Verkkopalvelujen käyttö kuntien matkailumarkkinoinnissa.
PALDÁN, MAREENA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PALDÁN, MAREENA
2001
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka Suomen matkailullisesti vetovoimaisimmat kunnat käyttävät verkkopalveluja matkailumarkkinoinnissaan. Tutkimuksessa kartoitetaan matkailuverkkopalvelujen ulkoasun, sisällön ja käytettävyyden laatua sekä kehittämistarpeita. Erityisesti työssä tarkastellaan World Wide Webin (www) markkinointiin lisäarvoa tuovien ominaisuuksien - reaaliaikaisuuden, maailmanlaajuisuuden, interaktiivisuuden ja multimedia-mahdollisuuksien - hyödyntämistä matkailijoille suunnatuilla verkkosivustoilla.
Empiirinen tutkimus koostuu 18 Suomen matkailun aluerakenne -tutkimuksessa matkailullisesti vetovoimaisimmiksi todettujen kuntien matkailuverkkopalvelujen arvioinnista sekä Kuusamon, Savonlinnan ja Tampereen matkailijoille tarkoitettujen verkkosivustojen tarkemmasta analyysista. Tutkimus perustuu kirjallisen ja sähköisen materiaalin pohjalta tehtyyn tarkasteluun matkailu- ja internetmarkkinoinnista sekä matkailun ja informaatioteknologian yhteydestä toisiinsa. Lähteiden perusteella on pyritty luomaan ideaalikuvaa kunnan matkailumarkkinoinnista internetissä. Lähdemateriaalin kautta on myös muodostettu kuntien matkailuverkkopalvelujen arvioinnissa käytetty kriteeristö, joka jakautuu viiteen osa-alueeseen: löydettävyys, ulkoasu, käytettävyys, sisältö sekä viihdyttävyys ja interaktiivisuus.
Kuntien matkailuverkkopalvelut tulisi suunnitella käyttäjien tarpeet huomioonottaen. Kuten kaikki markkinointi-informaatio voi verkkopalvelukin motivoida potentiaalista matkailijaa matkustamaan juuri tiettyyn matkakohteeseen. Matkailusivustojen tulisi siksi olla helposti löydettävissä ja käytettävissä, ja niiden ulkoasun pitäisi positiivisen mielikuvan muodostamiseksi olla laadukas. Verkkopalvelussa tärkeintä on kuitenkin sivuston sisältö, jonka vuoksi käyttäjät verkkopalveluun tulevat. Matkailijoita varten suunnitellun verkkopalvelun sisällön tulisi olla ajankohtaista, monipuolista, kattavaa ja matkailutuotetta havainnollistavaa. Www:n ominaisuuksia hyväksikäyttämällä verkkopalvelusta voidaan rakentaa virtuaalinen matkailukunta, jossa internet-käyttäjä voi kokea kunnan matkailutarjonnan elämyksellisemmin kuin esitteen, mainosten tai kuulopuheen kautta.
Suoritetussa matkailuverkkopalvelujen arvioinnissa kuntien matkailusivustot osoittautuvat kuitenkin enemmän teksti- ja linkkikokoelmiksi kuin paljon aistitietoa sisältäviksi virtuaalisiksi matkailukohteiksi. Verkkosivuilla on käytetty erittäin vähän multimediaelementtejä, ja myös vuorovaikutuspalvelut ovat heikkoja. Case-kuntien analyysin yhteydessä suoritettu sähköpostikysely paljastaa palvelujen kehittämisen esteiksi resurssipulan sekä vielä hitaat tietoliikenneyhteydet. Verkkopalvelu ei vielä tähän mennessä ole syrjäyttänyt esitteitä kuntien tärkeimpänä matkailumarkkinointikeinona, mutta tulevaisuudessa internet-asioinnin lisääntyessä löytynee kuntienkin matkailuverkkosivustoilta paljon reaaliaikaisia palveluja sekä matkailutuotetta havainnollistavaa multimedia-materiaalia.
Asiasanat: kunnat, matkailu, markkinointi, verkkopalvelu, www
Empiirinen tutkimus koostuu 18 Suomen matkailun aluerakenne -tutkimuksessa matkailullisesti vetovoimaisimmiksi todettujen kuntien matkailuverkkopalvelujen arvioinnista sekä Kuusamon, Savonlinnan ja Tampereen matkailijoille tarkoitettujen verkkosivustojen tarkemmasta analyysista. Tutkimus perustuu kirjallisen ja sähköisen materiaalin pohjalta tehtyyn tarkasteluun matkailu- ja internetmarkkinoinnista sekä matkailun ja informaatioteknologian yhteydestä toisiinsa. Lähteiden perusteella on pyritty luomaan ideaalikuvaa kunnan matkailumarkkinoinnista internetissä. Lähdemateriaalin kautta on myös muodostettu kuntien matkailuverkkopalvelujen arvioinnissa käytetty kriteeristö, joka jakautuu viiteen osa-alueeseen: löydettävyys, ulkoasu, käytettävyys, sisältö sekä viihdyttävyys ja interaktiivisuus.
Kuntien matkailuverkkopalvelut tulisi suunnitella käyttäjien tarpeet huomioonottaen. Kuten kaikki markkinointi-informaatio voi verkkopalvelukin motivoida potentiaalista matkailijaa matkustamaan juuri tiettyyn matkakohteeseen. Matkailusivustojen tulisi siksi olla helposti löydettävissä ja käytettävissä, ja niiden ulkoasun pitäisi positiivisen mielikuvan muodostamiseksi olla laadukas. Verkkopalvelussa tärkeintä on kuitenkin sivuston sisältö, jonka vuoksi käyttäjät verkkopalveluun tulevat. Matkailijoita varten suunnitellun verkkopalvelun sisällön tulisi olla ajankohtaista, monipuolista, kattavaa ja matkailutuotetta havainnollistavaa. Www:n ominaisuuksia hyväksikäyttämällä verkkopalvelusta voidaan rakentaa virtuaalinen matkailukunta, jossa internet-käyttäjä voi kokea kunnan matkailutarjonnan elämyksellisemmin kuin esitteen, mainosten tai kuulopuheen kautta.
Suoritetussa matkailuverkkopalvelujen arvioinnissa kuntien matkailusivustot osoittautuvat kuitenkin enemmän teksti- ja linkkikokoelmiksi kuin paljon aistitietoa sisältäviksi virtuaalisiksi matkailukohteiksi. Verkkosivuilla on käytetty erittäin vähän multimediaelementtejä, ja myös vuorovaikutuspalvelut ovat heikkoja. Case-kuntien analyysin yhteydessä suoritettu sähköpostikysely paljastaa palvelujen kehittämisen esteiksi resurssipulan sekä vielä hitaat tietoliikenneyhteydet. Verkkopalvelu ei vielä tähän mennessä ole syrjäyttänyt esitteitä kuntien tärkeimpänä matkailumarkkinointikeinona, mutta tulevaisuudessa internet-asioinnin lisääntyessä löytynee kuntienkin matkailuverkkosivustoilta paljon reaaliaikaisia palveluja sekä matkailutuotetta havainnollistavaa multimedia-materiaalia.
Asiasanat: kunnat, matkailu, markkinointi, verkkopalvelu, www