Helsinki-konsernin omistajapolitiikka.
LAMMI, RISTO (2001)
LAMMI, RISTO
2001
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9532
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9532
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kuntakonsernin omistajapolitiikkaa. Omistajapolitiikan sisältö on kiteytetty kahteen kysymykseen: miksi kunnan tulisi omistaa yhtiö tai sen määräysvaltaan tulisi kuulua säätiö sekä miten näitä yhtiöitä ja säätiöitä ohjataan. Empiirisenä kohteena tutkielmassa on Helsinki-konserni.
Tutkielma on tieteenfilosofiselta suuntaukseltaan lähinnä positivistinen. Tutkittavia ongelmia mallinnetaan teoreettisella ja lainsäädännön tasolla, joihin empiirisen tason tuloksia verrataan ja sen pohjalta tehdään päätelmät ja toimenpide-ehdotukset. Kysymystä miksi omistaa mallinnetaan julkisen sektorin tehtävillä, jotka liittyvät markkinoiden epäonnistumisen korjaamiseen. Keskeisenä teoriana on hyödyketeoria. Lainsäädäntötasolla verrataan teoreettisen tason mallia kunnan toimialaan. Kysymystä miten ohjaa tutkitaan konserniproblematiikkaa tarkastelemalla. Konsernin käsite on tutkielmassa laajassa käytössä: yhtäältä se on lainsäädännön mukainen konserni, toisaalta konsernia tarkastellaan johtamisjärjestelmänä. Konsernin johtamista tarkastellaan strategisen ja operatiivisen johtamisen näkökulmista. Lainsäädäntötasolla keskeisellä sijalla on osakeyhtiön ja säätiön aseman tarkastelu itsenäisinä oikeussubjekteina osana kuntakonsernia.
Empiirisellä tasolla verrataan Helsinki-konsernia edellä kehiteltyyn malliin. Keskeisin aineisto koostuu yhtiöiden ja säätiöiden johdoille tehdystä postikyselystä ja asiakirja-aineistosta. Helsinki-konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt kohtaavat markkinoilla ainakin jonkin verran kilpailua. Ne ovat markkinoilla yksityisiä kilpailijoitaan hieman heikommassa asemassa. Helsingin yhtiöihinsä ja konserniin kuuluviin säätiöihinsä kohdistama ohjaus on vähäistä, eikä yhtiöiden ja säätiöiden johto tiedä tarkkaan, asettaako Helsinki niille tavoitteita. Hallitusten jäseniin ja toimitusjohtajiin kohdistuva ohjeiden anto on myös vähäistä.
Helsingin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota etenkin yhtiöiden ja säätiöiden tulosohjaukseen. Tulosohjausta helpottaisi konsernin hahmottaminen uudella tavalla, jossa tulosryhmä muodostuisi sekä sisäisistä että ulkoisista osista. Samalla koko Helsinki-konsernin strategista johtamista tulisi kehittää ja konsernitason strategisen perustan idea tulisi viedä läpi konsernin yhtiöihin ja säätiöihin saakka. Yhtiöillä ja säätiöillä tulisi olla selkeästi määritelty rooli ja tehtävä Helsinki-konsernin osana.
Avainsanat: kunta, konserni, kuntakonserni, omistajapolitiikka
Tutkielma on tieteenfilosofiselta suuntaukseltaan lähinnä positivistinen. Tutkittavia ongelmia mallinnetaan teoreettisella ja lainsäädännön tasolla, joihin empiirisen tason tuloksia verrataan ja sen pohjalta tehdään päätelmät ja toimenpide-ehdotukset. Kysymystä miksi omistaa mallinnetaan julkisen sektorin tehtävillä, jotka liittyvät markkinoiden epäonnistumisen korjaamiseen. Keskeisenä teoriana on hyödyketeoria. Lainsäädäntötasolla verrataan teoreettisen tason mallia kunnan toimialaan. Kysymystä miten ohjaa tutkitaan konserniproblematiikkaa tarkastelemalla. Konsernin käsite on tutkielmassa laajassa käytössä: yhtäältä se on lainsäädännön mukainen konserni, toisaalta konsernia tarkastellaan johtamisjärjestelmänä. Konsernin johtamista tarkastellaan strategisen ja operatiivisen johtamisen näkökulmista. Lainsäädäntötasolla keskeisellä sijalla on osakeyhtiön ja säätiön aseman tarkastelu itsenäisinä oikeussubjekteina osana kuntakonsernia.
Empiirisellä tasolla verrataan Helsinki-konsernia edellä kehiteltyyn malliin. Keskeisin aineisto koostuu yhtiöiden ja säätiöiden johdoille tehdystä postikyselystä ja asiakirja-aineistosta. Helsinki-konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt kohtaavat markkinoilla ainakin jonkin verran kilpailua. Ne ovat markkinoilla yksityisiä kilpailijoitaan hieman heikommassa asemassa. Helsingin yhtiöihinsä ja konserniin kuuluviin säätiöihinsä kohdistama ohjaus on vähäistä, eikä yhtiöiden ja säätiöiden johto tiedä tarkkaan, asettaako Helsinki niille tavoitteita. Hallitusten jäseniin ja toimitusjohtajiin kohdistuva ohjeiden anto on myös vähäistä.
Helsingin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota etenkin yhtiöiden ja säätiöiden tulosohjaukseen. Tulosohjausta helpottaisi konsernin hahmottaminen uudella tavalla, jossa tulosryhmä muodostuisi sekä sisäisistä että ulkoisista osista. Samalla koko Helsinki-konsernin strategista johtamista tulisi kehittää ja konsernitason strategisen perustan idea tulisi viedä läpi konsernin yhtiöihin ja säätiöihin saakka. Yhtiöillä ja säätiöillä tulisi olla selkeästi määritelty rooli ja tehtävä Helsinki-konsernin osana.
Avainsanat: kunta, konserni, kuntakonserni, omistajapolitiikka