Verohallinnon arvot, tiimit, tiimityö ja oppiva organisaatio: kuvaus yhden verotoimiston henkilökunnan kokemusten pohjalta.

Abstract

Tutkielma muodostuu kolmesta pienestä tutkielmasta, jotka samalla muodostavat yhden tutkielman. Tutkielman aiheena on verohallinnon arvojen ja tiimityöskentelyn merkitys oppivassa organisaatiossa. Verohallinnossa on jatkunut koko 1990-luvun ajan ja jatkuu edelleen organisaation kehittäminen kohti toimintakykyisempiä yksiköitä. Verohallinnon päätehtävän suorittaminen edellyttää samanaikaisesti henkilökunnalta kehittymistä ja oppimista yhdessä tiimien, työyhteisöjen ja koko organisaation kanssa sekä myös verohallinnon ulkopuolisten asiakkaiden kanssa.

Tutkielma on kvalitatiivinen havainnointi- ja haastattelututkimus. Tutkielman tarkoitus on selvittää miten verohallinnon arvot on määritetty, mihin ne perustuvat, minkälaiseen käyttöön ne on tarkoitettu ja miten ne näkyvät käytännössä. Tutkielman tarkoitus on myös selvittää miten Riihimäen verotoimiston henkilökunta on kokenut tiimityöskentelyyn siirtymisen ja siinä toimimisen. Empiirinen aineisto on kerätty Riihimäen verotoimistossa. Empiirisesti kerätyn aineiston jälkeen etsitään oppivaa organisaatiota käsittelevässä tutkielmassa vastauksia siihen, miten julkiteoriat voisivat olla myös käyttöteorioita toisten kanssa yhdessä työskenneltäessä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että julkiteorioiden muuttaminen käyttöteorioiksi on ongelmallista. Kirjoitettujen sääntöjen, vallan ja vastuun tunnistaminen arkisessa työnteossa osoittautuu ongelmalliseksi. Ihmisillä on mielessä itsestäänselvyyksiä, uskomuksia ja luuloja, jotka eivät kuitenkaan osoittaudu yhteisiksi pelisäännöiksi. Tiimien välillä sekä johdon ja tiimien välillä odotetaan avointa vuorovaikutusta. Tutkielman aineiston perusteella ei voida osoittaa selkeitä vastauksia asetettuihin kysymyksiin. Sensijaan aineiston kanssa käydyn dialogin jälkeen esitetään uusia kysymyksiä, joiden avulla tiimeillä ja työyhteisöllä on mahdollista etsiä uutta tietoa.

Tutkielman tulosten perusteella voidaan päätellä, että henkilökohtainen ohjaaminen työssä oppimisessa on tärkeätä. Henkilökohtaisen ohjaamisen toteuttaminen käytännössä edellyttää sekä ohjaajilta että ohjattavilta uudenlaista oppimista. Ohjaajien oppiminen tulisi näkyä siinä, että henkilöt ja tiimit oppisivat toimimaan itseohjautuvasti yhteisten pelisääntöjen mukaan. Yhteiset pelisäännöt selkiytyvät avoimen vuorovaikutuksen kautta. Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat mahdollisesti tukevat yksittäisen henkilön, tiimin, työyhteisön sekä koko verohallinnon tavoitteiden sekä yhteisten toimintamallien syntymistä sekä yhteisvastuun ottamista.