Isä keisarileikkaussynnytyksessä.
KALLIOVALKAMA, ELINA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALLIOVALKAMA, ELINA
2001
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2001-05-14Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla miehen kokemusta hänen osallistuessaan keisarileikkaussynnytykseen. Tutkimusaineisto koostuu 12 isän haastattelusta. Haastattelut on analysoitu induktiivisesti sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan päätös keisarileikkauksesta synnytystavaksi koetaan selventävänä helpotuksena. Aikaisemmilla lapsen syntymään liittyvillä kokemuksilla on merkitystä. Lapsen syntymä on perheen asia. Osallistuminen keisarileikkaussynnytykseen koetaan sekä miehen oikeudeksi että tehtäväksi puolisona ja isänä. Päätös mukaan tulosta on yksilöllinen ratkaisu ja vaimon toive vaikuttaa siihen. Mies tulee mukaan keisarileikkaussynnytykseen tukemaan vaimoaan, ja hän haluaa olla läsnä lapsensa syntymässä. Miehellä on etukäteistietoa oman kokemuksen tai vaimonsa kautta. Sairaalan opasvihko tavoittaa joitakin miehiä, mutta perhevalmennuksesta isät ovat lähes osattomia. Television sairaalasarjoja saatetaan pitää tietolähteinä. Miehen tunteet ennen leikkausta ovat sekoitus jännitystä, pelkoa ja toivoa. Tunteet liittyvät lähinnä vaimoon ja vauvaan, mutta sairaala ja toimenpide saattavat myös jännittää ja pelottaa. Toivo terveestä lapsesta ja tapahtumien suotuisesta etenemisestä täyttää kuitenkin mielen.
Keisarileikkaussynnytyksen aikana leikkaussali koetaan vihreänä huoneena ja ilmapiiri siellä rauhallisena. Henkilöstöä on runsaasti ja heidän työskentelynsä vaikuttaa luotettavalta. Vuorovaikutus ystävällisen henkilöstön kanssa on keskustelua, tiedonsaamista ja ohjausta. Miehen tehtävä keisarileikkaussynnytyksen aikana on olla aktiivinen tai sivusta seuraava vaimonsa tuki. Tuen muoto on konkreettista tai emotionaalista. Se ilmenee läsnäolona, lähellä olona, keskusteluna ja kädestä kiinnipitämisenä. Leikkaussalissa vauvan syntymähetki on odotuksen huipentuma. Isä yrittää seurata operaation kulkua tai se ei kiinnosta häntä. Vauvan syntymähetki on ikimuistoinen ja isä tuntee pakahduttavaa iloa ja helpotusta. Vastasyntyneen vauvan tapaaminen herkistää. Leikkaussalissa oloaika on lyhyt, mutta intensiivinen ja kokemuksena merkittävä. Läsnäolo lapsen syntymässä tukee isyyttä ja se yhdistää pariskuntaa. Haastateltavat kannustavat muitakin isiä osallistumaan lapsensa syntymätapahtumaan synnytystavasta huolimatta. Tulevaisuutta haastateltavat ajattelevat perheellisenä miehenä.
Etukäteisohjausta ja tiedonsaantia haluttaisiin tehostaa. Tutustumiskäynti leikkaussaliin tai kuvitettu ohjekirja voisi konkretisoida tietoa. Perhevalmennuksen toteuttaminen perheen ja isän yksilölliset toiveet huomioiden on haaste. Hoitokäytäntöihin sairaalassa toivotaan joustavuutta. Leikkaussalissa haluttaisiin viipyä pidempään. Isä haluaisi vapaammin päättää, katseleeko hän varsinaista leikkausta vai ei. Tiedottamista keisarileikkaussynnytyksen etenemisestä isälle sen eri hoitovaiheissa tulisi tehostaa.
Isien mukanaolon myötä keisarileikkauksesta muodostuu perhesynnytys. Näin perioperatiivinen hoitotyö ja perhehoitotyö yhdistyvät ja luovat haasteita hoitotyön kehittämiselle.
Avainsanat: isyys, keisarileikkaus, perioperatiivinen hoitotyö, perhehoitotyö, laadullinen tutkimus
Tulosten mukaan päätös keisarileikkauksesta synnytystavaksi koetaan selventävänä helpotuksena. Aikaisemmilla lapsen syntymään liittyvillä kokemuksilla on merkitystä. Lapsen syntymä on perheen asia. Osallistuminen keisarileikkaussynnytykseen koetaan sekä miehen oikeudeksi että tehtäväksi puolisona ja isänä. Päätös mukaan tulosta on yksilöllinen ratkaisu ja vaimon toive vaikuttaa siihen. Mies tulee mukaan keisarileikkaussynnytykseen tukemaan vaimoaan, ja hän haluaa olla läsnä lapsensa syntymässä. Miehellä on etukäteistietoa oman kokemuksen tai vaimonsa kautta. Sairaalan opasvihko tavoittaa joitakin miehiä, mutta perhevalmennuksesta isät ovat lähes osattomia. Television sairaalasarjoja saatetaan pitää tietolähteinä. Miehen tunteet ennen leikkausta ovat sekoitus jännitystä, pelkoa ja toivoa. Tunteet liittyvät lähinnä vaimoon ja vauvaan, mutta sairaala ja toimenpide saattavat myös jännittää ja pelottaa. Toivo terveestä lapsesta ja tapahtumien suotuisesta etenemisestä täyttää kuitenkin mielen.
Keisarileikkaussynnytyksen aikana leikkaussali koetaan vihreänä huoneena ja ilmapiiri siellä rauhallisena. Henkilöstöä on runsaasti ja heidän työskentelynsä vaikuttaa luotettavalta. Vuorovaikutus ystävällisen henkilöstön kanssa on keskustelua, tiedonsaamista ja ohjausta. Miehen tehtävä keisarileikkaussynnytyksen aikana on olla aktiivinen tai sivusta seuraava vaimonsa tuki. Tuen muoto on konkreettista tai emotionaalista. Se ilmenee läsnäolona, lähellä olona, keskusteluna ja kädestä kiinnipitämisenä. Leikkaussalissa vauvan syntymähetki on odotuksen huipentuma. Isä yrittää seurata operaation kulkua tai se ei kiinnosta häntä. Vauvan syntymähetki on ikimuistoinen ja isä tuntee pakahduttavaa iloa ja helpotusta. Vastasyntyneen vauvan tapaaminen herkistää. Leikkaussalissa oloaika on lyhyt, mutta intensiivinen ja kokemuksena merkittävä. Läsnäolo lapsen syntymässä tukee isyyttä ja se yhdistää pariskuntaa. Haastateltavat kannustavat muitakin isiä osallistumaan lapsensa syntymätapahtumaan synnytystavasta huolimatta. Tulevaisuutta haastateltavat ajattelevat perheellisenä miehenä.
Etukäteisohjausta ja tiedonsaantia haluttaisiin tehostaa. Tutustumiskäynti leikkaussaliin tai kuvitettu ohjekirja voisi konkretisoida tietoa. Perhevalmennuksen toteuttaminen perheen ja isän yksilölliset toiveet huomioiden on haaste. Hoitokäytäntöihin sairaalassa toivotaan joustavuutta. Leikkaussalissa haluttaisiin viipyä pidempään. Isä haluaisi vapaammin päättää, katseleeko hän varsinaista leikkausta vai ei. Tiedottamista keisarileikkaussynnytyksen etenemisestä isälle sen eri hoitovaiheissa tulisi tehostaa.
Isien mukanaolon myötä keisarileikkauksesta muodostuu perhesynnytys. Näin perioperatiivinen hoitotyö ja perhehoitotyö yhdistyvät ja luovat haasteita hoitotyön kehittämiselle.
Avainsanat: isyys, keisarileikkaus, perioperatiivinen hoitotyö, perhehoitotyö, laadullinen tutkimus