Koulutulokas ja kotitehtävät. Tapaustutkimus koulutulokkaasta ja hänen kotitehtävistään ensimmäisen koulukuukauden aikana.
LEHTINEN, PIA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEHTINEN, PIA
2001
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001-05-14Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen etnografisia piirteitä sisältävän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koulutulokasta ja hänen kotitehtäviään ensimmäisen koulukuukauden aikana erityisesti lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin osoittaa lapsen koulun aloituksen ja kotitehtävien merkityksellisyys yhtenä tärkeänä osa-alueena lapsen elämässä. Lähtökohtana oli lapsen kunnioittaminen, eli lapsen itsensä kertomat tiedot, odotukset ja kokemukset tai kuvaamat tunteet nähtiin keskeisinä. Tutkimustehtävä muodostui kaksiosaiseksi. Ensimmäisessä osassa selvitettiin millaisia kotitehtäviä koulutulokas koulusta sai ja toisessa osassa keskityttiin lähemmin lapseen ja siihen, miten hän teki tehtäviään ja miten ne koki. Tutkimuksen kohteena oli veljeni, joka aloitti koulunsa syksyllä 1997. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Havainnoista tehtiin kenttämuistiinpanoja ja havainnoinnin apuna käytettiin videointia. Tutkimukselle haettiin hieman taustaa myös lapsen koulusta haastattelemalla luokanopettajaa, sekä tutkimalla ja keräämällä erilaisia dokumentteja, joita olivat esimerkiksi koulun opetussuunnitelma, ensimmäisen luokan lukujärjestys ja koulusta saadut tiedotteet.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin melko laajasti kotitehtävien taustalla ilmeneviä ja niihin sitä kautta vaikuttavia tekijöitä. Aluksi tarkasteltiin koulunkäyntiään aloittavaa lasta ja lapsen kehitystä. Tämän jälkeen käsiteltiin kotitehtävien taustalla olevana suhteellisen pysyvänä ilmiönä perusopetuksen tavoitteita ja alkuopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä sekä opiskelun luonnetta ja opetuksen lähtökohtia alkuopetuksessa. Seuraavaksi keskityttiin yleisemmin koulutyöhön, mutta kuitenkin alkuopetuksen näkökulmasta katsottuna eli käsiteltiin koulun työaikaa, opetussuunnitelmaa, muuttuvia työtapoja, oppikirjaa oppimisen välineenä, koulun ja kodin yhteistyötä ja lopulta kotitehtäviä koulutyön osana.
Tutkimuksen kuluessa havaittiin, että kotitehtävien rooli on vielä melko pieni koulutulokkaan elämässä leikin ja muiden asioiden ollessa tärkeämpiä . Ensimmäisenä koulukuukautenaan lapsi vielä totuttelee koulunkäyntiin ja kotitehtäviin. Koulutulokas on kyllä uusista oppikirjoistaan ja koululaisen roolistaan ylpeä ja tekee koulutehtäviään melko innokkaasti. Jaksaminen on kuitenkin rajallista eikä koulutulokas pysty keskittymään tehtäviin pitkää aikaa kerrallaan. Tässä tapauksessa kotitehtävien tekemiseen kului aikaa keskimäärin 28,5 minuuttia päivässä. Koulutulokas sai kotitehtäviä lähes joka päivä, sillä 21:stä koulupäivästä vain kahtena päivänä ei tullut retkien vuoksi kotitehtäviä. Eniten tehtäviä lapsi sai äidinkielestä ja matematiikasta ja tehtävät olivat yleensä kirjainten tai numeroiden muotojen harjoittelua tai pieniä laskutehtäviä suoraan oppikirjoista. Aapisesta ei tässä tapauksessa saatu kotitehtäviä niin paljoa kuin koulutulokkaiden yleensä voidaan olettaa saavan, koska lapsi osasi jo lukea kouluun mennessään ja vietti paljon aikaansa luokan lukunurkassa muiden oppilaiden harjoitellessa kirjainten tunnistamista. Lapsi muisti hyvin, mitä kotitehtäviksi oli saatu ja tuntui myös ymmärtävän miksi niitä tehdään. Vain ensimmäisinä päivinä hän hieman haparoi ja ihmetteli mitä ne läksyt oikein ovat.
Avainsanat: koulutulokas, alkuopetus, koulutyö, kotitehtävät
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin melko laajasti kotitehtävien taustalla ilmeneviä ja niihin sitä kautta vaikuttavia tekijöitä. Aluksi tarkasteltiin koulunkäyntiään aloittavaa lasta ja lapsen kehitystä. Tämän jälkeen käsiteltiin kotitehtävien taustalla olevana suhteellisen pysyvänä ilmiönä perusopetuksen tavoitteita ja alkuopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä sekä opiskelun luonnetta ja opetuksen lähtökohtia alkuopetuksessa. Seuraavaksi keskityttiin yleisemmin koulutyöhön, mutta kuitenkin alkuopetuksen näkökulmasta katsottuna eli käsiteltiin koulun työaikaa, opetussuunnitelmaa, muuttuvia työtapoja, oppikirjaa oppimisen välineenä, koulun ja kodin yhteistyötä ja lopulta kotitehtäviä koulutyön osana.
Tutkimuksen kuluessa havaittiin, että kotitehtävien rooli on vielä melko pieni koulutulokkaan elämässä leikin ja muiden asioiden ollessa tärkeämpiä . Ensimmäisenä koulukuukautenaan lapsi vielä totuttelee koulunkäyntiin ja kotitehtäviin. Koulutulokas on kyllä uusista oppikirjoistaan ja koululaisen roolistaan ylpeä ja tekee koulutehtäviään melko innokkaasti. Jaksaminen on kuitenkin rajallista eikä koulutulokas pysty keskittymään tehtäviin pitkää aikaa kerrallaan. Tässä tapauksessa kotitehtävien tekemiseen kului aikaa keskimäärin 28,5 minuuttia päivässä. Koulutulokas sai kotitehtäviä lähes joka päivä, sillä 21:stä koulupäivästä vain kahtena päivänä ei tullut retkien vuoksi kotitehtäviä. Eniten tehtäviä lapsi sai äidinkielestä ja matematiikasta ja tehtävät olivat yleensä kirjainten tai numeroiden muotojen harjoittelua tai pieniä laskutehtäviä suoraan oppikirjoista. Aapisesta ei tässä tapauksessa saatu kotitehtäviä niin paljoa kuin koulutulokkaiden yleensä voidaan olettaa saavan, koska lapsi osasi jo lukea kouluun mennessään ja vietti paljon aikaansa luokan lukunurkassa muiden oppilaiden harjoitellessa kirjainten tunnistamista. Lapsi muisti hyvin, mitä kotitehtäviksi oli saatu ja tuntui myös ymmärtävän miksi niitä tehdään. Vain ensimmäisinä päivinä hän hieman haparoi ja ihmetteli mitä ne läksyt oikein ovat.
Avainsanat: koulutulokas, alkuopetus, koulutyö, kotitehtävät