Jipoilla julkisuuteen? Pohdintoja erilaisten kansalaisliikkeiden suhteesta mediaan.
SIRKKA, MINNA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SIRKKA, MINNA
2001
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-05-07Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 2 1.1 VUOROVAIKUTUKSEN KIELIOPPI 3 1.2 AIHEEN AIEMPI TUTKIMUS 7 2. KANSALAISLIIKKEET, JULKISUUS JA YHTEISKUNTA 8 2.1 KANSALAISLIIKEHDINTÄ IDENTITEETTINÄ 8 2.2 UUSI SUHDE JULKISUUTEEN 13 2.3 OSALLISTUVAN DEMOKRATIAN HAASTE 17 2.4 KÄSITTEITÄ LIIKKEIDEN JA MEDIAN SUHTEEN YMMÄRTÄMISEKSI 19 2.4.1 Hegemonia 19 2.4.2 Ensisijaiset määrittelijät 21 2.4.3 Julkisuuden hallinta ja PR-toiminta 25 2.5 LÄHDESUHTEET JOURNALISTISESSA TYÖSSÄ 28 3. JULKISUUSSUHTEEN ONGELMALLISUUS JA PÄÄSYN VAIKEUDET 34 4. AINEISTOT JA MENETELMÄT 37 4.1 TEEMAHAASTATTELUT 37 4.2 LEHTIJUTUT 39 4.3 DISKURSSIANALYYTTINEN KATSE HAASTATTELUPUHEISIIN 40 4.4 SISÄLLÖN ERITTELYÄ PÄÄSYN NÄKÖKULMASTA 43 5. HAASTATTELUJEN ANALYYSI 48 5.1 HAASTATTELUT ALKUPERÄISESSÄ TUTKIMUKSESSA 48 5.2 HAASTATELTUJEN PUHEEN KUVAUSTA: MITÄ SANOTAAN 49 5.2.1 Pääsyn keinoja 50 5.2.2 Toimittajien ehdoilla 52 5.2.3 Osallistumisen mahdollisuudet 55 5.3 HAASTATELTUJEN PUHEEN TULKINTAA: MITEN SANOTAAN 57 5.3.1 Viha-rakkaus-suhde julkisuuteen 57 5.3.2 Journalismin muurin takana 59 5.3.3 Pääsyn monta muotoa 61 5.3.4 Julkisuussuhteen kolme tyyppiä 63 5.4 YMMÄRRYKSEN TYÖKALUIKSI TYYLI JA KEINOJEN VALIKOIMAT 67 5.4.1 Toiminta tyylin suuntaajana 69 5.4.2 Tyylitietoiset radikaalit 71 6. JUTTUJEN ANALYYSI 74 6.1 KUKA PUHUU? 74 6.2 AKTIVISTIT ESILLÄ 77 6.3 AKTIVISTIEN YMPÄRISTÖ ELI JUTTUJEN KONTEKSTI 78 6.4 AKTIVISTIEN AATTEET 80 6.5 AKTIVISTILÄHTEET SIVUSTAKATSOJINA 82 7. VAIHTOEHTOJEN POHDINTAA 85 7.1 PERINTEISEN JOURNALISMIN OHI? 85 7.2 SITTENKIN TAKASIN VALTAVIRTAAN 88 7.3 YHTEENVETOA JA EHDOTUKSIA 90 8. JÄLKISANAT 97 LÄHTEET 98 LIITTEET 110
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana on kansalaisliikehdinnän ja median välinen suhde. Suhde näyttäytyy sekä symbioottisena että jännitteisenä; erilaiset kansalaisliikkeet tarvitsevat mediaa asiansa esilletuomiseen ja toimittajat käyttävät liikkeitä juttujensa lähteinä ja aiheina. Erilaisten intressien vuoksi kanssakäyminen ei kuitenkaan aina suju molempia osapuolia miellyttävällä tavalla. Tutkimuksessa perehdytään kansalaisliikehdinnän ja median väliseen suhteeseen ongelmalähtöisesti. Ensin selvitetään aiemman tutkimuksen pohjalta, mitä tästä suhteesta on sanottu ja minkälaisiin näkemyksiin päädytty. Keskeisiä käsitteitä tuon suhteen ymmärtämiseksi ovat hegemonia, ensisijaiset määrittelijät ja julkisuuden hallinta. Tällä tavalla hahmotetaan yleiskäsitys tutkittavasta alueesta. Tämän jälkeen aiemman tutkimuksen annille haetaan kaikupohjaa empiirisestä aineistosta, joka koostuu kansalaisliikkeiden edustajien haastatteluista ja sanomalehtijutuista. Haastatteluja tulkitaan diskurssianalyyttisin keinoin, lehtijuttuja sisällön erittelyn ja sitä tukevan laadullisen analyysin avulla.
Kansalaisliikkeiden ja median suhteeseen perehdytään pääsyn käsitteen avulla, analysoimalla eri liikkeiden edustajien ajatuksia pääsystä ja kansalaisaktiivien pääsyä julkisuuteen Tampereella pidettyjen mustavihreiden päivien uutisoinnissa 1998-2000. Tarkoituksena on ensisijaisesti kuvata tätä suhdetta käytetyn aineiston puitteissa. Lisäksi tarkastellaan sitä journalismin tilaa, joka tällaisen suhteen on tuottanut ja pohditaan, kuinka suhdetta voitaisiin kehittää toimivammaksi.
Haastatteluanalyysin tulokset esittävät perinteisin tavoin toimivien kansalaisliikkeiden ja median suhteen jatkuvana pelinä, jota kumpikin osapuoli harjoittelee hallitsemaan paremmin. Kansalaisliikkeille pelaamisesta näyttää muodostuneen tärkeä toiminnan osa, jopa jossakin määrin itsetarkoitus. Lehtiaineisto osoittaa radikaalien toimintatapojen tuovan aktivismiliikehdinnälle tuomitun leiman, josta ei ole helppo päästä eroon.
Tilanteen purkamiseksi esitetään kehityssuuntaa, jossa journalismi asettautuisi kansalaistoiminnan hyödynnettäväksi resurssiksi, säilyttäen kuitenkin asemansa julkisuuden tuottajana. Tämä vaatisi nykyisen suhteen tilan nostamista keskustelun ja pohdinnan kohteeksi ammattikunnan sisällä, minkä jälkeen voitaisiin vähitellen alkaa muuttaa myös toimituksellisia käytäntöjä. Journalismin tavoitteena voisi silloin olla antaa yleisölle monipuolisesti eväitä kulloinkin kyseessä olevan asian tai ilmiön ymmärtämiseen. Tämän toteuttamiseksi toimittajien pitäisi vähitellen uskaltaa luopua kuvitellusta riippumattomuudestaan ja 'objektiivisuuden' vaateista.
Kansalaisliikkeiden ja median suhteeseen perehdytään pääsyn käsitteen avulla, analysoimalla eri liikkeiden edustajien ajatuksia pääsystä ja kansalaisaktiivien pääsyä julkisuuteen Tampereella pidettyjen mustavihreiden päivien uutisoinnissa 1998-2000. Tarkoituksena on ensisijaisesti kuvata tätä suhdetta käytetyn aineiston puitteissa. Lisäksi tarkastellaan sitä journalismin tilaa, joka tällaisen suhteen on tuottanut ja pohditaan, kuinka suhdetta voitaisiin kehittää toimivammaksi.
Haastatteluanalyysin tulokset esittävät perinteisin tavoin toimivien kansalaisliikkeiden ja median suhteen jatkuvana pelinä, jota kumpikin osapuoli harjoittelee hallitsemaan paremmin. Kansalaisliikkeille pelaamisesta näyttää muodostuneen tärkeä toiminnan osa, jopa jossakin määrin itsetarkoitus. Lehtiaineisto osoittaa radikaalien toimintatapojen tuovan aktivismiliikehdinnälle tuomitun leiman, josta ei ole helppo päästä eroon.
Tilanteen purkamiseksi esitetään kehityssuuntaa, jossa journalismi asettautuisi kansalaistoiminnan hyödynnettäväksi resurssiksi, säilyttäen kuitenkin asemansa julkisuuden tuottajana. Tämä vaatisi nykyisen suhteen tilan nostamista keskustelun ja pohdinnan kohteeksi ammattikunnan sisällä, minkä jälkeen voitaisiin vähitellen alkaa muuttaa myös toimituksellisia käytäntöjä. Journalismin tavoitteena voisi silloin olla antaa yleisölle monipuolisesti eväitä kulloinkin kyseessä olevan asian tai ilmiön ymmärtämiseen. Tämän toteuttamiseksi toimittajien pitäisi vähitellen uskaltaa luopua kuvitellusta riippumattomuudestaan ja 'objektiivisuuden' vaateista.