunokirjallisuus, käännöskirjan valinta, marginaalisuus
Tutkimuksessa nousee etualalle kahden kulttuurialueen vertailu; vertailtavina ovat englanninkielisen ja espanjankielisen kaunokirjallisuuden suomennostilanteet. Kun englannin osuus suomennoksista on noussut jo lähelle 80 prosenttia, yltää espanja vain vajaaseen 1,5 prosenttiin. Vertailun avulla etsin syitä kulttuurialueen kirjallisuuden yli- tai alikääntämiseen ja sitä kautta koko suomennoskirjallisuuden kulttuurikartan yksipuolisuuteen.
Analyysini seuraa suomennoskirjan kronologista syntyprosessia. Pyrin selvittämään vaihe vaiheelta, ketkä ja millaiset tekijät käännöskirjallisuuden valintoihin vaikuttavat. Näkökulmaa tutkimusongelmaan olen hakenut niin käännöstieteen kuin kirjallisuustieteen ja kulttuurin tutkimuksenkin alueilta. Lisäksi tein kustantajakyselyn, johon otti osaa yhdeksän kotimaista kustantajaa.
Tutkimuksessa käy ilmi, että suomennoskirjallisuuden yksipuolisuus rakentuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kulttuurialueen suosion tai epäsuosion taustalla ovat pitkälti ei-kirjalliset syyt, kuten alkuteosten markkinoinnin tehokkuus, kustantajayhteydet, kielitaito, kytkökset viihdeteollisuuteen sekä kulttuurin yleinen tuttuus ja asema suomalaisessa maailmankuvassa.
Kaupallisen menestyksen ruokkiessa lisää käännöksiä samoilta alueilta, muunlaisen kirjallisuuden pääsy suomennosohjelmiin on käynyt vaikeaksi. Yksipuolisuutta rikkomaan on kuitenkin noussut joukko marginaalialueisiin erikoistuneita pienkustantajia. Kääntäjät puolestaan voisivat tukea monipuolisemman käännöskirjallisuuden esiinnousua osallistumalla aktiivisemmin materiaalin etsintään sekä ottamalla kulttuurinen vieraus paremmin huomioon käännösvaiheessa.
Avainsanat: suomentaminen, kaunokirjallisuus, käännöskirjan valinta, marginaalisuus