Patentsprache: Syntaktische Komprimierungsmittel in den Hauptansprüchen von deutschsprachigen Patentschriften.
SEPPÄNEN, ANNE (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEPPÄNEN, ANNE
2001
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2001-06-05Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia syntaktisia tiivistyskeinoja patenttijulkaisujen päävaatimuksissa. Tutkielmassa on käytetty materiaalina viidentoista saksankielisen patenttijulkaisun päävaatimusta. Päävaatimukset on valittu niin, että ne liittyvät samaan tekniikan alaan - paperinvalmistukseen. Päävaatimuksia ja patentteja on käsitelty ammattikielten tutkimuksen valossa. Tutkielman teoriaosuus perustuu Fluckin, Hoffmannin, von Hahnin sekä Möhnin ja Pelkan tutkimuksiin ammattikielten alalta.
Ammattikieliä käytetään ammatillisissa yhteyksissä tiettyyn alaan liittyvien ilmiöiden kuvaamiseen. Kuten ammattialoja on ammattikieliäkin lukuisia erilaisia. Alojen erilaisuudesta huolimatta on voitu tunnistaa tiettyjä kaikille ammattikielille tyypillisiä kielellisiä keinoja, jotka erottavat ne yleiskielestä. Näitä keinoja ammattikielistä löytyy niin sanaston, syntaksin kuin tekstin tasoltakin. Ammattikielten syntaksin erityispiirteitä ovat mm. nominaaliset ilmaukset, attribuutit sekä tiettyjen sivulausetyyppien suosiminen. Tekstifunktioista ammattikielille tyypillisimpiä ovat deskriptiivinen, instruktiivinen ja direktiivinen funktio.
Tutkielmassa valotetaan patentointiprosessia sekä patenttihakemusta. Patentoinnilla pyritään turvaamaan keksijän yksinoikeus keksintöönsä ja näin edistämään innovatiivista toimintaa yhteiskunnassa. Patenttijärjestelmät ja -lait ovat syntyneet turvaamaan tätä kehitystä. Patenttisopimuksia on tehty myös kansainvälisellä tasolla, minkä avulla pyritään harmonisoimaan patentointiprosessia yli kansallisten rajojen. Myös patenttihakemuksen muodosta säädetään laissa. Niinpä patenttihakemukset ovatkin hyvin pitkälle standardisoituja asiakirjoja.
Patenttijulkaisussa yhdistyvät oikeudellisen ja teknisen asiakirjan piirteet. Toisaalta patentti on oikeudellinen sopimus yksinoikeudesta tiettyyn keksintöön, toisaalta taas tämän keksinnön tekniikkaa kuvaileva julkaisu. Patentit sisältävätkin paljon teknisiä termejä mutta myös lakikielelle tyypillisiä, hyvin monimutkaisia ja pitkiä ilmauksia.
Patenttihakemusten päävaatimukset ovat yhdestä lauseesta koostuvia, useimmiten pitkiä ja tiivistettyjä kokonaisuuksia. Tutkielman puitteissa tehdyssä analyysissä kävi ilmi, että tämän tiiviyden aikaansaamiseksi käytetyt syntaktiset keinot ovat samoja tiivistyskeinoja, joita ammattikielissä yleisesti käytetään. Patenttien päävaatimusten ja muiden ammatillisten tekstien välillä on luonnollisesti eroja näiden keinojen käyttötiheydessä. Päävaatimusten tiiviys saavutetaan etenkin attribuuttien (prepositio- partisiippi- ja genetiiviattribuuttien), attribuutteina toimivien sivulauseiden sekä nominaalistusten avulla. Joitakin keinoja päävaatimuksissa ei sen sijaan käytetä lainkaan. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi infinitiivirakenteet, jotka monissa muissa ammattiteksteissä ovat hyvinkin yleisiä.
Ammattikieliä käytetään ammatillisissa yhteyksissä tiettyyn alaan liittyvien ilmiöiden kuvaamiseen. Kuten ammattialoja on ammattikieliäkin lukuisia erilaisia. Alojen erilaisuudesta huolimatta on voitu tunnistaa tiettyjä kaikille ammattikielille tyypillisiä kielellisiä keinoja, jotka erottavat ne yleiskielestä. Näitä keinoja ammattikielistä löytyy niin sanaston, syntaksin kuin tekstin tasoltakin. Ammattikielten syntaksin erityispiirteitä ovat mm. nominaaliset ilmaukset, attribuutit sekä tiettyjen sivulausetyyppien suosiminen. Tekstifunktioista ammattikielille tyypillisimpiä ovat deskriptiivinen, instruktiivinen ja direktiivinen funktio.
Tutkielmassa valotetaan patentointiprosessia sekä patenttihakemusta. Patentoinnilla pyritään turvaamaan keksijän yksinoikeus keksintöönsä ja näin edistämään innovatiivista toimintaa yhteiskunnassa. Patenttijärjestelmät ja -lait ovat syntyneet turvaamaan tätä kehitystä. Patenttisopimuksia on tehty myös kansainvälisellä tasolla, minkä avulla pyritään harmonisoimaan patentointiprosessia yli kansallisten rajojen. Myös patenttihakemuksen muodosta säädetään laissa. Niinpä patenttihakemukset ovatkin hyvin pitkälle standardisoituja asiakirjoja.
Patenttijulkaisussa yhdistyvät oikeudellisen ja teknisen asiakirjan piirteet. Toisaalta patentti on oikeudellinen sopimus yksinoikeudesta tiettyyn keksintöön, toisaalta taas tämän keksinnön tekniikkaa kuvaileva julkaisu. Patentit sisältävätkin paljon teknisiä termejä mutta myös lakikielelle tyypillisiä, hyvin monimutkaisia ja pitkiä ilmauksia.
Patenttihakemusten päävaatimukset ovat yhdestä lauseesta koostuvia, useimmiten pitkiä ja tiivistettyjä kokonaisuuksia. Tutkielman puitteissa tehdyssä analyysissä kävi ilmi, että tämän tiiviyden aikaansaamiseksi käytetyt syntaktiset keinot ovat samoja tiivistyskeinoja, joita ammattikielissä yleisesti käytetään. Patenttien päävaatimusten ja muiden ammatillisten tekstien välillä on luonnollisesti eroja näiden keinojen käyttötiheydessä. Päävaatimusten tiiviys saavutetaan etenkin attribuuttien (prepositio- partisiippi- ja genetiiviattribuuttien), attribuutteina toimivien sivulauseiden sekä nominaalistusten avulla. Joitakin keinoja päävaatimuksissa ei sen sijaan käytetä lainkaan. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi infinitiivirakenteet, jotka monissa muissa ammattiteksteissä ovat hyvinkin yleisiä.