Kehollisuus filosofisen tiedon perustana - Maurice Merleay - Pontyn ruumiinfenomenologian näkökulma rationalisuuden kriisiin.
LEHMUS, ERKKA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEHMUS, ERKKA
2001
Filosofia - Philosophy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001-06-07Sisällysluettelo
JOHDANTO 1 1. KYSYMYKSENASETTELU 2 2. MERLEAU-PONTYN FILOSOFIAN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT 5 2.1. MERLEAU-PONTYN SUHDE FILOSOFIAN HISTORIAAN JA MUUHUN KULTTUURIIN 5 2.2. MERLEAU-PONTYN OPISKELUAIKANA SAAMAT VAIKUTTEET 6 2.3. MERLEAU-PONTYN KIRJALLINEN TUOTANTO 7 2.4. MERLEAU-PONTYN TULKITSEMISESTA 8 2.5. LÄHTÖKOHDAT 12 2.5.1. Filosofian perinteinen luonne 12 2.5.2. Filosofian fenomenologinen luonne 14 2.5.3. Fenomenologisen lähtökohdan kriittinen tarkastelu 15 2.5.3.1. Yleispätevän tiedon mahdollisuus 16 2.5.3.2. Esikäsitteellisen kokemuksen ja kielellisen kuvauksen suhde 16 2.5.3.3. Käsitys normaalista havainnosta 18 2.5.3.4. Fenomenologisen kuvauksen normatiivinen elementti 20 2.6. LÄHESTYMISTAPA TIEDON PERUSTAA KOSKEVAAN KYSYMYKSEEN 21 2.6.1. Husserlin idealistinen näkemys 21 2.6.2. Köhlerin naturalistinen näkemys 24 2.6.3. Merleau-Pontyn lähestymistapa 25 3. SUBJEKTIN KEHOLLISUUS 28 3.1. KYSYMYKSEN RAJAUS 28 3.1.1. Objektiivinen ajattelu 29 3.1.2. Empirismi 31 3.1.3. Intellektualismi 32 3.1.4. Objektiivisen ajattelun fenomenologinen kritiikki 33 3.2. HAVAITSEMISEN FENOMENOLOGINEN KUVAUS 35 3.2.1. Havainnon perusrakenne on kuvio taustalla 35 3.2.2. Havaintokenttä sisältää viittaussuhteita 38 3.2.3. Havaintokenttä sisältää toiminnallisia merkityksiä 39 3.2.4. Havaitun maailman luonteeseen kuuluu epämääräisyys 40 3.2.5. Perpsektiivi on havaitun maailman oleellinen rakenne 42 3.2.6. Intersubjektiivisuus 43 3.2.7. Koettu keho ei ole esine 44 3.3. SUBJEKTIN JA MAAILMAN SUHDE 46 3.3.1. subjekti 46 3.3.2. maailma 49 3.3.3. kehollinen maailmassa-oleminen 51 4. MERLEAU-PONTYN METAFILOSOFIA 56 4.1. FENOMENOLOGINEN REDUKTIO 57 4.2. FILOSOFIA JA VAIKENEMINEN 62 4.3. FILOSOFIAN JA ERITYISTIETEIDEN VÄLINEN SUHDE 64 4.4. KEHOLLISUUS TIEDON PERUSTANA 65 5. LÄNSIMAISEN KULTTUURIN JA TIETEEN KRIISI 69 5.1. Rationaalisuuden kriisi 71 5.2. Käsitteellinen relativismi 79 5.3. Ihmiskuvan mekanisoituminen 86 KIRJALLISUUS 90
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Merleau-Pontyn filosofian tarjoamaa näkökulmaa filosofisen tiedon perustaa koskevaan ongelmaan. Aiheen käsittely jakaantuu periaatteessa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe keskittyy Merleau-Pontyn subjektin kehollisuutta koskevien filosofisten näkemysten tutkimiseen. Toinen vaihe suuntautuu Merleau-Pontyn metafilosofisiin näkemyksiin. Kolmannessa vaiheessa etsitään yhteyksiä Merleau-Pontyn näkemysten ja länsimaisen rationaalisuuden kriisiä koskevaan filosofisen keskustelun välillä.
Tutkielmassa sovelletaan etupäässä historiallista tarkastelutapaa, jolloin tarkoituksena on ensikäden lähteisiin tukeutuen selvittää Merleau-Pontyn filosofista argumentaatiota. Tarkoitus on siis ymmärtää argumentaatiota, ei niinkään kysyä sen pätevyyttä. Rationaalisuuden kriisiä koskevassa tarkastelussa sovelletaan systemaattisempaa metodia, jolloin Merleau-Pontyn esittämiä ajatuksia tulkitaan ja sovelletaan suhteessa muuhun filosofiseen keskusteluun.
Tutkielman keskeisiä tuloksia on neljä: 1) Merleau-Ponty kritisoi perinteisiä käsityksiä subjektin ja maailman välisestä suhteesta ja osoittaa tarpeelliseksi etsiä uudenlaista käsitystapaa, jossa subjekti ja maailma voitaisiin käsittää saman kokonaisuuden vastavuoroisina osina. 2) Merleau-Pontyn näkemys kehollisesta, havaitsevasta subjektista perustelee tiedon mahdollisuuden, mutta osoittaa samalla ehdottoman tiedon mahdottomaksi. 3) Merleau-Pontyn filosofinen projekti on ymmärrettävissä tietoisena yrityksenä ymmärtää ja vastata länsimaisen kulttuurin, rationaalisuuden, filosofian ja tieteen kriisiin. 4) Merleau-Pontyn kuvaamien havaitsemisen rakenteiden pohjalta voidaan hedelmällisesti ymmärtää myös tietämistä ja käsitteellistä ajattelua tavalla, joka mahdollistaa osittaisen mutta joustavan tietämisen.
Tutkielmassa sovelletaan etupäässä historiallista tarkastelutapaa, jolloin tarkoituksena on ensikäden lähteisiin tukeutuen selvittää Merleau-Pontyn filosofista argumentaatiota. Tarkoitus on siis ymmärtää argumentaatiota, ei niinkään kysyä sen pätevyyttä. Rationaalisuuden kriisiä koskevassa tarkastelussa sovelletaan systemaattisempaa metodia, jolloin Merleau-Pontyn esittämiä ajatuksia tulkitaan ja sovelletaan suhteessa muuhun filosofiseen keskusteluun.
Tutkielman keskeisiä tuloksia on neljä: 1) Merleau-Ponty kritisoi perinteisiä käsityksiä subjektin ja maailman välisestä suhteesta ja osoittaa tarpeelliseksi etsiä uudenlaista käsitystapaa, jossa subjekti ja maailma voitaisiin käsittää saman kokonaisuuden vastavuoroisina osina. 2) Merleau-Pontyn näkemys kehollisesta, havaitsevasta subjektista perustelee tiedon mahdollisuuden, mutta osoittaa samalla ehdottoman tiedon mahdottomaksi. 3) Merleau-Pontyn filosofinen projekti on ymmärrettävissä tietoisena yrityksenä ymmärtää ja vastata länsimaisen kulttuurin, rationaalisuuden, filosofian ja tieteen kriisiin. 4) Merleau-Pontyn kuvaamien havaitsemisen rakenteiden pohjalta voidaan hedelmällisesti ymmärtää myös tietämistä ja käsitteellistä ajattelua tavalla, joka mahdollistaa osittaisen mutta joustavan tietämisen.